Onko sinua kiusannut koulun opettaja?

On, oma luokanvalvoja ihanalla 90-luvulla. Hän mm. muisti huutaa minulle kaikkien kuullen, ettei minusta koskaan tule yhtään mitään, ei edes työtöntä.

Jäi jotenkin mieleen tuo lause, kun kotona oli ongelmia ja kukaan ei oikein välittänyt huonosta koulumenestyksestä, vaikka haaveenani oli pärjääminen siinä missä muutkin ja yliopisto-opinnot. En vain pärjännyt, ja olisin tarvinnut apua. Ehkä naamani sitten ärsytti niin paljon? 

Et varmaankaan kertonut kotona vanhemmille opettajan käytöksestä?

Joo, tavallaan. Ekalla pari ylemmän luokan poikaa kiusasi mua, usein esim. koulumatkalla. Sanoin kyllä heille takaisin, mutten ikinä tehnyt aloitetta kiusaamiseen. Ylemmän luokan opettaja kysyi julkisesti luokassa, ovatko pojat kiusanneet mua. He kielsivät tietysti. Monet luokan oppilaat sitten tässä tilanteessa kertoivat ihan kaikki musta mieleen tulevat jutut, joiden perusteella opettaja sitten päätteli, että mä oon kiusannut hänen luokkansa oppilaita. Pari luokan tyttöä olivat sanoneet, etteivät ikinä halua olla mun kavereita. Nämä kaikki asiat tämä opettaja kertoi mulle. Hänellä oli joku ihmeellinen fiksaatio tuosta luokastaan, hän oli sitä mieltä, etteivät nämä enkelin kaltaiset lapset voi tehdä mitään väärin.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 14:48"]

Et varmaankaan kertonut kotona vanhemmille opettajan käytöksestä?

[/quote]

En. Mutta kerran tein läksyjä valvotusti, vähän kuin jälki-istunnossa, jossa olin poikkeuksellisesti yksin ja valvojana oli vararehtori. Hänelle kerroin, ja hän pyysi luokanvalvojani puolesta anteeksi. Luokanvalvoja ei koskaan pyytänyt, enkä koskaan kertonut asiasta muille koska häpesin niin paljon. 

Hyvä kuitenkin, että uskalsit kertoa vararehtorille ja sait häneltä ymmärrystä.

4 Lopettivatko pojat kiusaamisen siihen vai jatkuiko se edelleen?

Ja se vaikuttaisi mitä ja kuka uskoisi.

Jos täälläkin joku yrittää kertoa, että opettaja on epäoikeudenmukainen, kirkuu mammat, että curling-mamma ja se vitun räkänokka Vico-Petteri valehtelee. Siihen päälle tuolee 10 opettajaa huutamaan, että vanhemmat on kauheita ja lapset valehtelee AINA ja he ovat väsyneitä niihin vitun aivokääpiöihin ja niiden vanhempiin.

Kuka uskoo, että opettajakin voi olla paska ja kiusaaja. Lasta ei todellakaan kukaan puolusta.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 14:48"]

Et varmaankaan kertonut kotona vanhemmille opettajan käytöksestä?

[/quote]

Sulle on tainnut jäädä paha trauma kouluajan kiusaamisesta, surullista.  :(

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 14:57"]

4 Lopettivatko pojat kiusaamisen siihen vai jatkuiko se edelleen?

[/quote]

En muista! Seuraavana vuonna luokallemme tuli uusi oppilas, joka aloitti luokallamme sellaisen nokkimajärjestyksen, joka jatkui lähes kuudennelle luokalle asti. Siinä minä olin alimmaisena. Se ylemmän luokan poikien kiusaus ei oikeasti ollut tuohon verrattuna mitään, mutta tietenkin kerroin opettajalle pojista, koska opettaja oli sanonut, että kiusauksesta pitää kertoa. Nuo pojat kiusasivat muistaakseni muitakin tyttöjä luokallamme.

Pahimpana tuosta kiusausepisodista jäi mieleen opettajan asenne. Sen takia en sitten enää halunnut puhua kiusaamisesta opettajalle, kun se alkoi omassa luokassamme. Luotto meni.

4

Opettaja nöyryytti koko luokan kuullen minun lisäkseni myös muita oppilaita,mutta kun olen jälkeenpäin jutellut muiden oppilaiden kanssa,he eivät tällaista käytöstä jostain syystä edes muista.

Itsekin muistan kuinka opettaja nöyryytti erästä luokkamme poikaa julkisesti, mutta se meni jostain syystä huumorin piikkiin silloin. En tiedä miltä pojasta itsestään tuntui.

Koko ala-asteen ja osan yläasteesta. Kukaan ei puuttunut, olin puhuttelussa mitä erikoisemmista - ei kouluun liittyvistä- aiheista , jopa ammattikorkeakoulussa opettaja mm. veti luokan oven nenän edestä kiinni, ja totesi että myöhästyin, odotin kuitenkin opettajan seläntakana että hän avaisi luokan oven tunnin alussa muun luokan kanssa.

