kunnallisesta perhepäivähoidosta...
Hei, tiedän tämän olevan aika arka aihe, mutta otan sen puheeksi tiedustellakseni onko muilla, joiden lapset ovat perhepäivähoidossa, samanlaisia kokemuksia. 3½v. lapseni on ollut jo pidempään perhepäivähoidossa, jossa on hänen lisäkseen kolme muuta lasta, joista yksi lapsi on perhepäivähoitajan oma. Hoitaja on ollut aina todella mukava eikä minulla hänestä ole mitään pahaa sanottavaa. Kuitenkin lapseni kantaa kotiin melkein päivittäin todella ikäviä uutisia. Alkuun lapseni alkoi iltaisin jutella tästä hoitajan pojasta (joka on ylivilkas) että hän lyö, potkii yms. eikä hoitaja sano mitään. No, otin tietenkin asian heti puheeksi, mutta perhepäivähoitaja sanoi ettei hän ole havainnut mitään sellaista. No tätä jatkui pitkään ja aina otin hoitajan kanssa asian puheeksi eikä hän koskaan mitään suurempaa ollut havainnut. No, joku aika sitten, kun hain lapseni hoidosta, lapseni kertoi, että hoitaja oli suuttunut, kiroillut ja antanut viisi luunappia poskelle (meillä kotona lapsi ei ole koskaan saanut luunappia, siksi olen melko varma että lapseni puhuu totta, kun tiesi noista luunapeista ja lapseni poskessa oli kolme punaista jälkeä.). Kerroin hoitajalle suoraan keskusteluni lapseni kanssa. Ja hän kiisti ja sanoi, kuinka kolmevuotiaat ovat vilkkaan mielikuvituksensa vuoksi kovia keksimään kaikenlaista.. ja punaiset jäljet ovat varmasti hänen mukaansa tulleet leikkiessä. Otin äskettäin yhteyttä myös hoitajan esimieheen, joka lähti hoitajan kannalle. Kysyin myös vapaista päiväkotipaikoista, mutta sain vastaukseksi että on kahden vuoden jonot. Mitä on tehtävissä? Onko kenelläkään vastaavaa kokemusta? Eikös lähdetä siitä että lapsi kuitenkin puhuu totta? Kun töihin olis kumminkin pakko mennä...
Kommentit (21)
ettei 3v vielä osaa valehdella.... ja miksi ihmeessä tuollaisesta valehtelisikaan? Vaikka meidän eskarilainen kyllä kertoo höpöjuttuja minkä kerkeää... sanoi esim. että avustaja kuristaa häntä (halaa niin kovaa että hän meinaa kuristua ja kuolla) mutta hänen kohdallaan kyllä tiesin, että on ihan keksitty juttu...
Yleensä noita juttuja kertovat parhaiten n. 4-5vuotiaat, mutta aihe olisi outo siinäkin tapauksessa. Vasta kouluikäisen voisi kuvitella käyttävän tuontapaista keinoa vaikkapa ihan ilkeyttään jotain opettajaa kohtaan...
niin kannattaa harkita rikosilmoituksen tekoa, jos epäilee hoitajan käyneen käsiksi lapseen, luunapit, joista jää jälki ovat kurituskeino, johon ei todellakaan voi ulkopuolinen hoitaja turvautua (eikä vanhempikaan).
tiedän esimerkin eräästä pikkukaupungista, jossa perhepäivähoitajan miehen epäilleen pahoinpidelleen hoitolasta. paikallinen sosiaalitoimi yritti hyssytellä tapauksen maton alle.
Siis kannattaa harkita päivähoitopaikan vaihtoa, ja kyllä siellä kunnassa/kaupungissa varmasti löytyy uusi hoitopaikka, jos vaan jaksaa soitella ja painostaa!
Mutta tuosta valehtelusta... Itse olen ryhmiksessä hoitajana, ja meillä on siellä juuri kolmevuotias tyttö, joka valehtelee KOKO AJAN!!! On siis jo paatunut valehtelija... Ja puhuu niitä asioita ihan totena, joten kyllä noinkin pieni lapsi osaa valehtelun! (olisiko huomionhakua?)
