Kumman valitsisit?

Suhteen missä mahdollisuudet kaikkeen ja kumpikin tosissaan, mutta toinen osapuoli pelkää "antaa mennä" ja siten aiheuttanut paljon pahaa mieltä. Koet, että toinen tuntee sinut ja voit olla oma itsesi, mutta homma junnaa paikallaan, vaikka kuinka keskustelisi. Tämä vie silti jalat altasi.

Aivan uusi suhde missä kaikki alkaa alusta, myös se tuntemaan oppiminen, jonka myötä voi vasta olla oma itsensä (on toki alkuunkin oma itsensä, mutta alussa vaan toinen ei vielä tiedä toisesta asioita joita hänen elämässään on ja toimiiko ne yksiin). Ihan kiva ja ehkä tutustumisen arvoinen, mutta ei hätkäytä.