Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Milloin raha-asioidensa hoitamisesta on tullut jotenkin halveksittavaa?
07.10.2013 |
Olen työyhteisössäni oikea kummajainen siinä suhteessa että minulla on raha-asiat kunnossa. Minulla on työporukkani pienin tuntipalkka, kun minulle ei ole kertynyt vielä täysiä kokemusvuosilisiä. Mieheni on yrittäjä mutta nostaa palkkaa vain sen verran että juuri ja juuri pärjätään, tosin aina on mahdollista nostaa extraa jos tuntuu että tarvitsee. Kuukausipalkka on varmasti pienempi kuin useimmilla normi palkansaajilla.
Olen nostanut veroprosentin tarkoituksella korkeaksi että saan veronpalautuksia. Teen 4-5h viikossa enemmän töitä kuin kolleegani ja silti saan käteen satasen vähemmän rahaa. Minulla on isompi perhe kuin kolleegoillani eli kulutkin luulisi olevan suuremmat.
Usein kahvipöytäkeskustelut kääntyvät rahaan, vertaillaan kuinka sipissä itse kukin on. Kuukauden viimeisinä päivinä työkaveri tulee kävellen töihin kun auton tankki on tyhjä eikä ole rahaa tankata. Minulle tälläinen on ihan vierasta, olen todella tarkka rahan käyttäjä. Käyn kirppareilla, vertailen hintoja, teen ruuat itse perusraaka-aineista. ei minulla ole koskaan rahat loppu. Joka kuukausi menee säästöön 300-400€
Minun pitää tarkoin miettiä mitä juttelen työkavereille. Esim. suunnittelimme talvilomalle ulkomaan reissua ja innoissani sitten juttelin aiheesta työkaverille, tämä oli naama norsun vitulla "että eipä tarvitse käydä missään, jos edes äidin luona naapurikaupungissa pääsisi käymään, kun ei ole rahaa" Minä yritin sopertaa jotain veronpalautuksista vaikka todellisuudessa ne matkarahat on ihan käyttötililläkin.
Kesällä oli tarkoitus myös lähteä ulkomaille, mutta todennäköisesti toinen reissu saa jäädä, ihan sen vuoksi ettei se herätä närää työpaikallani.
Parilla työkaverilla on auton vaihtosuunnitelmia ja ovat hakemassa pankista lainaa, jota tuskin toinen edes saa. Meidän perhekin on autoa vaihtamassa mutta pelottaa vaihtaa kun tiedän sen herättävän taas kateutta. Minulla on jo nyt pihan uusin mersu ja seuraava olisi pari vuotta vanha korkeintaan. Väliraha tulee olemaan jotain 10.000€ ja se hoituu käteisellä, työkaveri ei saa tuota summaa edes lainaa. Joudun varmaan valehtelemaan että lainarahalla ostimme. Toivottavasti eivät kysele mitään yksityiskohtia lainasta, kun enhän minä sellaisia osaa selittää.
Satuin tänään kuulemaan kun pari työkaveria jutteli, ovat ilmeisesti minulta karsimassa lisätunteja kun itse tarvitsevat lisärahaa ja minä olen niin rikas. Hemmetti! Kyllä heilläkin olisi mahdollista ihan yhtä taloudellisesti elää ja saada rahaa säästöön. Minä en käy kampaajalla, kauneushoitoloissa, minulla ei ole merkkivaatteita, en ryyppää tai juokse baareissa En shoppaile hetken mielijohteesta, jos jotain isompaa tarvitsen niin selvitän mistä sen edullisimmin saan enkä osta luotolla vaan ihan käteisellä.
Samat työkaverit olivat ostaneet satasella partylitea ja meandi:ta , minä en ikinä raskisi ostaa niistä mitään.
Kommentit (50)
Tää palsta on kyllä huvittava kun heti jos joku kertoo elävänsä pienellä rahalla, on hänen ollut pakko saada talkooapua, perintöä, lastenhoitoapua ja ilmaiset autonhuollot. :)
Kännykän ostamatta jättämisellä säästää ainakin sen, että saa vielä loppukuustalin bensaa autoon eikä tarvitse kävellä kuten ap:n työkaveri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.10.2013 klo 07:28"]
Tää palsta on kyllä huvittava kun heti jos joku kertoo elävänsä pienellä rahalla, on hänen ollut pakko saada talkooapua, perintöä, lastenhoitoapua ja ilmaiset autonhuollot. :)
Kännykän ostamatta jättämisellä säästää ainakin sen, että saa vielä loppukuustalin bensaa autoon eikä tarvitse kävellä kuten ap:n työkaveri.
