Naiseudessa tärkeintä ikuinen laihdutus?

Eli pitäisi puhua sellaisista asioista, jotka sinua miellyttävät? Kukahan se pyörii oman navan ympärillä?

Miehille laihuus tuntuu olevan tärkeämpää naisessa kuin mikään muu, eiköhän se siitä johdu. Itse muutuin lihomiseni myötä näkymättömäksi miessukupuolelle ja jos kehtasin heitä jossain asiassa vaivata, sain jopa vihamielistä kohtelua.

Jos pinnistelet aivonystyröitäsi, niin onko niin ettet löydä yhtään syytä laihdutus- ja ulkonäköketjuille?

Höpsis, jos täällä sattuu samaan aikaan kirjoittelemaan useampia, joilla on tarvetta tai "tarvetta" laihdutukselle, niin ihan ymmärrettäväähän se on, että siitä sitten myös keskustellaan. Itse olen alipainoinen ja ihan mieluusti näkisin täällä myös lihotuskeskusteluja, koska ne koskettaisivat juuri minua. Toisaalta en viitsi itse sellaista aloittaakaan, kun toisaalta tiedän oikeasti olevani halutun noudattamaan mitään ohjeita. Olisi kiva saada naisellisempi vartalon muoto vain sormia napsauttamalla.

Mullakin on niin, että pitää syödä hyvin, jottei paino laske liikaa.

Onko oikeesti niin,kun joku kirjoitti, että miehille naisen laihuus on tärkeintä? Tiedän monia vahvan itsetunnon omaavia koulutettuja naisia reilulla ylipainolla ja heillä on onnelliset parisuhteet. Onkohan liioiteltua tuo laihuuden ihannointi vai koskeeko jotain amis-tason väkeä.

Monenko sä ajattelit täällä kirjoittavan? Kaikki 5 ylipainoista naistako vuodesta toiseen? :) Plus ne 2 Etelä-Suomesta jotka taistelee 2 ylimääräsen kilon kanssa..

Joillekin se laihduttaminen oikeasti määrittää koko elämää. Kuuntelin uimahallissa, kun viereisessä suihkussa naiset vertailivat ruisleipäreseptejä, ja toinen sanoi, että "kyllähän sitäkin söisi vaikka joka aterialla, mutta nainen ei voi sallia itselleen mitä vaan". Tuli kyllä mieleen, että aika ankeaa on elämä, jos ei edes ruisleipää saa syödä hyvällä omallatunnolla. 

Hmm..miksi puhutaan laihdutuskuureista. Kuurihan alkaa ja loppuu ja sitten ollaan taas samassa tilanteessa- ellei huonommassakin- alkuperäiseen nähden. Pienet pysyvät muutokset kannattaa ja niissä on helpompi pysyä.

Jotkut naiset tekee elämän vaikeaksi miesten takia. Työkaveri sanoi, että pitää laihtua miehen takia, sillä hänen miehensä tahtoo hänen näyttävän nuorelta. Olin tosi hämmästynyt, sillä en ole koskaan osannut noin ajatella. Työkaveri on pirtsakka ja nätti, miehensä on näyttänyt niin kauan kuin olen tuntenut 10-20v ikäisiään vanhemmalta.

Itse en tiedä, kuinka reagoisin mieheni ehdotukseen laihduttamistarpeesta. Pitänee ruveta ajoissa miettimään asiaa lähinnä siitä näkökulmasta, mitä pahaa seuraa, jos lihon vaikkapa 10kg.

Mä en pidä suurta hälya laihdutuksistani enkä edes pidä siitä, jos joku kehuu mun laihtuneen. Mä olen pahemmanluokan jojolaihduttaja ja kärsin siitä suunnattomasti. Mä rakastan ruokaa ja syömistä. Tykkään myös itse tehdä kaikkea ihan arki ruuasta herkullisiin leivonnaisiin. Mä olen yrittänyt muuttaa elämäntapojani, mutta en pysty. Mulle on laadittu ruokaohjelmia sun muuta, mutta aina ne herkut vetävät liikaa puoleensä enkä pysty olemaan syömättä. Eikä se haittaisi jos söisin vähän, mutta kun mä veden aina kaksin käsin kunnes vatsa pingottaa. Ja taas seuraavana päivänä sama juttu. Vaikka ei ole herkkuja, niin syön aina liikaa. En tiedä miksi teen sellaista, inhoan itseäni lihavana. Mieskin käskenyt hyväksymään itseni ja liikakiloni, niin katoaisi ylimääräinen stressi, mutta en pysty. Mä ällötän itseäni lihavana, mutta silti en pysty syömään terveellisesti kuin hetken aikaa.

musta on aika normaalia, että ihmiset haluaa näyttää hyvältä ja syödä terveellisesti ja liikkua. mä en voi mun naamarypyille mitään, mutta kroppaani voin muovata paljonkin.

Mikä on normaalia?

Sinänsä jännä, kun moni lahduttava ja itseään muokkaava muuttuu kireäksi korviensa välistä. Eli ei ainakaan ympäristöystävällistä toimintaa.

Mulle elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin oma ulkonäkö. En myöskään huomaa kenenkään laihtumisia tai lihomisia. Mitä väliä sillä on ihmisten välisessä kanssakäynnissä?

11. Sinun ongelmasi on ettet ymmärrä sitä että tiputtelemalla vain vähän kerrallaan sun saama energiamäärä tippuu. Saisit "syödä" mutta sää kokoajan tekisit jotain itsesi eteen. Lopeta ulina ja tee muutos. Se ei tule helpolla eikä heti mutta ei ihme jos ei onnistu.

Kyllä se on todella tärkeää mitä ja miten syö kun laihduttaa ja veikkaan että sun tapasi on joku ällöttävä kituuttaminen.

11 on yrittänyt tehdä muutosta. Mä olen ollut ties millä ravintoterapeutilla ja yrittänyt vaikka mitä terveellistä keinoa saada itseni ruotuun, mutta en pysty. En ole ikinä tykännyt laskea kaloreita. Enkä mä ulise. Mä pystyn myöntämään, että mä olen lihava mun ruokailutottumusten takia. En selittele mitään, että vain lihon, vaikka syön vain salaattia tai mulla on painavat luut. Itsekseni mä kärsin ja olen selvästi onnellinen vain, kun painan vähintään jonkun tietyn verran. Oma mokahan tämä on.

Lihavakin voi olla onnellinen ja näyttää iloiselta.

Alkuperäisen (22.2.2013 klo 13:58) postauksen kirjoittaja vaikutti tervehenkiseltä. Missä hän mahtaa olla nyt?