Kannattaa ensin selvittää tosissaan, vaikkapa toisten lasten vanhempien kanssa keskustelemalla, onko muilla samanlaisia kokemuksia, kuten joku jo neuvoikin. Eihän tuollaisiin äärimmäisyyksiin pidä ryhtyä ennen kuin faktat ovat selvillä, eikä todellakaan uskoa 3 vuotiasta tai vanhempaakaan sumeana. Nuo ovat melkoisia syytteitä. Ei ihme, että maailma on menossa siihen, mihin on, jos heti tuollaisia neuvotaan tekemään. Ystäväni olisi joutunut pois päiväkodin hoitajan työstä, jos hänen hoitolastaan olisi sumeana uskottu, kun todellisuus paljastui aivan toiseksi asioiden selvittelyllä. Lapsi vain oli kertonut asiat erilailla ja vanhemmat järkyttyneet siitä, vaikkei lapsi asioita niin todella varmasti tarkoittanut. Ja pitkän kaavan mukaan niitä selviteltiinkin. Pienten lasten kanssa asiat on vaikeampi aina selvittää. Kertomus voi olla niin lapsen suusta ettei siitä oikein edes ota selvää. Joskin isommat voivat taas pitää pintansa pitkäänkin: isäni vielä ollessa työelämässä opettajana, hän joutui rikossyytteeseen lapsen eli oppilaansa pahoinpitelystä, joka tutkinnassa selvisi perättömäksi. Lapsi oli itse vahingoittanut itseään suuttuessaan jälki-istunnon saamisesta isältäni tupakoinnista. Lapsi pelkäsi kotona saamaansa rangaistusta jälki-istunnosta ja siksi keksi tarinan ja repi itseään. Vanhemmat uskoivat lastaan epäilemättä. Surullista kaikkia kohtaan....
Jokatapauksessa lapsesi ei syystä tai toisesta viihdy tuon hoitajan hoidossa ja sille on ehdottomasti tehtävä jotain eli varmasti hoitopaikan vaihto tai vaikkapa kotiin hoitajan palkkaaminen olisi hyvä vaihtoehto, jos ei päiväkotipaikkoja löydy. Myös tuon asian selvittäminen sekä sen toisen lapsen potkimisen yms. selvittäminen on ehdottomasti paikallaan. Jostain syystähän lapsesi kertoo tuollaista, joko keksii tai todella noin on tapahtunut. Pääasia on, että hänellä on paha olla jokatapauksessa.
alkoi viime syksynä (oli osa-aikaisesti pph:lla) puhumaan luunapeista (edes tuon käsitteen ei pitäisi olla pojalle tuttu) ja näytti sormella, että hoitaja tekee näin (luunapin). Ikää pojalla oli tuolloin 3,5 v. ja alkuun ajattelin, että poika puhuu vain omiaan. Juttelimme hoitajan kanssa asiasta, mutta hän vilpittömästi sanoi, ettei mitään sellaista ole tapahtunut, ja että " ehkä joku toinen lapsi on antanut kerhossa luunapin" . Jätimme asian silloin tuohon, sillä myös oma poikani lopetti luunapeista puhumisen. Asia jäi silti pahasti kaivelemaan mieltä, enkä ole edelleenkää varma, puhuiko poikani tuolloin totta. Luottamus kyllä hoitajaan pikkuhiljaa mureni (parin muunkin seikan vuoksi) ja siirsin poikani päiväkotiin. Olen tähän ratkaisuun erittäin tyytyväinen.
Oma lapseni on kunnallisella perhepäivähoitajalla ja olemme olleet häneen erittäin tyytyväisiä. Jotenkin omasta mielestäni kunnallinen pph tuntuu turvallisemmalta kuin yksityinen. Mutta ap:n kohdalle taitaa tosiaan olla osunut huono hoitaja - 3-vuotiasta uskoisin tällaisessa asiassa, varsinkin jos luunappi ei käsitteenä eikä rangaistuksena ole kotoa tuttu.
Onko seudullanne yksityisiä päiväkoteja joihin voisitte siirtää lapsen?
