Lue keskustelun säännöt.
mistä saan apua?
12.01.2015 |
Moi! Oon nuori nainen ja asunut nyt helsingissä 10kk. Olen 15-vuotiaasta taistellut masennuksen, unettomuuden, itsetuhoisuuden ja paniikkihäiriöiden kanssa. Entisellä paikkakunnallani kävin viikottain psykalla juttelemassa ja oli myös osastojaksoja. Nyt kun muuin helsinkiin niin kaikki apu katosi. Entiseltä paikkakunnalta tehtiin lähete tänne psykan puolelle tai jotain mutta hakemus hylättiin ja katsottiin että pärjään ilman tukea. Lääkäri uusii lääkereseptini 5min käynnillä jossa kysyy "mitä kuuluu?".
Paha unettomuus on jatkunut nyt 3kk ja sainkin siihen imovanea ja sitäkin olen tälle yölle jo syönyt, mutta uni ei vain tule. Lisäksi olen kuullut neutraaleja/ystävällisiä ääniä jo 3vuotta. Niitä tulee välillä viikottain ja välillä kuukausittain. Lisäksi olen viimeisen kahden kuukauden aikana tuntenut kosketusharhoja, tyyliin että joku laskee käden mun selälle tms. Ja nyt viimeisenä ja vainoharhaisuus. Olen kokoajan aivan varma, että talo/paikka missä olen räjäytetään. Äsken kuulin rappukäytävästä juoksuaskelija ja olin ihan varma, että sinne viritetään pommi. Kirjotin kännykkään ylös askelten kuulemisajat ja vaatetin äkkiä päälleni. Kännykkään kirjaan tälläiaiaaä tilanteissa paikka ja aikatietoja, että jos kuolen niin joku voi löytää mun puhelimen ja näinollen rikoksentekijä voidaan saada kiinni. Uskon myös että mut voidaan ampua ohiajavasta autosta tai joju työntää mut rullaportaat alaa ja kuolen.
paniikkihäiriöt on lisääntyneet puolen vuoden aikana, vaikka niitä ei melkein vuoteen ollutkaan.
Vaikka nukkuisin 12h unet niin olen siltiväaynyt. Olen ollut väsynyt viimiset 5 vuotta. Haluaisin vain nukkua mt sit aina uni ei tule. Mua vaan väsyttää enkä jaksa liikkua tai nousta sängystä. Joskus olen päiviä syömättä koska en jaksa kokata. Kilpirauhaden vajaatoiminta on mutta sen arvot ovat nykyään kunnossa.
mistä mä lähen hakeen apua?! Mitä mä sanon? Apua.
Anteeksi kirjotusvirheet ku oon puhelimella.
Kommentit (16)
Ei pysty ap:n postausta lukemaan, koska ei ole kappalejakoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
#2
Minullakin viestin asettelu sekavaa, kun kirjoitan puhelimella. Jäi kysymättä, että millainen tilanne sulla on, pystytkö käymään/käytkö töissä tai opiskeletko; onko lähipiiriä, joka voisi auttaa ja oletko aiemmin saanut diagnoosia näihin oireisiin?
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 05:18"]
#2 Minullakin viestin asettelu sekavaa, kun kirjoitan puhelimella. Jäi kysymättä, että millainen tilanne sulla on, pystytkö käymään/käytkö töissä tai opiskeletko; onko lähipiiriä, joka voisi auttaa ja oletko aiemmin saanut diagnoosia näihin oireisiin?
[/quote]
Haloo. Tyyppi ei nuku lainkaan, kuulee ääniä ja pelkää koko ajan, että joku räjäyttää talon. Ja sä kysyt, että pystyykö se käymään töissä? No mitäs luulet? Millaisissa töissä näistä ominaisuuksista mielestäsi on jotain muuta kuin haittaa?
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 05:57"][quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 05:18"]
#2 Minullakin viestin asettelu sekavaa, kun kirjoitan puhelimella. Jäi kysymättä, että millainen tilanne sulla on, pystytkö käymään/käytkö töissä tai opiskeletko; onko lähipiiriä, joka voisi auttaa ja oletko aiemmin saanut diagnoosia näihin oireisiin?