[/quote]
No mutta arvasin tuon, että tämä aloittaja asuu samassa kaupungissa kuin lastensa isovanhemmat.
Yleensä kaikki jotka ovat tulleet kehumaan omaa taloudenpitoaan, ovat asuneet.
Harva äiti oikeasti tekee ylitöitä, uupumatta itse henkisesti, jos lasten ainoa aikuiskontakti arjessa ovat omat vanhemmat ja tarha.
Toki ap on varmasti näppärä ja hyvä ruoanlaittaja ja niin pois päin, mutta arvaan että pääsee valmiiseen pöytään myös lasten isovanhemmille joskus sekä saa lastenhoitoa ja talonrakennusta ja kaikkea muuta kuten tuota auton korjailua. Ihmiset tykkäävät auttaa sellaisia, joilla on paljon tuttuja ja niitä taas pakosti on, jos on jäänyt paikkakunnale jossa on aina asunut.
itse kumarran ja niiaan jos kuulen että tuo ylityöt ja rahallinen menestyminen on tehty yksin.
Miten niin ei säästä ostamalla tarvitsemansa puhelimen pari kymppiä halvemmalla? Onhan siinä nyt eroa ostatko samalla rahalla a) puhelimen vai b) puhelimen ja päivän ruuat??
Miksi töissä pitäisi ylipäänsä keskustella omista raha-asioistaan? Eihän ne muille kuulu. Eikä mun nähdäkseni kaikilla kuulu mennä kurjasti ihan vaan solidaarisuuden nimessä. Minä olen hiljaa, ja jos miuku mauku vali vali kysyy jotain niistä asioista, sanon ettei kuulu kurjuutta kummempaa ja vaihdan puheenaihetta.
nim. yh, kesämökki, kolme sijoitusasuntoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus te supernukat vaan olette vähän rasittavia. Ihan hienoa jos sitä säästämäänsä rahaa käyttää johonkin, mutta en ymmärrä miten esim. yksi ansiotyössä tuttu joka hehkuttaa lainattomuuttaan ja sitä että sijoitusasunnot (3kpl) alkavat olla jo lainattomia, ei voi ostaa itselleen talvikenkiä. Valitti kuinka kalliita kengät ovat ja kuinka inhottavaa on, kun varpaat on märät ja kylmät mutta uusia ei raaski ostaa. Siinä menee minusta nuukuus yli äyräiden.
[quote author="Vierailija" time="08.10.2013 klo 08:13"]
itse kumarran ja niiaan jos kuulen että tuo ylityöt ja rahallinen menestyminen on tehty yksin.
[/quote]
Mä kumarran mieluummin jos yhden vanhemman perheessä äidillä on ollut niin paljon älliä, että on a. hankkinut tukiverkon b. pitänyt lasta etusijalla elämässään ensimmäiset 15 vuotta
t. 100 % yh, jolla on parempaakin tekemistä kuin juosta loputtomasti tarjousten perässä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kitupiikistä tulee mieleen Roope Ankka. Tai se tuttu, joka tiskaa kertakäyttöhaarukat ja melkein kuolee, jos joutuu ostamaan muovikassin.
Ärsyttävää pihtailu on silloin, kun hyvätuloinen sujauttaa keräyslippaaseen ulkomaanmatkoilta jääneet killingit tai rohmuaa apteekista ilmaisia näytepakkauksia taskut täyteen.
Kiusallisia ovat myös alituiset pummaajat ja kännykkäpinnarit: näppäillään numero, katkaistaan yhteys ja odotetaan, että toinen soittaa takaisin.
Säästäväisyys on tietenkin järkevää, ja filosofi, tietokirjailija Eero Ojasen mukaan se on suoranainen hyve. Mutta missä kulkee harkitsevan rahankäytön ja saituuden raja?
