Lue keskustelun säännöt.
Vaihdoin akateemisista pätkäryynäämisistä duunarihommin ja elämä vain paranee!
19.04.2013 |
Opiskelin epäonnekseni itselleni aineyhdistelmän yliopistosta, jolla ei työelämässä saa juuri mitään.
Tai saahan sillä: pätkiä ja pätkiä eli hienommin sanottuna projekteja. Jatkuvaa epävarmuutta, ansiosidonnaisen laskemista ja kesälomien unohtamista.
Uudestaan ja uudestaan jonkun projektirahan anomista ja odottamista, ja sitten lukee päivän lehdestä, että "valtio kohdentaa avustuksiaan uudelleen" eli kuulen pian töissä, että lisää rahaa ei sitten tule.
Sitten vajaan 10 vuotta taistelin valtion virastossa pätkäläisenä. Pelkkien keskinkertaisuuksien kevätjuhlat ja naamafaktorin mukaiset vakinaistamiset siellä toimintaympäristönä. Pätkäläisenä olet aina se jonon viimeinen ja nokkimajärjestyken alimmainen, tekemässä eniten töitä (myös ne perjantaipäivystykset, kun vakituiset virkamiehet häipyy mökille jo iltapäivästä) ja toivomassa seuraavaa työllistämisjaksoa tai vuorotteluvapaan sijaisuutta. Valtiolla ei myöskään tunneta mitääån kannustimia, palkanlisiä, virkistysrahoja tai seikkailumatkoja,paitsi se pakollinen laivaristelly kerran vuodessa (jupii..).
Palkkaa maksettiin aina sen minimin mukaan. Käteen tuli kuukaudessa n. 1400 euroa. Siis koulutetulle ihmiselle, joka osaa asioita ja vieraita kieliä ja saa tuon verran palkkaa?
Pari vuotta sitten väsyin siihen kaikkeen puurtamiseen ja jonkinlaiseen toivottomuuteen kokonaan. Tiesin, etten tule etenemään mihinkään erikoisasemiin enkä johtoasemiin, ja taas tavan muurahaisena homma ei tästä muuksi murene. Keski-ikä koitti jo, ja tässä ollaan.
Vaihdoin muihin maisemiin, tai muihin vesistöihin tarkemmin sanottuna. Lähdin ro-ro alukselle Itämerelle talouspuolelle emännöimään. Ja kas: tunnen vaihtaneeni kaikenkaikkiaan aivan oikein!
Laivani seilaa Itämerellä, ja työskentelen aina 2 viikkoa työssä, 2 viikkoa vapaalla. Meitä on täällä n. 30 ja useita eri kansallisuuuksia. Meitä suomalaisiakin muutama, sillä suomenkielen taitoisia myös tarvitaan, vaikka työnantaja ei suomalainen olekaan.Kielitaitoa tarvitan, ja varsinkin sitä toista pakollista ruotsia. Venäjän perusteet tulee myös tarpeeseen. Palkkani tulee toki suomeen omalle tililleni, mutta toisesta maasta. Verot maksan merimiesverotuksen mukaan työnantajan maahan ensisijaisesti.
Sain vakituisen paikan kuukaudessa, ikälisät kohdallaan. Käteen tulee palkkaa n. 2300 - 2500 kuukaudessa. ( 2viikon työskentelystä). Terveydenhoidon hoidan suomessa käymällä yksityisellä ja laittamalla niistä laskut varustamoon. Vuodessa virkitysrahaa muutamia satoja euroja vaikka kuntosalikorttiin.
Ja ne lomat: olen vuodessa noin 4 kk - 4,5 kuukautta työssä. Kesäloma on 6 viikkoa, seuraavaksi pidän 3 viikkoa ja vapaata ja käyn viikon keikan työssä, sitten taas 2-2-työskentelyyn. Kaikki tekemäni ylityöt voin ottaa vapaaviikkoina tai rahana, miten haluan.
Itse työ on perusduunia, joskus raskastakin riippuen aikataluista tai keleistä. Laiva on hierarkinen ja organisointu kokonaisuus, jossa jokaisella on paikkansa ja tehtävänsä just eikä melkein. Ei enää turhanaikaisia palavereja, kilpailua asemista tai paikosta. Laivalla kaikki tietävät tehtävänsä ja komentoketju on selvä.
Laivalla vapaa-aikana luen paljon, jopa enemmän kuin aikaisemmin On hyvä kuntosali, saunat ja uima-allas. Hipsuttelen menemään sen 2 viikkoa ja siirryn sitten maihin viettämään aikaani miten ja missä haluankin.
Olen naimisissa miehen kansssa, joka myös tekee matkatyötä eikä miellä ole lapsia. Satsaamme yhteiseen vapaa-aikaan matkustelemalla ja kakkoskodissamme maalla puutarhanlaitossa ja sisustamisessa.
