Entä jos ei vaan jaksa tätä "huonoa seksiä"? Haaveilen kunnon panosta..!

En tarkoita arvostella, en vaan kertakaikkiaan ymmärrä tällaisia, jotka ovat jotenkin päätyneet elämään yhdessä, vaikka ovat seksuaalisuudeltaan ja seksuaaliselta nälältään AIVAN eri paria? Teitä on monia, tälläkin palstalla teitä näkyy saman ongelman kanssa aika ajoin.



En osaa sanoa mitään. Muuta kun että olen itsesi kaltainen nainen, jolle seksi on tärkeää. Niin tärkeää, että jos se ei ensimmäisinä tapailukuukausina toimi, niin olen lopettanut suhteen muuten "ihan ok" miehen kanssa. Koska en usko, että "yhteinen sävel" yhtäkkiä simsalabim jostain myöhemmin elämäämme ilmenee, jos ei sitä ensimmäisen 6kk aikana ole.



Auttaisiko seksuaali/pariterapia teitä? Sikäli ainakin luulisi auttavan, että jos kerran miehes OSAA sut tyydyttää suulla? Että hänet pitäs "vaan" saada ymmärtämään, että ruikuttava, epävarma ja itsesäälissä rypevä mies on sängyssä todellinen turn-off. Ja turhaakin, koska hänellä ON avaimet sun tyydyttämiseen! Kun vaan tajuaisi niitä käyttää!

Ehkä se rakastuminen vaan vei voiton, ja sitä kuvitteli, että kyllä tämä tästä paranee, että mies on ehkä vaan ujo, ja avautuu myöhemmin, ja homma alkaa luistaa..En tiedä, mutta koska rakastan miestäni, ja mies minua, meillä on lapsia ja muuten olemme hyvin samanlaisia luonteeltamme, niin en haluaisi seksin takia kaataa koko hommaa ja toisaalta, kyllähän se joskus onnistuu..mutta ihan liian harvoin. Toisaalta, nyt on mennyt monta vuotta niin, että olen ollut raskaana, imettänyt, ja on ollut pieniä lapsia, niin ei seksille ole jäänyt niin aikaakaan. Nyt kun olen saanut kroppani taas kuosiinsa (no, väkisin jotain jälkiä jää kolmesta raskaudesta ja imetyksestä), mutta olen kuitenkin huolehtinut itseni kuntoon, jossa tunnen oloni hyväksi, ja miltä haluan näyttää. Myös seksille olisi enemmän aikaa, ja näin taas nousee tämä sama ongelma isoksi. En vaan haluaisi sanoa hirveän pahasti mielelle, ja siksi on vaikea saada mies ymmärtämään..

Minä kaipaan vaan sitä seksiä niin paljon, etten tiedä miten kauan jaksan tätä, ja tiedän, että jos haluaisin, löytäisin miehen sänkyyni, mutta en haluaisi erota, enkä elää ilman miestäni, tämä vaan on sellainen asia joka saa minut rauhattomaksi. Ja pelkään, että tilaisuus tekee varkaan..eli jos joskus olisi mahdollista saada seksiä muualta, saattaisin sen tehdä. Olen pettänyt joskus kauan sitten, en aviomiestäni, mutta exää. Tiedän, että minusta olisi siihen, en vaan haluaisi ajautua sellaiseen, koska en sellaista periaatteessa halua. Tämä tilanne on vaan niin hankala.

ap

Täällä taas lukee juttuasi mies joka haaveilee ihan justiin samasta kuin sinäkin. Mutta kun mahtaako kaikkea voida saada elämässään. Meillä voisi olla kivaa sängyssä mutta sietäisimmekö toisiamme minuuttiakaan sen ulkopuolella.

Kun voisikin täyttää kaikki tarpeensa siellä missä lystää ja sen jälkeen olisi vielä onnellinen omatuntuntonsakin kanssa. Elämä olisi kuin yksi suuri huvipuisto.

M4x

Niin. Kaikkea ei tosiaan voi saada, mutta tuntuu, että on vaikea hyväksyä sitäkään, että pitää tyytyä kohtaloonsa, ja entäpä jos tosiaan herää kymmenen/kahdenkymmenen vuoden kuluttua siihen, että elämän parhaat vuodet on ohi, ja ei ole saanut nauttia sellaisesta mistä olisi halunnut? Tuleeko sitä katkeraksi miestä kohtaan, niin paljon, että sitten pitää erota?



Hieno on tuuri heillä, jotka ovat löytäneet sellaisen kumppanin jonka kanssa sujuu sekä sängyssä, että sen ulkopuolella.

Ja sehän se vielä kaihertaa, että entäs jos minullekkin olisi sellainen ihminen olemassa jossain, entä jos sen lisäksi, että olisi kivaa sängyssä, olisi vielä kivaa sen ulkopuolellakin?

ap

Kyllä se on niin että meissä miehissä ja myös naisissa on huonoja rakastajia jotka ei innostu ei sitten mistään mutta harvoin sattuu kaksi samanlaista kohtaamaan että tykkäävät melkein yhtä paljon ja yhtä kiihkeästi seksistä mutta se on ihanaa minä olen löytänyt sellaisen ystävän,kauan piti kyllä etsiä.