"Säästäväinen ajattelee tulevaisuutta, puntaroi vaihtoehtoja ja toimii järkiperäisesti. Pihi asettaa säästämisen korostetusti etusijalle kaikissa asioissa. Siitä tulee pakkomielle", Ojanen luonnehtii.
Nuukailussa ei tunnu aina olevan järkeä. Auringonpalvoja lentää maailman ääriin, mutta pakkaa mukaan näkkärit ja pussikeitot, ettei lomalla tarvitse tuhlata ruokaan. Toinen säntäilee tarjousten perässä, mutta tärvää samalla kallista aikaa. Mistä silloin pihistetään?
"Säästäminen on hyvin erilaista eri yhteyksissä, ja sitä on vaikea mitata. Pihistäminen yhdessä asiassa on tuhlausta toisaalla, ja siksi säästötoimilla voi olla yllättäviäkin vaikutuksia", Ojanen miettii.
Psykoanalyytikko Kaj J. Davidkinin mukaan pihiys, kateus ja ahneus liittyvät toisiinsa. Kitsastelun taustalla on huono itsetunto, joka johtuu suurelta osin varhaislapsuuden traumaattisista kokemuksista. Lapsi on jäänyt vaikeiden tunteidensa kanssa liian yksin.
"Pihi tuntee itsensä riittämättömäksi ja kadehtii toista, koska kokee tiedostamattaan, että toisen hyvä on hänen puutteensa. Tyydyttääkseen pohjatonta psyykkistä nälkäänsä pihi haalii itselleen monenlaista hyvää ja varjelee sitä vain itseään varten", Davidkin sanoo.
Äärimmäinen nuukuus näkyy myös tunneasioissa.
Turvattomaksi itsensä tunteva ihminen ei luota itseensä eikä muihin. Hän kitsastelee tunteissaan eikä ota huomioon toisen tarpeita ja tunteita – hänellä ei ole siihen varaa. Läheisyys ja sitoutuminen on vaikeaa, ja ihmisestä tulee eristäytynyt ja yksinäinen.
Pitkälle mennyt pihiys on joskus suorastaan psyykkistä taistelua hengissä säilymisestä, suoja ahdistusta, ja avuttomuutta vastaan.
Pihi näkee toisen ihmisen ahneena ja kateellisena, koska ei siedä nähdä näitä ominaisuuksia itsessään.
"Epäluuloisen tunteen vallassa hän uskoo, että toinen varastaa hänen ajatuksensa ja omaisuutensa, sen pienenkin hyvän, joka hänellä on, ellei hän kaiken aikaa ole varuillaan", Davidkin sanoo.
Jotkut ovat pihejä itseään kohtaan. Heidän on vaikea suoda nautintoa itselleen alituisten syyllisyydentunteidensa vuoksi.
"Ankara sisäinen omatunto sättii ja soimaa heitä jatkuvasti. Se viestittää, että 'sinä et minulle riitä'", Davidkin toteaa.
Kitsastelu on sairaalloista, kun se rajoittaa normaalia elämää. Ihminen kieltäytyy tarpeellisista asioista tai kieltää ne toiselta. Myös haaliminen menee joskus liiallisuuksiin.
Davidkinin mukaan pihiys on jatkumo, jonka kaari ulottuu rakentavasta kateudesta ja itsekkyydestä tuhoavaan ahneuteen. Pahimmillaan pihiys ilmenee itsetunnoltaan häiriintyneen ihmisen tuhoavana kateutena.
"Narsistisesti häiriintynyt ei voi ottaa toiselta vastaan mitään hyvää, vaan tuhoaa sen mielessään. Ottamalla vastaan hän joutuisi myöntämään, että toisella on hänelle arvokasta annettavaa. Hän suojautuu riippuvuutta vastaan kaikkivoipaisuuden illuusiolla", Davidkin sanoo.
Näin hän ei näennäisesti tarvitse toista ihmistä, eikä hänen tarvitse kohdata ja kokea suhteessa olemiseen liittyviä tunteitakaan.
Tuhoavan pihiyden, kateuden ja ahneuden vastakohtia ovat kiitollisuus ja anteliaisuus.
"Kun ihminen on kokenut saaneensa jotakin todella hyvää itselleen, hänessä syntyy tarve panna se kiertämään. Tätä psykoanalyytikko Melanie Klein kutsuu anteliaisuuden tunteeksi", Davidkin valottaa.