Joidenkin entisen työkavereiden mielestä olen "tippunut" alemmaksi jossain akateemisten elämänjärjestyksessä tietysti. Mutta en osaa heitä kadehtia ollenkaan, lähinnä päinvastoin.
Kun tietää millaisia suorastaan "mielenvikaisia" pikkupomoja ja kieroontuneita työyhteisöjä noissa toimistoissa pyörii ja mikä pätkätyöläisen asema siellä on ja pysyy, huh huh. Laiva on työyhteisönä niin tiivis ja jotenkin kollektiivinen, että sekopäät ja sooloilijat eivät pysy eivätkä pärjää. Kaikista ei täälläkän tarvistse tietenkään pitää, mutta mehän ollaankin vaan töissä eikä perhettä perustamassa.
Elintasoni on noussut ihan rahallisesti selvästi, vapaa-aika lisääntynyt, tulevasuuden suunnitelmat kirkastuneet, jopa yleiskuntokin kohonnut, alkoholinkäyttö vähentynyt ainakin puolella (=laivalla on nollapolitiikka). Tulevaa Balinmatkaa odotellessa jatkan näissä merkeissä vielä pitkään. Pieni ylennysmahdollisuus on olemassa,johon kerään nyt kokemusta. Takaisin vanhaan en ole palaamassa.
Kommentit (23)
En tiennyt että laivalla töissä käydään 2 viikon jaksoissa. Kyllähän siitä sitten vapaata kertyy, jos tekee paljon ylitöitä ja työpäiviä. 2500 euroa 2 viikon työstä käteen on kyllä mukavasti tienattu. Ottaen huomioon, että tuskin kovin erikoista koulutusta hommaan tarvitaan, paitsi sitä kielitaitoa.
Minulla on useita tuttavia, jotka ovat korkeakoulutettuja ja eivät saa edes kuukauden työstä tuota summaa käteen.
Jos elämäntilanteeseen sopii, että voi olla viikkoja töissä, niin mikäs ettei. Matkustamista rakastan, ja mieluusti reissaisin enemmän, jos siihen tosiaan olis mahdollisuus.
Ovantko ystäväsi akateemisia köyhiä vai akateemisia hyvävaraisia? Näissä on suuri ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta kuulostaa onnistuneelta valinnalta. Akateemisten pätkähommat ovat toisaalta motivoivia nuorille ja nälkäisille, jotka tähtäävät noiden paikkojen kautta eteenpäin.
Tämä sama teksti oli täällä joskus kauan sitten. Miksiköhän?
On tosiaan vissi ero siinä, että on nuori akateeminen projekteissa pyörivä, joka uskoo että jokainen uusi prokkis on mahdollisuus ja loistava tilaisuus.
Kuin että olla lähempänä 40 kuin 30 vuotta ja huomata, että mitään vakituista työtä ei tule omalla alallaan saamaan. Ja että valtion ja muiden ray:n ja säätiöden rahoittaman prokkikset on aina ja ikuisesti vain väliaikaisia prokkiksia. Ja ett'ä niiden rahoitus riippu ihan siitä, että mistä tuulee. Eli tuuleeko siltä suunnalta vaalien jälkeen, että joku ministeri on kiinnostunut alasta vaiko että hävittiinkö vaaleissa ja alan miniseriä ei arvosta palaakaan sitä mitä me tehdään.
Kyllä alkaa numero kakkosellakin 15 vuoden kuluttua vähän tullla väsy käpälään, kun pitäis taas jakaa innostua uudesta tilaisuudesta ja mahdollisuudesta. Joo kun ne ei vaan jatku eikä johda mihinkään.
Kunnissa ja valtiolla johtopaikat jaetaan poliitiisilla perusteilla. Eli jos et ole jo opiskeluaikana liittynyt oikeaan yhdistykseen, niin mitään paikkaa ei tulevaisuudessa tule vakituisesti saamaan,
Joo ja akateemisa köyhiä tunnen minäkin. Yksikin maisteri on liki 50 v ja vielä tulee soittoja, että "voitko laittaa 4,20 ege mun tilille, niin tulee 20 eukkaa täyteen ja saa nostettua automaatista": Siis voi jumankeisson.
Alkuperäisellä näyttää menevän ihan mukavasti talouden ja terveydenkin puolesta. Nehän ne tärkeimmät. Balinmatkoja vähemmän tuossa akateemisten pätkätyöläisten porukassa osteltu. Varma tieto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa hyvältä nykyiseen tilanteeseenne.
Mitä meinaatte tehdä, jos perustatte perheen?