[/quote]
Haloo. Tyyppi ei nuku lainkaan, kuulee ääniä ja pelkää koko ajan, että joku räjäyttää talon. Ja sä kysyt, että pystyykö se käymään töissä? No mitäs luulet? Millaisissa töissä näistä ominaisuuksista mielestäsi on jotain muuta kuin haittaa?
[/quote]
Eh, ei tarvitse rähjätä. Kysyin vain, jotta saisi aloittajan tilanteesta enemmän tietoa. Arvelen toki itsekin, että työt ja opiskelut ovat poissa kuvioista, mutta ajattelin kuitenkin lähteä lisäkysymyksillä kartoittamaan. Tarkoitus ei ole loukata tai vähätellä, mielenterveysongelmat ovat kamalia ja lamauttavia...
#2
Jätin opiskelut kesken koska en tosiaan voi olla lähihoitakana tässä kunnossa ja no ala oli aika kamala. Nyt käyn kerran tai kaksi viikossa tekemässä baarikeikan. Sossu ja työkkäri hengittää niskaan ja on raivoissaan kun en oo työssä.
en mä nyt eläkkeelle halua. Tommonen pieni duuni sa a mut pysyy järjissään (hehe) ja on ihan positiivinen asia mun elämässä. Tein jokin aika sitten 2kk sijaisuuden päiväkotiin ja se oli kamalaa. Nukahtelin päivittäin työpaikalle ja mun kroppa ei jakdanu sitä ollenkaan. Onks lääkäristä tai jostain saatavana semmosta lappua että musta ei oo iokopöivätyöhön? Vai tyydynkö tilanteeseeni ja otan vastaan kokopäivätyön? Tk:n ajanvaraus olis auki mut en yhtään tiiä mitä sanoisin. "Oon sekasin. Apua?"
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ubikinoni virkistää, Mieti myös ruokavaliota.
Ongelmat eivät ole joko-tai juttu, paljon johtuu fysiikastakin henkinen paha olo.
Yksin tehty työ ei stressaa niin paljon. Paniikkihäiriö ei ole mielisairaus, ehkä kärsit vain leiman lyömisestä.
Sä voit soittaa psykiatriselle sairaanhoitajalle ajan. Ajanvaraukseen voit vain sanoa että on masennusoireita tms.olisi hyvä jos päsisit psykiatrin arvioitavaksi ja sitä kautta sopivan hoidon piiriin. Kyllä sun olo vielä varmasti paranee kun saat apua, halaus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olethan sä sanonut tästä sille lääkärille, joka kysyy 5min ajallaan, etä "mitä kuluu?"
soita teveyskeskuksen ajanvaraukseen ja kuvaa tilanteesi, kysy, mistä sä voit saada apua. Auttaa, jos vähän itket samalla.
pääkaupunkiseudulla toimii myös etsivää nuorisopsykiatrista työtä, muistaakseni nimella Vamos. Sinnesoitamiseta voisi myös olla apua, sillä vaikka ne ei terapoi eikä määrää lääkkeitä, ne auttaa asioiden hoitmiseesa ja esim just lääkäriavun löytämisessä.
Valtakunnallinen kriisipuhelin
010 195 202
arkisin klo 9.00–07.00
viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00–07.00
Kriisipuhelimeen voi soittaa nimettömänä. Puhelimessa vastaavat kriisityöntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset 24 paikkakunnalla ympäri Suomea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 08:44"]
Sä voit soittaa psykiatriselle sairaanhoitajalle ajan. Ajanvaraukseen voit vain sanoa että on masennusoireita tms.olisi hyvä jos päsisit psykiatrin arvioitavaksi ja sitä kautta sopivan hoidon piiriin. Kyllä sun olo vielä varmasti paranee kun saat apua, halaus!
[/quote]
påinvastoin, ajnvaraukseen tai ylipäätään mihinkään kohtaansysteemiä ei kannata sanoa, että on vään masennusoireitw tai muuta ylimalkaista, vaan kuvata ne kaikkein pahimmat oireet, tässä tapauksessa se, että kuulee ääniä ja pelkää kokoajan väkivaltaista hyökkäystä itseään vastaan ja että on niiden takia mentämäsä otteensa siihen, mikä on totta ja mikä pään sisällä. Kannattaa olla sen oloinen, että tarvitsee apua.
