onko täällä muita selibaatissa olevia? siis omasta päätöksestä
En tunne oikeassa elämässä ketään muuta ja joskus olisi kiva vaihtaa ajatuksia. Itse olen ollut 7 vuotta ilman kättelyä intiiminpää kontaktia. En halannut, pussaillut tai harrastanut minkäänlaista seksiä. Aion olla loppu elämän. Itselläni syynä on aikoinaan särkynyt sydän, seksi on johtanut väkisinkin pitkään suhteeseen ja suuriin tunteisiin ja lopulta pettämiseen, josta olen ihmeen kaupalla selvinnyt hengissä mutta uutta suhdetta en halua enää ikinä, enkä edes mitään kontaktia miehiin ettei ole riskiä saman toistumiseen.
.
Vaikeaa oli varsinkin alussa, olen aina ollut hyvin seksuaalinen ja aiemmin seksiä harrastettu useita kertoja päivässä. Muutaman kuukauden jälkeen tottui ja kun tein päätöksen lopettaa myös itsetyydytyksen niin lopulta seksi aikalailla unohtui kokonaan. Nyt viime aikoina on taas ollut tietynlaista kaipausta kosketukseen, seksiin ja rakkauteen, mutta muistutan itseäni mihin se johtaa ja aika nopeasti kaipaus lakkaa.
.
Olisi kiva kuulla muilta selibaatissa olevilta taustoja tilanteeseen ja onko ollut helppoa vai vaikeaa pysyä päätöksessä. Muutakin keskustelua olisi kiva käydä :)
Kommentit (3)
Muutama kuukausi on nyt mennyt. Aika vähän tuohon 7 vuoteen verrattuna. Tulevaisuudessa ei ole seksiä tiedossa. Ei siksi, etten pitäisi siitä. Päinvastoin. Haluan heittäytyä täysin seksiin. En pelkää särkynyttä sydäntä, mutta olen sen verran ujo ja arka, etten minkään yhden illan tuttavuuden kanssa osaa sänkyyn mennä. En myöskään halua kenenkään kanssa kotia perustamaan. Enkä usko, että tässä iässä (36) löydän miestä, joka viitsisi minkään pitkän kaavan mukaan alkaa tutustumaan.
Varmaan helpottuu ajan mittaan ajatukset seksistä, mutta satunnaisen läheisyyden kaipuun en usko menevän ikinä pois.
Nostan tutisten molemmat käteni ylös
Kokeillaan tulisko tänään keskustelua