13 Uskomatonta, että jopa korkeakouluissa on kiusaamista. Luulisi helposti akateemisten ihmisten osaavan käyttäytyvän sivistyneesti, mutta eipä nähtävästi.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 15:13"]

Koko ala-asteen ja osan yläasteesta. Kukaan ei puuttunut, olin puhuttelussa mitä erikoisemmista - ei kouluun liittyvistä- aiheista , jopa ammattikorkeakoulussa opettaja mm. veti luokan oven nenän edestä kiinni, ja totesi että myöhästyin, odotin kuitenkin opettajan seläntakana että hän avaisi luokan oven tunnin alussa muun luokan kanssa.

[/quote]

Minulle on käynyt myös noin, mutta kuitenkin vain yläasteella. Olin ajoissa luokan edessä, mutta jouduin viimeiseksi. Ovi vedettiin nenäni edestä kiinni. Koputin, eikä kukaan tullut avaamaan. Ihmettelin, miksi ei, niin sitten opettaja avasikin oven ja ojensi minulle jälki-istuntolapun, koska myöhästyin tunnilta.

Koen, että useampikin opettaja kiusasi minua. Olin ala-asteella kiltti ja pidin koulunkäynnistä, kielet ja matikka kiinnosti. Mutta valitettavasti tämä ei riittänyt. Pieni kyläpahanen, "huonot vanhemmat" ja rötöstelevä veli olivat riittävä näyttö siihen, että minustakaan ei sitten tule mitään. Jatkuvaa panettelua mitä isommaksi kasvoi, sitä ilkeämpiä kommentteja. Lopulta annoin periksi, tavallisen ystävät vaihtuivat koviksi kavereiksi, ryyppäsimme ja kirosimme opettajille.. Toki opettajat saivat sitten viimeisen sanansa "minähän sanoin"..

Opettajalla oli muutamalle oppilaalle pilkkanimiä. Hän myös välillä meni istumaan yhden pojan eteen ja liioitellen matki hänen kaikkia eleitään. "Hmm, jos mä väännän suuta tälleen, niin tykkääköhän tytöt musta", mitä seurasi luokkalaisten nauru. Kun muut pojat hakkasivat tuota samaa poikaa, joka ei itkenytkään, niin opettaja kuittasi vain "Ai, onko se Pauli vähän kovapäinen, vai?"

Kerran tunnilla kuudennella luokalla kaveri kuiskasi korvaani jotain, mikä sai minut hymähtämään. Hädin tuskin kuuluvasti. Opettaja raivostui ja heitti meidät luokasta. Kuulin oven läpi, miten hän karjui minun olevan huono oppilas, miten arvosanani eivät ole tarpeeksi hyviä (kaseja enimmäkseen) ja että hän antaisi minulle käyttäytymisestä kutosen. Olin aina hyvin kiltti oppilas. Aloin itkeä ja etsiydyin kouluterkkarin luokse, kun en muutakaan keksinyt. Hän oli tuohtunut opettajan käytöksestä ja haki hänet tovin kuluttua paikalle. Ainoa mitä hän sanoi oli "No, jokos sä oot rauhoittunu?" Vaikka hän toimi väärin, oloani piristi todella paljon kouluterkkarin ilme. Hän oli niin vihainen opettajalle. Sain vahvisksen siihen, ettei opettaja ollut käyttäytynyt asiallisesti.

Ala-asteen päätösjuhlien harjoituksissa opettaja oli aina käyttänyt sukunimestäni vääntämäänä pilkkanimeä. Joka kerta sanoin hänelle, että älä tee noin. Jännitin juhlaa älyttömästi peläten, että hän pilkkaisi minua kaikkien vanhempien edessäkin. Kun tuli vuoroni, opettaja lopulta katsahti suuntaani virnistäen, mutta sanoi sitten oikean nimeni. Sentään. Olisin silti säästynyt stressiltä, jos hän olisi alun alkaenkin käyttäytyt reilusti.

On, yläasteella. Tosin kun kerroin siitä aiemmin täällä av:lla, tietysti juttu käännettiin niin, että yritin leuhkia asialla...

Jokatapauksessa kyse oli siitä, että esim. käsityön ja äidinkielen opettajat (nainen ja mies) huomasivat muiden oppilaiden kiusaavan ja syrjivän minua, mutta eivät puuttuneet asiaan. Sanoivat, että heistä oli hienoa, että minä "en välittänyt kiusaamisesta", vaikka ihan selvää oli, että kärsin tilanteesta. 

Äidinkielen opettaja luki ääneen pilkkaäänellä runon, jonka joku luokan pojista oli kirjoittanut minusta ja aina jaksoi ihastella sitä, kuinka mielenkiintoisia "nimiä" minusta käytettiin. Nämä kiusaajat olivat hänen mielestään luovia. 

Joo, olen katkera. 