Jos ongelmaansa itse vähättelee, ei kannata ihmetellä, että apukin jää vaillinaiseksi.
En tosiaan enää ymmärrä tätä mielenterveysongelmien hoitoa suomessa. Oikeasti apua tarvitsevat heitetään ulos ja pistetään uusimaan reseptejä terveysasemalla.
Tiedän muutaman "lievästi mielenterveysongelmaisen", jotka käy puhumassa ihan vaan "huvikseen" ja aina inisee kuinka ei jaksais taas mennä istuu tunniks ja höpöttää. Menee silti.
Ei kaikilla ole varaa yksityiseen. Varsinkaan niillä, jotka eivät pysty työtä tekemään oman mt-ongelman takia.
Nimimerkillä kokemusta on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voitaisiin tulla hyvin juttuun. Lapsena olin täysin varma, että äitini aikoo tappaa minut. Nykyisin on diagnosoitu sosiaalisten tilanteiden pelko ja paniikihäiriö. Kuuloharhoja on myös, mutta ei puhetta vaan erilaisia ääniä esim. lattian narinaa, erilaista kilinää yms. Samoin näköhäiriöitä (nämä ovat pelottavampia, kuin äänet). Olen näkevinäni liikkuvia tai paikoillaan olevia hahmoja, jotka katoavat jos yritän katsoa uudelleen.. Näen myös toistuvasti painajaisia eräästä paikasta, jossa leikin lapsena sisarusten kanssa.
Jotkut yrittävät selittää oireita hengillä ja kummituksilla (onko niillä eroa?), mutta itse olen varma että kyseessä on ihan mielenterveys ongelmat.
Imovanen hyöty uniongelmissa häipyy viikossa. Suosittelen ottamaan melatoniinia klo 17 aikoihin 2 tablettia joka päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melatoniini varmaan auttaa ihan vitun hyvin unettomuuteen tässä tapauksessa jos käytössä ovat jo järeämmätkin pillerit. Luuliain että ap on syönyy kyseisiä tabuja jo.
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 10:01"]Voitaisiin tulla hyvin juttuun. Lapsena olin täysin varma, että äitini aikoo tappaa minut. Nykyisin on diagnosoitu sosiaalisten tilanteiden pelko ja paniikihäiriö. Kuuloharhoja on myös, mutta ei puhetta vaan erilaisia ääniä esim. lattian narinaa, erilaista kilinää yms. Samoin näköhäiriöitä (nämä ovat pelottavampia, kuin äänet). Olen näkevinäni liikkuvia tai paikoillaan olevia hahmoja, jotka katoavat jos yritän katsoa uudelleen.. Näen myös toistuvasti painajaisia eräästä paikasta, jossa leikin lapsena sisarusten kanssa.
Jotkut yrittävät selittää oireita hengillä ja kummituksilla (onko niillä eroa?), mutta itse olen varma että kyseessä on ihan mielenterveys ongelmat.
[/quote]
Nuo henget ja kummitukset pitää ainakin jättää omaan arvoonsa, samoin niistä puhuvat. Parasta olisi jos et olisi sellaisten ihmisten kanssa missään tekemisissä.
Viestistäsi tosiaan huomaa, että kaipaat kipeästi apua. Niin kurjaa (ja minusta tosi väärin), että kunnollisen hoidon piiriin pääseminen voi olla vaikeaa.:/ Todella hyvä juttu kuitenkin, että kirjoitit tänne ja yrität löytää apua.
Olisiko mahdollista, että soittaisit esim. Suomen mielenterveysseuran päivystävään puhelimeen? 010 195 202 on numero (lähde: http://www.mielenterveysseura.fi/fi/etusivu/tukea-ja-apua-0). Sieltä voisit saada osaavaa kommenttia tilanteeseen. Se on auki tälläkin hetkellä, rohkeasti puhelin käteen ja jos tuntuu vaikealta selittää asioita, niin lue vaikka tuo viestisi heille.:)