Itse tykkään, että on koulutustaan vastaavassa työssä toimistoaikoihin ja tulevaisuudennäkyät ovat hyvät. Perheen yhdistäminen kuvioon on helppoa. Koulutus ja ammattitaito tuovat itselleni turvan, että aina löytyy töitä. Onneksi satuin opiskelemaan ikään kuin vahingossa alaa, jota myös työelämässä tarvitaan. En kyllä ollut itse niin kaukonäköinen, että olisin osannut valita työllistyvän alan, mutta sattui hyvä tuuri.
Mielestäni opiskelupaikkoja miettiville nuorille kerrotaan ihan liian vähän eri opintojen työllistämisvaikutuksista. Moni opiskelee vain kiinnostuksen mukaan. Sitten ollaan työttömiä biokemian insinöörejä, datanomeja tai sosiologeja...
Olin työllistettynä työssä työkkärissä. Siinä ei tosiaankaan paljon akateemisuutta arvostettu. Kuukausipalkka oli burttona jotain 1800?? Siis kuukaudessa korkeakoulutetulle ja kielitaitoiselle ihmiselle.
Vakituiset valtion virkamiehet oli toisiaan saaneet paikkansa jollain ihan muulla kuin ammattiosaamisella. Sitä avuttomuuden ja keskinkertaisuuden määrää, mikä siellä asustaa. Yksityisellä puolelle siellä ei monikaan saisi edes pitää työpaikkaansa, kun ajattelee niitä virheitä ja suoranaisia laittomuuksia mitä siellä tehtiin.
Vakituiset myös käytti sumeilematta hyväkseen sitä, että olivat valtion vakituisessa virassa ja teettivät varsinaiset työnsä tietysti työllistetyillä pätkäläisillä. Kyllä ei perjantai-iltapäivän päivystyksessä vakituisia näkynyt, otettiin vähän liukumaa mökille kännäämään.
Pätkäläisille ei vakipaikkoje herunut. Samassa työhuoneessa, samoja töitä puurtamassa 6 vuotta, mutta aina pätkissä eikä ikinä virkaa!
Vaihdan hetimiten semmoisiin duunarihommiin, joissa saa heti vakituistamisen sekä 6kk vuodessa lomaa täydellä palkalla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin paljon kun mä inhosin valtion pätkätyössä sijaistamista! Ja paskalla palkalla aina, eikä ikinä lomia, eikä mitään muitakaan etuja.
Todellakin vaihdoin vään yksinkertaisempaan duunari-statuksen hommiin. Palkka nousi, vapaat lisääntyi ja paikka vakinaistettiin heti. Repikää siitä.
Vierailija kirjoitti:
no good for you jos toi on se mitä elämältä haluat. Mä taas en suuretakaan hinnasta vaihtais pätkäprojekteja epävarmuuksineen kaikkineen (tai no, mä näen ne tilaisuuksina ja mahdollisuuksina, en epävarmuutena) "turvalliseen" tylsään toistoon vuodesta toiseen. mut hyvä jos sulle sopii.
Kirjoita minä eikä mä,ihminen sanoo minä ja lammas mää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kuullut hyvää myös muilta laivalla työskenteleviltä. On alkanut vähän itseäkin kiinnostaa, kun ravintola-alan hommia olen kohta vuosikymmenen verran opintojen ohessa ja muuten paiskinut. Valmistunen ensi vuonna filosofian maisteriksi ja luultavasti edessä on ihana pätkätöiden putki... Äh, pari viikkoa vapaata kuukaudessa kuulostaa hyvältä, eikä palkkakaan ole pöllömpi, kun ottaa huomioon tehdyn työn määrän kuukaudessa.
Määräaikaiset työt pitäisi kokonaan kieltää paitsi jossaain aivan selkeissä poikkeustapauksissa kuten äitiysloman sijaisuudet ja kesäkuukausien työt eli kesätyöpaikat. Pääsääntöisesti kaikki työsuhteet pitäisi olla toistaiseksi voimassaolevia. Tämä olisi ainoa tapa saada jotain tolkkua hyvin koulutettujen jatkuvaan kyykyttämiseen, erityisesti julkisella sektorilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osasyy aiempaan on voinut olla se, että on odotettu sinun pamahtavan paksuksi -> saat vain pätkää.
Vierailija kirjoitti:
Määräaikaiset työt pitäisi kokonaan kieltää paitsi jossaain aivan selkeissä poikkeustapauksissa kuten äitiysloman sijaisuudet ja kesäkuukausien työt eli kesätyöpaikat. Pääsääntöisesti kaikki työsuhteet pitäisi olla toistaiseksi voimassaolevia. Tämä olisi ainoa tapa saada jotain tolkkua hyvin koulutettujen jatkuvaan kyykyttämiseen, erityisesti julkisella sektorilla.