Hei
Olen sitä mieltä, että tuollainen täytyisi ehdottomasti selvittää kyllä. Eriasia on sitten, mikä on totta ja mikä ei. Täytyy kuitenkin muistaa, että lapsilla on vilkas mielikuvitus, eivätkä he välttämättä muutenkaan aina muista, kuinka asiat oikeasti olivat. Tyttäreni ei edes välttämättä muista, mitä on päivällä syönyt ja usein kertookin aivan satuja, mitä ruokana on ollut. Välillä on nallekarkkeja ja välillä pelkkää lämmintä maitoa, joten en ihan aina kyllä menisi uskomaan, mitä hän kertoo. Voihan asia ollakkin totta ja varmasti jotain perää onkin, jos lapsesi jatkuvasti oirehtii, joten asian selvittäminen perinpohjaisesti on kyllä paikallaan. Halusin vain sanoa kuten jotkut jo edelläkin, että lapsikin voi " keksiä" satuja tahtomattaan, vaikkei hän varsinaisesti valehtelisikaan. Ajatelkaapas jos lapsenne puhuisi muille teistä, että äiti löi tai kuristi, kuten joku kertoi lapsensa sanoneen hoitotätistä. Olen kuullut isien ja äitien tekevän vaikka mitä, vaikkei varmasti asiat ole juuri niin menneet. Miltä teistä tuntuisi, jos kaikki lapsen sanomiset otettaisiin heti todesta, eikä niitä epäiltäisi yhtään ja lapsi vietäisiin sen siliäntien teiltä pois. Eli pointtini on, että asia pitää ehdottomasti selvittää, ennen kuin alkaa rajumpiin toimenpiteisiin. Jos todisteet puhuvat sittenkin hoitotätiä vastaan, on otteita tiukennettava ja jatkotoimenpiteisiin ryhdyttävä. Ja kuten joku jo edellä mainitsi, ei lapsen varmasti ole jokatapauksessa hyvä olla nykyisessä hoidossa, koska joku syyhän hänellä on kertoa tuollaista.
minäkin lähtisin, ehdottomasti. Oletko jutellut toisten lasten vanhempien kanssa. Mitä he ovat mieltä, mitä heillä lapset kertovat hoidosta. Menevätkö muut lapset hoitoon mielellään? Missä hoitaja käy lapsien kanssa ulkona. jos käy puistossa, tiedätkö jotakin muuta ihmistä. joka kävisi lasten kanssa samassa puistossa. Voisitko kysyä häneltä, millainen hoitaja on lapsille, miten lapset häneen suhtautuvat yms. mitä siellä puistossa ollessa tapahtuu?
Sitten muutoin tuohon tilanteeseen, niin mahdolistahan on, että hoitaja ei oikeasti tiedä, mitä hänen oma lapsensa aina päivän mittaan puuhaa. Oma lapsi tietää varmasti hetket, jolloin on äitinsä (hoitajan) näköpiiristä poissa. Voisiko hän oireilla äidin ja lelujensa jakamiseen häiriökäyttäytymisenä. Potkaista silloin ja tönäistä tällöin, itkeä äidilleen surkeana, kun on kärhämään itse syypää. Onko hoitajan reagointi asioihin oikeasti tasapuolista? Hän voi olla lepsumpi omalle lapselleen tai sitten ankarampi, jolloin lapsi voisi yrittää moista ' kostaa' toisille hoitolapsille. Tai yrittääkö oma lapsi muutoin käyttää valtaa, kun ollaan hänen kodissaan. Saako hän lelun, millä toinen leikki, kun se on hänen. Kaikki tuollainen voi tehdä toisten lasten olosta varsin kurjan.
Toivottavasti homma selviää
eikä kukaan muu voi tietää totuutta kuin hoitaja itse.
Sellainenkin ajatus tuli mieleen, että voihan hoitaja käyttää luunappeja kieltäessään omaa lastaan (enkä ota kantaa siihen, onko se hyväksyttävää vai ei) ja tämä hoitajan oma lapsi on voinut puhua luunapeista toisille lapsille. Eli lapsesi on voinut oppia sanan " luunappi" muustakin yhteydestä, ei se automaattisesti tarkoita sitä, että hoitaja sellaisia jakelisi.
" Mutta tuosta valehtelusta... Itse olen ryhmiksessä hoitajana, ja meillä on siellä juuri kolmevuotias tyttö, joka valehtelee KOKO AJAN!!! On siis jo paatunut valehtelija... Ja puhuu niitä asioita ihan totena, joten kyllä noinkin pieni lapsi osaa valehtelun! (olisiko huomionhakua?)"
Onkohan valehtelu ja paatunut valehtelu vähän kovia sanoja? Luulisi nyt ammattilaisen (???) tietävän, että tuohon 3 vee ikäkauteen kuuluu mielikuvitushenkilöt sun muut ajatusleikit... meillä vajaa kolme vuotias tiukkana väittää, ettei ryhmistäti osaa lukea. Asia selvisi niin, että ryhmiksessä on sama kirja kun kotona ja täti oli pikkasen oikaissut tarinassa ja lapsi päätteli ettei siis osannut lukea. Tuskin sentään valehteli??? Lisäksi ajankulku menee tietysti sekaisin, kaikki on eilen vaikka aikaa olisikin kulunut.
ap:lle: ikävä tilannehan toi on ja hankala selvittää, itse vaihdoin lapseni kunnalliselta pph:lta pois. Ryhmikseen olemme olleet todella tyytyväisiä, vaikkei täti lukea osaakaan =)
jäin vaan tässä joitakin asioita miettimään, tuleeko poskeen jäljet pelkästä huomionhakuisuudesta? No mutta joka tapauksessa asiaa tutkitaan lisää ja eiköhän tämä tästä selviä.. ;)
että jäljet olisi aiheuttanut toinen lapsi.....
