Lue keskustelun säännöt.
Mitä on tämä paljon puhuttu "sosiaalinen lahjakkuus?""
13.04.2013 |
Olen ymmärtänyt sen olevan sitä, että kiinnostaa puhua small talkia ventovieraiden kanssa - ja tuttavien kanssa jaksaa höpöttää koko ajan.
Lähes kaikki tietämäni "sosiaalisesti lahjakkaiksi" kutsutut ihmiset ovat ekstrovertteja ja rasittavia paskanjauhajia, joten pidän sitä lähtökohtaisesti negatiivisena ominaisuutena.
Yleisesti kuitenkin "sosiaalisesti lahjakas" tuntuu olevan hienointa mahdollista, mitä ihminen voi olla ja termiä käytetään ikään kuin ratkaisuna kaikkeen mahdolliseen työttömyydestä ihmisuhteiden puuttumiseen (vrt. aiemmin "huono itsetunto", nykyään "heikot sosiaaliset taidot").
Osaisiko joku tästää mitä termillä oikeasti tarkoitetaan?
Kommentit (23)
Hmm. musta sosiaalinen lahjakkuus ei ole sitä että nököttää hiljaa nurkassa eikä puhu. Anteeksi nyt vaan kaikki ujot ja vetäytyvät, mutta pienessä (8) hengen työyhteisössä ne jotka eivät jutustele ja höpöttele vapaissa tilanteissa tai saati sitten kokouksissa osallistu keskusteluun. Olette todella raskaita perässä vedettäviä meille muille. Varsinkin jos tapananne on mutista/mököttää sitten jälkeenpäin ettei teitä huomioitu. Aikuinen sosiaalisesti lahjakas osallistuu ja ottaa oman paikkansa. Ja ei en palkkaa meille yhtään tuppisuututa lisää töihin kun on luovuutta ja aktiivista läsnäoloa vaativa työ jossa ei sosiaalisissa tilanteissa vapaamatkustajille ole tilaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sosiaalinenlahjakkuus on sitä että sietää kusipäitä
Sosiaalisesti lahjakas tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Hän kykenee tiimityöhön vieraiden kanssa. Hänen ei tarvitse olla koko ajan äänessä oleva paskanjauhaja, mutta hän osaa keskustella muiden kanssa asiallisesti ja ystävällisesti ja hän osaa ottaa huomioon myös ne aremmat ja hiljaisemmat ja innostaa heidätkin mukaan.
En tiedä oikeaa määritelmää, mutta itse ajattelen sosiaalista lahjakkuutta tai taitoja seuraavasti. Sosiaalisesti lahjakas puhuu, mutta ei toisten päälle. Hän ymmärtää olla esittämättä hyvin kärkeviä mielipiteitä tyyliin "Katainen on hullu". Hän kuuntelee ja myös ymmärtää muiden näkökantoja. Ylipäätään hän aistii muista ihmisistä tason, jolla keskustelua käydään. Hän ei myöskään oksenna sairauksiaan tai muita henkilökohtaisia asioitaan muiden päälle. Sosiaalisesti lahjakas ei perustele huonoa käytöstään: mutkumäolentällainenenkämitäänpahaatarkoita. Sosiaalinen lahjakkuus ei tosiaan ole paskanjauhantaa tai ylenpalttista ekstroverttiutta vaan yksinkertaisesti halua ja kykyä ottaa muut ihmiset huomioon ja ajatella asioita muutenkin kuin oman navan ympäriltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytännössä se muiden ihmisen huomioonottaminen voi olla sitä, että kun ryhmä ihmisiä on koolla, niin sosiaalisesti lahjakas ihminen osaa luontevasti ottaa kaikki mukaan keskusteluun, pitää huolta, ettei kukaan jää ulkopuolelle.
vaatii empaattisuutta että ymmärtää toisten ja ryhmien tilanteen. On tilannetajua; se on ehkä myös tosi tärkeää. On luontevasti ystävällinen.Ehkä osaa handlata tilanteita myös ns hankalien ihmisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos hyvästä vastauksesta!
Nyt ymmärrän. Se on siis ensisijaisesti sitä, että on kiinnostunut muista ihmisistä ja siitä, mitä he mahdollisesti minusta ja käytöksestäni ajattelevat, sekä pyrkimystä tai sen teeskentelyä normien mukaiseen, poliittisesti korrektiin konformistiseen olemiseen, mikä ei vahingossakaan häiritse tai ärsytä ketään.
