Lue keskustelun säännöt.
Oma piheys tekee hulluksi! :(
18.12.2014 |
Ja ennen kuin kohdistat minuun kaiken vihan, jonka aiheuttaa syntymäpäiville lahjatta tuleva kummi tai nyyttäreillä lokkeileva kaveri, saanen sanoa, etten pihistelystäni huolimatta käytä ketään hyväksi.
Jo pitemmän aikaa esimerkiksi ostoksilla käynti on aiheuttanut enemmän ahdistusta kuin iloa. Jos olenkin löytänyt jotain kivaa ostettavaa, mietin vähintään muutaman päivän, onko tämä nyt tarpeellinen ja voivoi kun taas meni rahaa. Onko tämä sen rahan arvoinen. Asiaa ei auta se, että vaikka miten ostopäätöstä pohtii ja harkitsee, noin 70% ostoksista tuntuu olevan "huteja". Mulla on kaapissa laukkuja, jotka olen ostanut ränsistyneen luottolaukun tilalle, mutta sitten ne ovatkin jääneet käyttämättä ja se entistä ränsistyneempi laukku on edelleen käytössä.
Sosiaaliseen elämääni kuuluu baareissa käynti, ja se onkin toisinaan ihan mukavaa. Yhä useammin lähden kuitenkin kesken kaiken kotiin aloittelun jälkeen tai jopa käännyn juottolan ovelta pois, kun ahdistaa maksaa 10e sisäänpääsy. Se kun harvoin on sen arvoista (toisaalta tällä tavoin ne harvinaiset, onnistuneetkin reissut jää kokematta). Myönnän myös kantavani taskumattia mukana, koska eihän kaltaiseni roope-setä todellakaan raaski maksaa 7-8 drinkistä, vaikka ne hyviä ovatkin.
Olen jopa alkanut kadehtia heitä, jotka surutta tuhlaavat rahansa tili tuli tili meni, elävät elämäänsä tässä ja nyt, vaativat parempaa itselleen, nauttivat. Ahdistun jopa läheisteni puolesta - askillinen tupakkaa päivässä/parissa, olutta joka viikonloppu, kahvia neljä pakettia kuukaudessa...
Ahdistaa, ahdistaa, ahdistaa. Miksi pitää olla näin neuroottinen ihminen. Onkohan täällä ketään samanlaista, joka ymmärtäisi mistä puhun?
Kommentit (6)
Ymmärrän.
Mua ahdistaa tolkuttomasti jos tili menee tietyn summan alle. Pidän sitä väkisin siinä summassa vaikka sitten myyden kotain netissä isomman laskun tullen.
Se summa on mulla 6000e.
Ahdistaa välillä jatkuvasti miettiä tilin saldoa ja olla nauttimasta mistään ostamastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän. Monta vuotta olin äitiyslomalla ja hoitovapailla ja elettiin kädestä suuhun. Silloin jos sai ylimääräistä rahaa, se oli tosi kiva asia (joululahja vanhemmilta esim.) ja usein ryntäsin kauppaan ostamaan jotain tarpeellista itselle tai lapsille. Usein vaatetta tai kenkiä.
Nyt olen pidempään elellyt saamani perinnön rahoilla. Mua ahdistaa käyttää tuota rahaa, koska summa tilillä vähenee tasaista tahtia. Tässä tilanteessa en myöskään niin iloitse rahalahjoista, koska raha vain menee tilille ja käytetään ajan kanssa ruokaostoksiin. Toki on kiva että voin ostaa mitä tarvitsen, mutta yleensä en halua ostaa mitään.
Mitä sinä pelkäät?
Tietty säästäväisyys on hyve, mutta jossain menee överiksi. Mitä raha sinulle merkitsee?
Noista antamistasi esimerkeistä voisin sanoa, että mieluummin mä siitä uudesta laukusta nauttisin kuin tilini saldosta, jos kerran laukku on tullut ostetuksi. Itsellä on välillä tapa hankkia jotain uutta, ja sitten viimeiseen asti "säästellä" sitä kaapissa.
Pitää oikein pakottaa itsensä ottamaan paita käyttöön, vaikka se sen jälkeen ei enää olekaan UUSI. Mutta enemmän siitä on iloa käytössä kuin jemmassa.
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 10:02"]
Mitä sinä pelkäät?
Tietty säästäväisyys on hyve, mutta jossain menee överiksi. Mitä raha sinulle merkitsee?
Noista antamistasi esimerkeistä voisin sanoa, että mieluummin mä siitä uudesta laukusta nauttisin kuin tilini saldosta, jos kerran laukku on tullut ostetuksi. Itsellä on välillä tapa hankkia jotain uutta, ja sitten viimeiseen asti "säästellä" sitä kaapissa.
Pitää oikein pakottaa itsensä ottamaan paita käyttöön, vaikka se sen jälkeen ei enää olekaan UUSI. Mutta enemmän siitä on iloa käytössä kuin jemmassa.
[/quote]
Hmm. En tiedä pelkäänkö varsinaisesti mitään, en toisaalta kyllä ole koskaan luottanut siihen että "elämä kantaa", joten se pankkitilin saldo edustaa mulle jonkinlaista turvaa. Turvaa siitä, etten joudu kadulle tai muuta vastaavaa. Toisaalta saldo on kovin pieni (hyvin pienet tulot, ei ole mistä säästää), joten eihän silläkään pitkälle pötkitä.
Laukut on jääneet siksi käyttämättä ja sen rämälaukun varjoon, kun eivät olekaan sitten lopulta tarjoitukseen sopivia... Hutiostoksia siis. Itse en enää juurikaan harrasta tuota uuden säästämistä, karkkipussista syön ekana parhaimmat, koska himo kestää vain hetken, en säästele sitä lempihajuvettä, koska vuosien saatossa se menee pilalle jne. :)
-ap
Hutiostokset on kyllä pahoja. Siinähän muistuttavat, että maksoi x rahaa, jonka olisi voinut käyttää paremminkin.
Mutta jos elämäntilanteesi on tuo mikä on, niin ajattele, että tulevaisuudessa sitä rahaa on enemmänkin käytettävissä ja nyt opettelet elämään "suu säkkiä myöten". Oma pullo ravintolassa on väärin, juo mieluummin pelkkää vettä, kunhan maksat siitä (ylihintaa)
*Korjaan 7-8 EUROA drinkistä.