Minusta voisit aloittaa sillä että homma muuttuu niin päin että mies tekee sinulle sitä hoitoa ennenkuin on edes tietoakaan milloin pääsee itse nk. astialle.

minusta lukuisa osa miehistä on vaan niin omanapaisia että kun teet kaiken miehelle ensin niin hän tyydytettynä ei enää jaksa keskittyä sinuun. Aloita vaikka sillä että mies hyväilee sinua ja saa sinut ihan partaalle. Jos ei onnistu kiinnosta et anna. Pidätte tauon.Ja sama kuvio. Kun mieskin on toisella kierroksella enemmän mukana voi se sinun hyväkin ehkä löytyä ja ymmärtää kuin tärkeetä on että oma nainen saa ensin. en ole sellaista miestä vielä tavannut joka ei innostu jos on joutunut tekemään vähän enemmän töitä luukkunsa eteen ja huomaa että anteeksi pyyntöjä ei tarvitse aina esittää kun ei ole päässyt edes apajille ennen aikojaan.

Tätä miestä täytyy näköjään ruokkia ku lintua. Vähän kerrallaan.

Niin ja nykynainen kyllä pitää kaapissaan ilotteluvälineitä, niitä tämmönen anteeks Nieminenkin osaa käyttää kun vähän opastaa ja halua on tuottaa hyvää toiselle.

vaimon kanssa on tässä mietitty että olispa kaikki muukin yhtä helppoa kuin seksi...se meiltä luistaa ja hyvältä tuntuu 20v jälkeen. Muiden juttujen (siis kommunikaatio) eteen onkin sitten tehty töitä, tosin meillä on todella hankalia ulkopuolisia häiriötekijöitä ja täysin erilainen kultturi tunteiden ja tarpeiden näyttämiseen kotoa.



Taidetaan olla ainoo pariskunta jolla luistaa noi hommat, kaikilla muilla tutuilla on kitkaa: joku haluu enempi joku taas haluu nukkuu enempi...

Elämästä pitää saada nauttia vapaasti silloin kun siitä voi koska eihän kukaan tiedä etukäteen koska on tilanne ettei sitä voi nauttiakaan ja sitten harmittaa kun jäi tekemättä, tätä mieltä olen minä.RR

Miehinen näkökulma keskusteluun tässä. Olen aina ollut hulluna naisen tyydyttämiseen sormin, suulla ja vaikka millä muulla;-) Varsinaiseen aktiiin olen lähtenyt vasta kun vaimo on saanut. Mutta tässäpä piilikin ongelma: vaimo lemppasi pihalle ja kertoi että olisi aina halunnut kunnon panoa. Eikös tätäkin olisi voinut sanoa ajoissa eikä vasta muutaman avioliittovuoden jälkeen?

No olihan siinä suhteessa muutakin vikaa. Seksiä nyt oli liian harvoin mielestäni ja sitten aina vain minun aloitteestani:(

Täällä olisi mies jolta saat takuulla tarpeeksi seksiä, vaikka monta kertaa päivässä. Ja koitan toteuttaa toiveet. Mikähän on muuten pieni elin ja mikä se iso johon olet tottunut? Miehen pelien keskikoko kun on jotain 13-15 cm ja esim. 18 senttinen elin löytyy noin yhdeltä kymmenestä, yli 20 senttinen taas vain alle yhdeltä sadasta. No minulla on runsas 19 cm peli ja paksuuttakin löytyy ihan kivasti, joten jos et ole sattumoisin törmännyt lottovoittovehkeeseen ja ihastunut siihen niin pitäisi riittää.

Sano suoraan



.. pane mua kunnolla



Kyllä se siitä



Tai laita Jussi asialle



Oletko Tampereelta



e-mail: itte_jussi@yahoo.com

Saahan sitä sanoa suoraan, että "pane kunnolla" tms. mutta mitä iloa siitä on, jos se kuitenkin lopahtaa heti alkuunsa, luulen, etten ole mitenkään sen hitaampi saamaan kun moni muukaan, itseasiassa saan toisinaan melko nopeastikin, mutta, voisinpa sanoa, ettei juuri kukaan ehdi mieheni tahtiin, koska yleensä häneltä tulee käytännössä samantien, ja koko homma on tietysti sitten siinä. Sitten taas odotellaan viikko, että miestä seuraavan kerran kiinnostaa, ja sama pettymys uudestaan. Hyvällä tuurilla kerran kuussa ehdin mukaan, tai mies älyää hoitaa homman muuten, olen jo niin väsynyt edes ehdottamaan itse, että tyydyn tähän, ja katkeroidun hiljaa mielessäni.



Ja vehkeen koosta..Kaipa miehellä ihan keskiverto vehje on, exällä kun vaan sattui olemaan iso (ei kyllä tullut mitattua, mutta iso kuitenkin, ja paksu), niin meni kyllä aikansa ennenkuin totuin. Nyt voin vaan haaveilla sellaisesta seksistä mitä ennen sain. Kunnon vehkeellä, pitkään ja hartaasti..*huoh*



ap