Toisin sanoen ihminen, joka on hajuton ja mauton eikä vahingossakaan ärsytä ketään.
Lue Keltikangas-Järvisen se yks kirja, oliks se nyt Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot.
Kirja oli hieman sekava mutta sen pääviesti oli se, että se mitä kutsutaan yleisessä kielenkäytössä sosiaalisuudeksi onkin seurallisuutta (eli kykyä jauhaa paskaa) eikä siinä välttämättä ole mitään hyvää.
Toisaalta en ihmettele jos työelämässä arvostetaan seurallisuutta ja kykyä jauhaa paskaa koska esim. markkinoinnissa ja myyjän työssä ei ole hyötyä siitä, että osaa napakasti puhua totta vaan hyödyllistä on osata puhua jotain täyttä paskaa kuitenkaan suoranaisesti valehtelematta. Monien tuotteiden myynti perustuu siihen, että luodaan ihmisille väärä käsitys tuotteen laadusta ja ominaisuuksista mutta ei kuitenkaan tehdä mitään laitonta. Se miksi paskanjauhamista arvostetaan myös sellaisissatyöpaikoissa joissa siitä ei ole mitään hyötyä johtuu vain siitä, että työhaastattelijat ovat epäpäteviä työhönsä ja he ovat omaksuneet käsityksen, että seurallisuus on kaikkea hyvää ja kaunista sen kummemmin miettimättä mistä käsitys tulee. Ihan kuin esim. luulo, että kaikki neitimäiset miehet ovat homoja. Jos näkee aina vaan tietynlaisia asiakaspalvelijoita, niin sitä alkaa kuvitella, että näkemänsä ominaisuudet ovat välttämättömiä asiakaspalvelijan työssä. Hölmöläisten hommaa mutta niitähän tämä maa on täynnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukeeko joku Keltikangas-Järvistä ja vielä niin, että uskoo hänen olevan oikeassa? Ei hyvää päivää..
[quote author="Vierailija" time="13.04.2013 klo 17:23"]
Kiitos hyvästä vastauksesta!
Nyt ymmärrän. Se on siis ensisijaisesti sitä, että on kiinnostunut muista ihmisistä ja siitä, mitä he mahdollisesti minusta ja käytöksestäni ajattelevat, sekä pyrkimystä tai sen teeskentelyä normien mukaiseen, poliittisesti korrektiin konformistiseen olemiseen, mikä ei vahingossakaan häiritse tai ärsytä ketään.
Toisin sanoen ihminen, joka on hajuton ja mauton eikä vahingossakaan ärsytä ketään.
[/quote]
No näköjään et ymmärtänyt lainkaan. Sosiaalinen ihminen ei ole ensisijaisesti kiinnostunut siitä, mitä muut minusta ajattelevat, vaan siitä, että kaikilla on mukavaa. Jos ihminen, kuten sinä nyt, haluaa ymmärtää aina kaikkien muiden sanomiset tahallaan väärin ja provosoituu ja provosoi muita, hänellä ei ole sosiaalista lahjakkuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.04.2013 klo 17:23"]
Kiitos hyvästä vastauksesta!
Nyt ymmärrän. Se on siis ensisijaisesti sitä, että on kiinnostunut muista ihmisistä ja siitä, mitä he mahdollisesti minusta ja käytöksestäni ajattelevat, sekä pyrkimystä tai sen teeskentelyä normien mukaiseen, poliittisesti korrektiin konformistiseen olemiseen, mikä ei vahingossakaan häiritse tai ärsytä ketään.
Toisin sanoen ihminen, joka on hajuton ja mauton eikä vahingossakaan ärsytä ketään.
[/quote]
Kirjoitin vastaukseni ennen kuin luin tämän. Siinä Keltikangas-Järvisen kirjassa ei valitettavasti käsitelty juuri tätä ongelmaa. Kumpi on sosiaalista: olla ihmisten mielestä miellyttävä ja kaikkien suosikki vai olla se joka toimii moraalisesti oikein mutta saa kaikkien vihat niskoilleen?