Olen tuo pitkän avautumisen kirjoittaja, nro 17 vissiin. Jatkoa:

Opettaja oli luokkamme oma opettaja luokilla 3-6, mutta vain nimellisesti. Hänellä oli tapana käydä luokassa silloin tällöin, mutta enimmäkseen vain oleilimme luokassa. Meidän oli tarkoitus opiskella asiat kirjoista omin päin. Kontrollia ei ollut, joten luokassa oli kaiken aikaa vähintään 2-4 päällekkäistä musiikin lähdettä. Osa hengasi luokan koneilla pelejä pelaten ja toipa joku pari kertaa pornolehdenkin selattavaksi. Kun opettaja kerran huomasi, hän vain kommentoi "Näytäs mullekin." Välillä hän hoksasi, ettemme oppineet mitään, jolloin hän karjui raivoten tuntikaupalla.

Kerran keräsin rohkeutta ja pyysin apua matikan tehtävässä. Hän katsoi minua naureskellen silmiin ja kysyi "Ootsä vähän tyhmä? Kysy joltai kaveriltas."

Koulu sijaitsee Helsingin Punavuoressa, mutta opettaja ei enää opeta siellä. Hän kuoli vuosia sitten.

Yläasteella kuvittelin muutaman opettajan kiousaavan minua, mutta näin jälkikäteen ajatellen oli heillä ehkä aihettakin. Onneksi on sattunut aika fiksuja opettajia. Kamalia täällä kyllä jotkin kokemukset.

Ala-asteella luokanopettajani kiusasi minua. Hän sattumoisin opetti meidän luokalle kaikkea aina liikunnasta ja musiikista matematiikkaan, etten saanut oikeastaan koskaan olla rauhassa. Musiikintunnilla kun oli ollut laulukokeet (jokainen lauloi opettajalle ilman säestystä kahden kesken), muut saivat tuloksensa lapulla mutta opettaja kailotti minun tulokseni koko luokalle: "En tiedä X missä sun tulokset on, mutta se oli se toiseksi huonoin". En käsitä miten sain muka niin huonon tuloksen, ja heti kun opettaja vaihtui, nousi numerokin kasiin asti :D sellainenkin tyttö jolla oli puheen tuottamisen (äänen) kanssa ongelmia, sai kiitettävän tältä opettajalta. Muistan myös joskus kuinka kaksi kaveriani olivat päätään aukoneet tälle opettajalle koulumme ala-aulassa, ja minä sain myös huomautuksen! En edes ollut paikalla vaan toisella puolella koko aulaa, juttelemassa yhden koulukaverin kanssa.

Sama opettaja vittuili minulle myös kokeiden palautustuokioilla. AINA nosti minun kokeeni sieltä esimerkiksi ja kävi läpi missä minä olin tehnyt väärin. Sain matikan kokeesta 24/30 ja silti kehtasi vittuilla väärin menneistä tehtävistä. Kenenkään muun kokeita ei kumminkaan käyty läpi. Liikuntatunneilla myös suuttui minulle ihan silmittömästi jos vahingossa tein jotain väärin. Jos joku toinen mokasi, hänelle vain taputettiin hyväntahtoisesti selkään ja naurahdettiin ettei se haittaa. Liikunnassa myös sain eräässä lajissa luokkamme parhaan tuloksen, jolla olisin päässyt kilpailemaan johonkin isompaan (ehkä kunnalliseen?) kilpailuun. Opettaja vaan möläytti taas koko luokan kuullen: "En päästä sua X tonne kilpailuun kun et pysty samaan tulokseen kumminkaan, niin laitan ton toiseksi parhaan Y:n sinne". Eipä se kakkosvaihtoehto voittanutkaan.

En tiedä miksi tämä naisopettaja vihasi minua. Olin todella arka tyttö, tunnollinen ja hyvä koulussa sekä todella kiltti. Tosin myös muutkin oppilaat kiusasivat minua, eikä tämä luokanopettajani tehnyt asialle mitään vaikka näkikin. Ei edes vaikka menin itkien kertomaan jonkun hyppineen käsieni päällä. Myös kun eräs toinen opettaja ravisteli minua niin väkivaltaisesti että sain mustelmia, luokanopettaja puolusti kollegansa kunniaa. Kyseinen mies kävi minuun kiinni vain sen takia ettei minulla ollut mitään tekemistä hänen tunnillaan, koska olin saanut aiemmin annetun tehtävän aikaisessa valmiiksi. Mies alkoi jopa syyllistää minua siitä, että minun olisi pitänyt valita joku toinen tehtävä (vaikka hän itse antoi kaksi vaihtoehtoa joista sai valita). Hän tosin haisi viinalle. En lopulta halunnut mennä tuon väkivaltaisen tunneille ja lintsasin kerran, siitä sain kauheat haukut kuinka olen paha lapsi. Tämä tapahtui muistaakseni 4. luokalla, ja silloin sainkin maistaa ensimmäisen kerran unettomuutta. Makasin valveilla sängyssä itkien, laskin vain tunteja kuinka monta tuntia saisin olla vielä kotona.

Oli ihanaa kun viimeiset ala-asteen luokat minulla olikin sitten todella kiltti ja empaattinen miesopettaja. Mulkkaan pahasti aina tätä naisopettajaa jos tulee luokkineen vastaan, opettaa siis vieläkin, valitettavasti :D