Tuhoava kateus voi muuttua rakentavammaksi, kun ihminen uskaltaa tiedostaa kateuden ja ahneuden itsessään.
"Psyykkisen ymmärtämisen ja työstämisen kautta itsetunto alkaa vahvistua ja kateus hellittää. Toisesta huolehtiminen saa tilaa. Surutyöllä ja kyvyllä surra on tärkeä rooli tässä kypsymisprosessissa."
Saiturin kolikossa on myös valoisampi puoli. Pihi säästää energiaa ja luonnonvaroja, ja pihiydestä versoo ilmaisia ideoita: muropaketista saa lehtikotelon ja vanhoista kalsareista imukykyisen pöytärätin.
Pihiys tarjoaa myös hupia. Vitsailemme laihialaisukosta, joka kirkonmenoja kuunnellessaan sulkee radion kolehtivirren ajaksi, tai pojasta, joka kehuu kaverilleen tappaneensa isänsä – orvot kun pääsevät ilmaiseksi sirkukseen.
Mikä laihialaisvitseissä naurattaa?
"Niissä säästäminen asetetaan johdonmukaisesti etusijalle ja kaikki muut arvot ollaan valmiita uhraamaan sen nimissä. Syntyy absurdeja tilanteita, jotka huvittavat meitä", Eero Ojanen arvioi.
"Arkielämässä tasapainoilemme eri hyveiden välillä, eikä säästäväisyyden nimissä ole oikeasti lupa tehdä mitä tahansa uhrauksia."
Hörähdämme laihialaisille myös näennäisestä helpotuksen tunteesta, kun voimme vitsin varjolla siirtää meissä itsessämme olevan ominaisuuden toisten ominaisuudeksi, Davidkin selittää.
Filosofi Ojanen määrittelee kitsastelun asenteeksi, joka ei liity vain rahankäyttöön. Pihiyttä on sekin, että jätetään asioita tekemättä tai hoidetaan ne vajavaisesti. Itse hän pihistelee käytännön asioissa, kuten siivoamisessa.
Äärimmilleen vietynä pihiys voi tehdä ihmisestä itsekkään ja kylmäkiskoisen, mutta Ojasen mielestä se ei ole huono ominaisuus. Visukintut voivat hänen puolestaan venyttää pennejään kaikessa rauhassa.
"Pikemminkin tuhlarin eli nykyaikaisen normaalin kuluttajan pitäisi muuttaa tapojaan. Nyt koko yhteiskunta perustuu ylimitoitetun ja liian nopeavauhtisen kulutuksen varaan. Jos kuluttamisen hössötyksessä osattaisiin tulla toimeen vähemmällä, elämä voisi olla järkiperäisempää ja muutenkin parempaa", Ojanen visioi.
[quote author="Vierailija" time="07.10.2013 klo 20:04"]
Ei jaksa lukea koko vuodatusta, missä ap yrittää nostaa itseään jalustalle. Sen vaan sanon että on typeryyden huippu nostaa veroprosenttia ylös siksi että kun on niin ihanaa saada palautuksia. Mahdoton pitää ketään ihmistä joka näin toimii minkäänlaisena taloustietäjänä.
[/quote]
No ilmeisen hyvä taloustieteilijä ap on kun rahaa säästyy, saa investoitua ilman velkaa jne... Suomen valtiokin kaipaisi ap:n kaltaista taloustaitajaa. Mitään rakettitiedettähän ap ei esittänyt vaan tiukkaa talouskuria
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnittelut ap:lle. Taloudellisesta vakaudesta ei puhuta tarpeeksi. Se, että on muutamaksikin kuukaudeksi rahaa jemmassa, tuo rauhallisuutta ja turvan tunnetta. Ei ole joka tilanteessa aivan pakko tehdä asioita siksi, ettei oma taloudellinen tilanne salli muuta. Voi vaikka pitää rauhassa hoitovapaata pienen lapsen kanssa eikä ole pakko lähteä heti äitiysloman jälkeen töihin, jos ei halua. Voi tehdä valintoja.
