Miksi en osaa nauraa ääneen?

Lapsena kai(?) vielä kikattelin estottomasti, mutta jossain vaiheessa elämää minulta katosi kyky nauraa. Vaikka joku kertoisi kuinka hauskan jutun, en saa aikaan nauruääntä, pelkän hymyn vain. Vaikka tiedostaisin jonkun jutun olevan hauska tai minua naurattaisi oikeasti, saan aikaan vain sellaista tyhmää, lähes äänetöntä pihinää.

Olen miettinyt, onko minussa jotakin vikaa. Välillä huomaan muiden ihmisten suhtautuvan minuun oudosti, kun muut käkättävät kyyneleet silmissä ja minä vain hymyilen hillitysti. Mulla ei ole edes olemassa nauruääntä. Haluaisin olla sellainen iloinen, tyttömäinen kikattaja, mutta en osaa.

En tiedä voiko asiaan tiedotamatta vaikuttaa se, että häpeän hampaitani ja yritän aina peitellä niitä. Lisäksi tiedän näyttäväni nauraessa muutenkin rumalta, joten ehkä jotenkin tiedostamatta estän itseäni nauramasta?