Sinun mielestäsi Nore ei kai koskaan ole mahdollista, että hoitoalan " ammattilainen" tekisi mitään ikävää. Syy on mielestäsi aina joko lapsessa tai typerissä vanhemmissa. Näin taustalta kirjoituksiasi seuranneena. Ihan tiedoksi, että te hoitoalan ihmiset olette ihan tavallisia ihmisiä, joiden joukossa on kamaalaakin kamalampia työhön kyllästyneitä, kaikkitietäviä eukkoja... kuten on myös meissä muun alan ammattilaisissa. Rasittaa suunnattomasti mustavalkoinen suhtautumisesi jokaisen äidin hätään, kun se kohdistuu hoitajiin.
Ap:lle sen verran, että mikäli lapsen poskessa on jäljet ja hän kertoo hoitajan antaneen luunapin, en jättäisi lastani hetkeksikään hoitoon, ennen kuin asia on selvitetty. Ja jos selviää, että hoitaja on käyttänyt ruumiillista kuritusta, ilmoittaisin välittömästi hänen esimiehelleen ja vaatisin selvityksen tapauksesta. Minusta valehtelu luunapeista ja sattumalta tähän sopivien jälkien löytyminen kasvoista on epätodennäköistä. Tsemppiä hankalaan tilanteeseen.
nore:
että jäljet olisi aiheuttanut toinen lapsi.....
Niin tuttua on, kun olen hakenut lastani päiväkodista, niin olen kuullut muutaman lapsen keksivän juttuja.
Eräs poika selitti juttuja hoitajalle, että isillä on kaksi pyssyä autossa.
Eräs äiti sanoi hoitajalle, että oliko jollain hoitajalla synttärit. Oli kuulemma iso kakku täynnä karkkia. Tämä lapsi oli 3.5v.
Et voi syyttää ketään väkivallasta ilman todisteita. Varsinkin kun pienet lapset keksii kaikkia juttuja.
Oma poikani on 3v. ja näyttää missä on tuhmat tädit. Näyttää ikkunasta tarhaan päin. Äitikin on tuhma ja myös isi. Tosin ainut tuhma talossa on ollut itse lapsi.
Hae päiväkotipaikkaa ja odota niin kauan kunnes saat paikan. Älä usko jotain suullista sanomaa siitä, että jonot on 2v. Sanoa nyt voi mitä tahansa.
Eihän hoitaja voi sitä missään tapauksessa myöntää, koska sen jälkeen hänellä ei enää olisi työtä. Itse näen ainoaksi vaihtoehdoksi hoitopaikan vaihdon. Mielestäni paikka, jossa on myös hoitajan omia lapsia on aina huono. Lapsia väkisinkin kohtelee eri tavalla ja voi olla ihan tottakin nuo hoitajan oman lapsen käytöshäiriöt, joita hoitaja katsoo läpi sormien. Ei kai se nyt ihan kokonaan voi tuulesta temmattua olla. Ei pidä uskoa mihinkään 2 vuoden päiväkotijonoihin. Uskon, että ovat puppua. Eihän kukaan edes jätä hakemuksia kahden vuoden päähän, vai...?
jonka alaisia ap:nkin asuinpaikallasi lienevät perhepäivähoidonohjaajat kannattaa olla yhteydessä. mutta ap oli jo saanut tyrmäävän vastaanoton siletä.
rikosilmoitus ei ole syyte vaan ilmoitus epäilystä siitä, että jotain lainvastaista tapahtuu ja kyllä vaan se, että hoitaja antaa luunapin hoitolapselle on lainvastainen teko. poliisin ja oikeuslaitoksen tehtävä on sitten epäilyä tutkia. Toki on sillä tavalla kova keino, että jos ajattelee lapsen voivan ko. perhepäivähoitajalla jatkaa ei rikosilmoitusta kannata lähteä tekemään ja muutenkin kannttaa käyttää ensin neuvottelukeinot läpi, siis olla yhteydessä perhepäivähoidon ohjaajan esimieheen.