Kommenttiin 8 viitaten: ei, ei, ei. Sosiaalinen lahjakkuus ei ole sitä, etteikö voisi kertoa omia mielipiteitään - kyse on siitä, miten ne esittää. Ei ole myöskään tarkoitus olla täysin hajuton ja mauton, vaan oikeasti miettiä ehkä enemmän muiden ajatuksia kuin taukoamatta suoltaa omiaan. Esimerkki omasta elämästä: jos joskus harvoin tuttujen kanssa keskustelu päätyy teatteriin tms. esittävään taiteeseen, aloittaa kälyni kauhean paasauksen siitä, miten hän ei siis voi sietää teatteria ollenkaan, eikä i-ki-nä menisi vapaaehtoisesti oopperaan. Joo, omaan mielipiteeseen on oikeus, mutta sosiaalisesti lahjakas olisi joko hiljaa tai esittäisi asian toisin: en ole oikein koskaan innostunut teatterista, mikä siinä sinun mielestäsi on parasta? Häntä ei kiinnosta muu kuin se, että kaikki saavat tietää että Hän ei ole kiinnostunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.04.2013 klo 17:31"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2013 klo 17:23"]
Kiitos hyvästä vastauksesta!
Nyt ymmärrän. Se on siis ensisijaisesti sitä, että on kiinnostunut muista ihmisistä ja siitä, mitä he mahdollisesti minusta ja käytöksestäni ajattelevat, sekä pyrkimystä tai sen teeskentelyä normien mukaiseen, poliittisesti korrektiin konformistiseen olemiseen, mikä ei vahingossakaan häiritse tai ärsytä ketään.
Toisin sanoen ihminen, joka on hajuton ja mauton eikä vahingossakaan ärsytä ketään.
[/quote]
No näköjään et ymmärtänyt lainkaan. Sosiaalinen ihminen ei ole ensisijaisesti kiinnostunut siitä, mitä muut minusta ajattelevat, vaan siitä, että kaikilla on mukavaa. Jos ihminen, kuten sinä nyt, haluaa ymmärtää aina kaikkien muiden sanomiset tahallaan väärin ja provosoituu ja provosoi muita, hänellä ei ole sosiaalista lahjakkuutta.
[/quote]
En tarkoittanut mitenkään provosoida. Mielestäni ymmärsin oikein. Jos siis ei kiinnosta, onko muilla ihmisillä mukavaa (=mitä muut ajattelevat), jos olen samassa huoneessa, niin en sitten ole sosiaalisesti lahjakas. Ei siinä mitään, en haluakaan olla enkä sellaiseksi tulla.
Tää on just tätä. Joku näkee oman inhorealisminsa ja yltiörehellisyytensä ihanteena. Eli siis juhlissa pitää kertoa kovaan ääneen jos jokin tarjottavista ruoista on epäonnistunut tai jos vanhalla tädillä on ruma vaate. Sosiaalisesti lahjakas kertoo mistä ruoasta piti aivan erityisesti (ja jättää huonon mainitsematta) ja kehaisee tädin pirteää olemusta.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2013 klo 17:48"]
Tää on just tätä. Joku näkee oman inhorealisminsa ja yltiörehellisyytensä ihanteena. Eli siis juhlissa pitää kertoa kovaan ääneen jos jokin tarjottavista ruoista on epäonnistunut tai jos vanhalla tädillä on ruma vaate. Sosiaalisesti lahjakas kertoo mistä ruoasta piti aivan erityisesti (ja jättää huonon mainitsematta) ja kehaisee tädin pirteää olemusta.
[/quote]
Ei ollenkaan tarvitse mylviä mitään epäkohteliaisuuksia. Muttei myöskään tarvitse alkaa jauhaa paskaa vain siitä syystä, että vaikuttaisi sosiaalisesti lahjakkaalta. Hiljaa on hyvä olla jos ei ole mitään oikeaa asiaa.
Nyt termi alkaa avautua. Sosiaalisti lahjakas tarkoittaa siis oikeammin muista ihmisistä ja heidän tekemisistään kiinnostunutta.
Mulla ei ole sosiaalista lahjakkutta tai niin kuin jotkut työkaverini kirjoittivat, "sosiaalista pelisilmää". Olen innostava, tuon kokouksiin energiaa ja vauhtia, uskallan ottaa vaikeita asioita puheenaiheeksi, haastan ajattelemaan asioita laajasti ja annan poikkeuksellisen runsaasti ja pyytämättä positiivista palautetta, autan ihmisiä, varmistan että heillä on riittävät resurssit työnsä tekemiseksi ja olen parhaimmillani älykäs ja kiinnostava sparrauskumppani. Kaikki nämä asiat työtoverini antoivat minulle saamassani kirjallisessa palautteessa omin sanoin, oikeastaan kaikki kommentoivat samat asiat hieman eri näkökulmista (13 eri henkilön palaute). Mutta... näitä asioita ei lasketa sosiaaliseksi lahjakkuudeksi :-)
Sain nimittäin samalla palautetta että voin olla tyly ja aggressiivinen, päällekäyvä kommenteissani, minulta puuttuu hienotunteisuutta, tulee tunne etten arvosta muiden eriäviä mielipiteitä, en kuuntele, näen asioita vain omasta näkökulmastani. Minulta siis puuttuu sosiaalista pelisilmää - jota meidän yrityksessä useimmilla muilla on runsain mitoin.