Tämähän on ihan hemmetin tärkeä aihe nykypäivänä, kun nuoret aikuiset haalivat järjettömän kokoisia asuntoja, hienoja autoja ja elektroniikkaa ja matkustelevat ulkomailla, vaikka oikeasti ei olisikaan rahaa siihen.
Oman kokemukseni mukaan aika harvassa ovat nykypäivänä ne 20-40 vuotiaat, joilla on järkevä ja terve suhtautuminen raha-asioihin.
Työkavereissa on yllättävän paljon sellaisia, joilla on uusi omakotitalo rakennettuna jonnekin käsittämättömän syrjäiselle alueelle, siitä johtuen luonnollisesti reippaasti asuntovelkaa - eikä oikein mitään käsitystä edes oman lainan ehdoista.
Tietysti asiaan kuuluu sitten auto tai oikeammin autot, joista pahimmillaan ollaan velkaa rahoitusyhtiölle ja ne on maksettu jollain MasterCardilla, kun se sopimus tuli siinä sivussa autokaupasta.
Sitten ihmetellään korkeita bensakuluja, kun sieltä peräkylältä on aina pakko ajaa autolla töihin, kauppaan ja ihan mille tahansa asioille.
Luonnollisesti on pitänyt ostaa myös suuri taulu-tv, keittiön koneet, pyykkikone ja kuivausrumpu samanlaisella korttiluotolla kodinkoneliikkeestä kuin se autokin.
Ja sitten taivastellaan kahvitunnilla, miten palkka kuluu niiden korttimaksujen lyhentelemiseen, kehuskellaan, miten maksettiin tässä kuussa vaan korot kaikista lainoista - eikä lyhennetty niitä ollenkaan - että riitti rahaa lähteä reissuun sinne ja tänne.
Ei hyvää päivää.
On aina hatunnoston arvoinen suoritus (ellei nyt ole sitten ihan kultalusikka suussa syntynyt ja tuhlaa perintöjään), jos ihminen osaa tasapainottaa taloutensa ja vähän säästääkin rahaa, niin että on varaa tehdä niitä tarvittavia hankintoja sitten mahdollisista alennusmyynneistä, kun tilaisuus koittaa tai ylipäänsä osaa elää sillä tavalla suu säkkiä myöden, ettei kaikki pelit ja vehkeet ole pelkällä lainalla hankittuja.
Elämästä saa ja pitääkin nauttia, mutta ainakin itsestäni tuo loputon lainojen korkojen makselu ja osamaksulla ostaminen vaikuttaa sekin melkoiselta pingottamiselta, kun pitää koko ajan olla huolissaan siitä, mihin raha riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmeellistä siinä on jos asuu samassa kaupungissa kuin lasten isovanhemmat? Ei se automaattisesti tarkoita mitään lastenhoitoapua. Eikä muuten sillä tienaa yhtään rahaa jos vanhemmat vievät joskus lapset isovanhemmille. Kyllä ne talousasiat ovat ihan muita asioita.
Meillä esimerkiksi on pienet tulot mutta olemme myös valinneet asumisen tulojen mukaan, samoin kuin auton, harrastukset jne. Silti töissä paremmin tienaavat kadehtivat lomareissujamme ym. Vois joskus ottaa pään sieltä pensaasta pois ja miettiä niitä omia valintojaan ennen kuin kritisoi toisia.
Miksi ap:lla noin halveksuva asenne työkavereita kohtaan?
Ap siis tykkää monista edullisista/ilmaisista jutuista ja tärsää sitten matkusteluun ja autoihin. Uuteen autoon rahan laittaminen nyt on vähintäänkin yhtä tyhmää kuin partylite-kynttilöiden ostaminen, molemmat onnettomia "sijoituksia", joiden arvo laskee kuin lehmän häntä siitä hetkestä kun kaupat on tehty.
Ja mitä sitten jos se työkaveri säästää välillä kävelemällä töihin ja törsää rahat baariin? Ap taas säästää kittaamalla halpaa vinkkua kotisohvalla ja törsää bensaan.
Kannattaa myös huomioida, että monet valittavat rahattomuuttaan tavan vuoksi. Itselläkin menee säästöön säännöllisesti n. 500eur/kk ja se raha on poissa muusta kulutuksesta, joten joskus tulee vaikka jätettyä shoppailureissu väliin sen vuoksi "ettei ole rahaa". Koska säästöihin en kajoa.