Vertailun vuoksi voitte miettiä miten toimisitte vaikka tilanteessa, jossa epäilisitte että tutun lapsen isä tai äiti on käynyt käsiksi omaan laspeenne..
Sitä kannattaa miettiä minustakin, sillä en usko, että kukaan nostaisi syytettä tai siis tekisi rikosilmoistusta tuollaisessa tilanteessa luunapin antamisesta vähänkään tuntemalleen ihmiselle, ennen kuin asian olisi reilusti käynyt keskustelemassa ja perinpohjaisesti selvittämässä. Toivottavasti en vain minä ole niin naiivi että uskon näin. Vaikka se lainmukaan onkin kiellettyä, ei se tarkoita, että järjenkäyttö ei olisi sallittua.
pph ei osannut sanoa että miten jäljet lapsen poskeen tulivat, vaikka ei olisi luunappiakaan antanut. Missä ihmeessä hän silloin oli kun tämä mahdollinen leikeissä tapahtunut osuma sattui?
Kyllä valitettavasti olen useiden työvuosieni aikana törmännyt liiankin usein näihin hoitoalan ammattilaisiin, jotka ovat työhönsä kyllästyneitä kamalia eukkoja - näin sinua lainatakseni. Mutta koskaan - siis en koskaan - ole onneksi törmännyt työntekijään joka MILLÄÄN tavalla olisi satuttanut lasta. Siksipä suoraan sanottuna raivostuttaa lukea tältä palstalta jatkuvaa päiväkotityöntekijöiden / perhepäivähoitajien mollaamista ja epäilyjä milloin mistäkin asioista. Typeräksi en kai ole myöskään missään vaiheessa vanhempia haukkunut, vai?
Äidin hätää tuskin rauhottaa jatkuva repostelu keskustelupalstoilla, kun ihanat kanssaäidit lyövät aina vain kiihtyvällä tahdilla lisää vettä myllyyn. Tuntuu, että suhteellisuudentaju karkaa käsistä näissä keskusteluissa. Sitä todennäköistä mahdollisuutta, että tässä tapauksessa jäljet olisi aiheuttanut toinen lapsi tai että joku lapsista on kertonut saaneensa luunappeja, ei kukaan ota huomioon - maalaillaan vaan lisää piruja seinille.
mammammaa:
Sinun mielestäsi Nore ei kai koskaan ole mahdollista, että hoitoalan " ammattilainen" tekisi mitään ikävää. Syy on mielestäsi aina joko lapsessa tai typerissä vanhemmissa. Näin taustalta kirjoituksiasi seuranneena. Ihan tiedoksi, että te hoitoalan ihmiset olette ihan tavallisia ihmisiä, joiden joukossa on kamaalaakin kamalampia työhön kyllästyneitä, kaikkitietäviä eukkoja... kuten on myös meissä muun alan ammattilaisissa. Rasittaa suunnattomasti mustavalkoinen suhtautumisesi jokaisen äidin hätään, kun se kohdistuu hoitajiin.
Kyllä itsekin uskoisin lastani, jos moista kertoisi! Meilläkään kotona fyysinen rankaisu ei ole käytössä, joten jos lapsi moista kertoisi, niin ei varmaankaan olisi sitä omasta päästään keksinyt!
Sinun tehtäväsi on suojella lastasi, joten nyt kyllä kannattaisi vaatia pikaisesti yhteinen kokous (pph, te vanhemmat, esimies) pikaisesti koolle ja kertoa, että ette tällä hetkellä pysty luottamaan pientä lastanne ko. hoitajan käsiin. Pakkohan asian on edetä siitä ja ratkaisun löytyä! Ja kokemuksesta (toisenlaisessa tilanteessa) voin sanoa, että sillä perhepäivähoidon ohjaajalla eli pph:n esimiehellä on myös esimies, jos asia ei sutjakasti lähde etenemään!
Tunnetko muuten muiden lasten vanhempia? Oletko kysynyt heiltä, ovatko heidän lapsensa kertoneet jotain aiheeseen liittyvää?
Ja lopuksi, yksityisiä hoitajia ja päiväkoteja on varmasti teilläkin päin, jos kunnon ratkaisua ei löydy. Esim. meidän kunta tukee yksityistä hoitamista niin, että hoito maksaa asiakkaalle vain saman verran kuin kunnallinenkin hoito. Olisiko näin hyvä tilanne teilläkin (uskoisin, jos kerran hoitopaikkoihin on noin kova jono).
Pidä pintasi ja tutki asia loppuun. Tuskin muuten pystyt itsekään keskittymään työhösi, jos suret lastasi koko ajan! Tsemppiä teille!