Tyytymättömyys on markkinoiden

Totta. Se on säälittävää miten ilman vanhempiensa rakkautta lapsena jääneet aikuiset yrittävät hakea hyväksyntää ja rakkautta ostamalla merkkivaatteita, hienon auton, feikkikynnet, feikkirusketuksen ja feikkitissit. Mainosmiehet ovat iskeneet ihmisen heikoimpaan kohtaan ja tekevät sillä rahaa. Oikeasti nämä ihmiset tarvitsisivat tunteen siitä, että heidät hyväksytään juuri sellaisina kuin he ovat mutta valitettavasti he ovat usein luonteeltaan niin vastenmielisiä ettei kukaan heistä pidä. 

Näinhän se on. 

Vähän asian vierestä, mutta pakko kertoa: Mieheni ja teinini ovat varsin äkäisiä sunnuntaisin. Eivät siis tykkää sunnuntaista ollenkaan ja sama masennus ja vitutus alkaa joka herran sunnuntaiaamu, kitinä siitä "miten taas on sunnuntai ja huomenna maanantai ja koko viikko taas alkaa alusta"

Sanoin sitten tänään masentuneelle herrasväelle, että se sunnuntai tulee kerran viikossa ja joka ikinen viikko ihan varmasti, on vain asennekysymys miten sen varman sunnuntain ja siitä jatkuvan viikon ottaa vastaan. Heillä on kaksi vaihtoehtoa: 1. pilata yksi päivä seitsämästä rypemällä itsesäälissä elämänsä loppuun asti jolloin tuloksena on aika monta pilalle mennyttä ja elämätöntä päivää elämässä.

2. Tehdä jokaisesta tylsästäkin päivästä, oli se sitten sunnuntai tai maanantai, kaikki ilo irti ja nauttia hetkestä ja vaikka vaan siitä että saa elää tämänkin päivän terveenä ja onnellisena.

Anteeksi OT, mutta oli pakko jakaa tämä oivallukseni onnellisuudesta eteenpäin. =))

Kiva viesti kolmonen! Mulle sunnuntait ovat hyviä päiviä, sellaisia "nyt on lupa lukea kirjaa koko päivä pyjamassa" tai " olen tekemättä mitään hyödyllistä"-päiviä. Jokainen tehköön sunnuntaista hyvän päivän omalla tavallaan, asenteesta tosiaankin kiinni, niin kuin kaikki tässä elämässä.ap

Ei helvetti, jos mulla alkaisi kotona puoliso saarnata jotain tuollaista asennekysymysjuttua sunnuntaisen työahdistuksen suhteen, niin olisipa tympeää. Minulla alkaa aina hermojännitys ja ahdistus nousta sunnuntaisin, yritinpä olla iloisella asenteella tai en, ja se nyt vaan on erittäin vaativan ja stressaavan työn sivuvaikutus. En minä ajattele kyllä että se päivä olisi mitenkään pilalla silti, elämään kuuluu niin onnen kuin ahdituksentunteitakin ja ne on kaikki mulle yhtä ok.