Ja kannattaa myös huomioida elämäntilanteiden erilaisuus. Talkoovoimin rakennettu talo ja ilmaiset lapsenvahdit ovat aika arvokas rahallinen apu. Ja sinkun euro on 70snt, eli yksin asuminen on merkittävästi kalliimpaa kuin pariskuntana asuminen. Ja jos on vielä YH niin helposti tulee tiukkaa, vaikka tulot olisivat hyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mietin, että mitä järkeä vaihtaa koko ajan autoa ja ostaa uusia mersuja. Niiden arvo laskee koko ajan, vaikka seisoisivat tallissa. Vuosittaista arvonlaskua vastaavalla summalla saisi aika paljon muuta. Mutta kukin tyylillään.
Missä ihmeen paikassa olet töissä, että asenne on tuo? Ei varmaankaan kovin korkeasti koulutettua sakkia... Itse en ole moiseen missään törmännyt.
Tuota porukkaa on aina.
Tyypillisiä vasemmiston äänestäjiä.
Hoidat omat asiasi jatkossakin mallikelpoisesti ja lähdet lomalle silloin kun siltä tuntuu.
Miten voit edes harkita että jättäisit jonkun reissun väliin koska joku idiootti voi pahoittaa siitä mielensä? Ketä varten oikein elät -itseäsi vai yhdentekeviä samalla työpaikalla murjottajia?
Ihme touhua. Siis työkaverien osalta!
Älä anna asian vaivata mieltäsi, vaan ole iloinen taloustaidoistasi ja opeta niitä lapsillesikin. Taloustaidot todellakin ovat harvinaisia nykyisena "kaikki mulle heti nyt kerrankos sitä eletään" -aikana. Oman mukavuutesi vuoksi voi olla viisasta varoa puheitaan. Taloudessa kuten monessa muussakin pätee "niin makaa, kun petaa". Niin, ja ei ne suuret tulot, vaan pienet menot. Ole ystävällinen muille, siitä voit ottaa vastuun. Muiden reaktiot tai taloustoimet eivät ole vastuullasi. Kadehtimisen sijasta voisivat kysyä sinulta käytännön neuvoja, mutta jollei, et voi asialle mitään.
Ei jaksa lukea koko vuodatusta, missä ap yrittää nostaa itseään jalustalle. Sen vaan sanon että on typeryyden huippu nostaa veroprosenttia ylös siksi että kun on niin ihanaa saada palautuksia. Mahdoton pitää ketään ihmistä joka näin toimii minkäänlaisena taloustietäjänä.
Alue: Aihe vapaa
Yleensä säästää valtavan summan rahaa, kun vanhemmat samassa kaupungissa. He usein auttavat keräämällä sitä vitamiinipitoista ruokaa eli marjoja.
He usein hoitavat lapsia.
Heillä on usein tietotaito talonrakennuksen suhteen. Näistähän tulee jo kymmenien ellei satojen tonnien säästöt, riippuen miten paljon teettää talkootyötä rakennuksellaan.
Lisäksi on paljon mukavampi tehdä niitä ylittöitä ja paljon töitä kun lapsilla on muitakin läheisiä sukulaisia ksoka aikuisen vaje jää suuremmaksi jos joutuu itse puolison kanssa revetä aivan kaikkialle.
Ei kukaan millään kännykän ostamisilla, ja muun ostamisella säästä mitään.
Ihmiset ovat nykyään aika harkitsevia tavaran osatmisen suhteen.
Säästö tulee tuosta että olette teettäneet suvulla talkootyötä talonne rakentamisen aikaan, sekä lastenhoitoavusta, sekä kotona syömällä.
Lisäksi ehkä saatat vain kuvitella että muut tienaavat enemmän kuin miehesi ja sinä.
On ihmistyyppi, joka käyttää muita hyväkseen, on tuttuja joille viedä autot ilmaiseksi huoltoon ja joilla teettää sitä ja tätä. Kuulutko sinä näihin? Näillä on yleensä juuri monta lasta ja itse ei tehdä mitään vahingossakaan, mutta kaikki palvelut löytyy tutuista itsele.