Joku kommentoin minun kuitenkin olevan "ihminen oikealla paikalla" puutteistani huolimatta - pelkkä sosiaalinen pelisilmä ja ilmapiirin miellyttävänä pitäminen ei vie asiota eteenpäin ja monet hankalat asiat jäävät käsittelemättä, kun äärimmillään sosiaalisesti lahjakas on kaikkien kanssa samaa mieltä yksitellen ja ryhmässä on hankalassa tilanteessa mieluusti ihan hiljaa, kun ei kykene esittämään mielipidettään, joka siis vaihtelee aina sen mukaan, kenen kanssa hän asioista puhuu.
Johtamisnäkökulmasta minulle on kommentoitu, että jos pitää valita "miellyttävän" joka ei saa asioita eteenpäin ja "välillä tylyltä vaikuttavan" aikaansaavan henkilön väliltä, valitaan tämä joka ei pelkää konflikteja, jotta saadaan hommat hoidettua. Ihannetilanteessa johtajassa yhdistyvät molemmat - hyvät sosiaaliset taidot ja jämäkkyys, kyky kestää ristiriitoja ja käsitellä hankalia asioita.
Itselläni on todella työn alla nuo sosiaaliset taidot - saamani palaute on minulle erittäin arvokasta ja uskon että voin kehittyä tälläkin saralla, vaikka näiden taitojen kehittymiseen meneekin aikaa - enkä välttämättä koskaan tule huipuksi tämän älykkyyden saralla.
Ja täytyy sanoa, että jos jotkut noista "sosiaalista pelisilmää omaavista" ihmisistä joita meidän yritys on täynnä, alkaisivat myös kehittää konfiktiensitokykyään ja viedä kehitettäviä asioita eteenpäin, minä voisin ottaa tilaa sosiaalisille taidoilleni. Olisi ihanaa olla se kiva ja mukava ihminen välillä :-) Hankalien asioiden esilleottaja kun saa välillä syyttäkin niskoilleen hankalan ihmisen mainetta:-)
Voiko ikävä ihminen (esimerkiksi miesasiamies) olla sosiaalisesti lahjakas?
(Mielestäni voi, esimerkiksi narstit ovat halutessaan sellaisia)
[quote author="Vierailija" time="13.04.2013 klo 17:59"]
Hiljaa on hyvä olla jos ei ole mitään oikeaa asiaa.
[/quote]
Tämä kyllä tarkoittaa monessa tilanteessa, että on sosiaalisesti lahjakas. Eli on hiljaa silloin, jos ei ole mitään sanottavaa, ja sitten, kun on asiaa, niin tuo sen muita loukkaamatta julki.
Esim. useamman hengen palaverissa tai koululuokassa on todellakin suotavaa, että puhutaan vain silloin, kun on oikeaa asiaa. Jos kaikki laukoisivat ilman suodatusta jokaisen ajatuksensa julki, niin tilanne menisi hyvin kaoottiseksi, eikä varsinainen asia etenisi lainkaan. Ja aika monessa palaverissa ja koululuokassa onkin niitä epäsosiaalisia yksilöitä, jotka eivät ymmärrä, mitkä ajatukset mahtuvat siihen tilanteeseen ja mitkä vain hidastavat etenemistä.
Onneksi näitä kaikesta kommentoivia hidastajia on vähemmän ja suurempi osa noita, jotka puhuvat vain, kun on jotain sanottavaa. Minusta nämä jälkimmäiset osoittavat sosiaalista lahjakkuutta mitä suuremmassa määrin.
Kieltämättä ne sosiaalisesti äärimmäisen lahjakkaat ovat harvassa. Ne ovat niitä, jotka osaavat haastaa työkavereita ja tuoda vaikeat asiat keskusteluun, mutta tekevät sen niin, että kaikki kokevat asiasta keskustelemisen miellyttäväksi ja että tässä ollaan samalla puolella eikä vastakkain.
Mutta ne jotka tähän pystyvät, ovat todella harvinaisia. Minä olen kohdannut elämässäni kolme sellaista ihmistä.