Totta, mutta samalla pitäisi irtisanomista helpottaa huomattavasti. Paskasta työntekijästä on helvetin vaikeaa päästä eroon Suomessa. Onnistuu vasta kun paska on saanut koko yksikön kyykkäämään ja se saa ulos pistämällä muutaman kelvollisenkin työntekijän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Määräaikaiset työt pitäisi kokonaan kieltää paitsi jossaain aivan selkeissä poikkeustapauksissa kuten äitiysloman sijaisuudet ja kesäkuukausien työt eli kesätyöpaikat. Pääsääntöisesti kaikki työsuhteet pitäisi olla toistaiseksi voimassaolevia. Tämä olisi ainoa tapa saada jotain tolkkua hyvin koulutettujen jatkuvaan kyykyttämiseen, erityisesti julkisella sektorilla.
Totta, mutta samalla pitäisi irtisanomista helpottaa huomattavasti. Paskasta työntekijästä on helvetin vaikeaa päästä eroon Suomessa. Onnistuu vasta kun paska on saanut koko yksikön kyykkäämään ja se saa ulos pistämällä muutaman kelvollisenkin työntekijän.
Olisiko konkreettisempaa esimerkkiä?
Tarkoittaako kaksi viikkoa töitä 14 työpäivää? Kuinka pitkiä päiviä, jakautuuko työpäivä kahteen tai useampaan osaan, kuten viisi tuntia aaamusta, kolme illalla?
Eläketurva, jos palkka maksetaan ulkomailta ja verotkin sinne? Pitäisikö ottaa oma eläkevakuutus, otettaisiinko se ko. maan verotuksessa huomioon?
Onko sinulla samaa työtä tekeviä työtovereita samassa vuorossa?
On siis ro-ro -alus, onko mitään samantapaista esim. matkustajalautoilla tai sitten muunlaisilla aluksilla?
Seilasitko vain Itämerellä/Pohjanmerellä?
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaako kaksi viikkoa töitä 14 työpäivää? Kuinka pitkiä päiviä, jakautuuko työpäivä kahteen tai useampaan osaan, kuten viisi tuntia aaamusta, kolme illalla?
Eläketurva, jos palkka maksetaan ulkomailta ja verotkin sinne? Pitäisikö ottaa oma eläkevakuutus, otettaisiinko se ko. maan verotuksessa huomioon?
Onko sinulla samaa työtä tekeviä työtovereita samassa vuorossa?
On siis ro-ro -alus, onko mitään samantapaista esim. matkustajalautoilla tai sitten muunlaisilla aluksilla?
Seilasitko vain Itämerellä/Pohjanmerellä?
En ole ap mutta vastaan omalta osaltani. Olen ollut töissä ns villillä linjalla, eli laivani oli rekisteröity jonnekin bahamalle tai jonnekin semmoiseen maahan , jossa ei paljon veroja eikä eläkkeitä maksettu eikä saatu. Silloin palkkani tuli kirjekuoressa vihreinä setelidollareina. Maksoin itse itselleni jonkun vakuutuksen siltä varalta että jotain sattuu. Tosin en kertonut vakuutusyhtiölle että olin töissä, ilmoitin vain olevani ulkomailla. Silloin seilasin maailman meriä, enkä käynyt kotisuomessa kuin kesällä. Muuten ei kiinnostanut suomenmaa.
Nykyään työskentelen erään pohjoismaisen varustamon aluksella, ja maksan veroni sinne. Eläkettä meinaan sieltä saada, kollegani on hakenut ja saanut sieltä äitiyspäivärahaakin, vaikka se vähän paperisotaa vaatikin.
Töitä teen 14 päivää ja 14 vapailla. Lomapäiviä kertyy 2,25 päivää kuukaudessa. Niitä otan vapaiksi sitten kun lomaa haluan.
Vaihtosatamat vaihtelee ja sinne missä laiva milloinkin on. Itämerellä jossain ollaan, ja missään venäjän satamassa ei vaihtoa ole kun emme ala sitä viisumirumbaa pyörittämään kukaan. Vaihdetaan sitten vähän myöhemmin tai aikaisemmin sitten.
Kielitaito on tärkeä taito, mitä useampi kieli hallussa, sitä parempi. Turvallisuuskoulutukset, ja lääkärin pitää kirjoittaa todistus että merille pääsee töihin. Sitten vaan hommiin.
No, minusta on tärkeää palkan ja työsuhteen laadun ohella myös työpaikan henkinen ilmapiiri. Duunaripaikoissa en viihtyisi; iltis- ja seiskajuorut pääpuheenaiheina, alapäähuumoria, tatuointeja naisilla(kin). Jos joku kuten ap tykkää, niin mikäpä siinä.
Vierailija kirjoitti:
No, minusta on tärkeää palkan ja työsuhteen laadun ohella myös työpaikan henkinen ilmapiiri. Duunaripaikoissa en viihtyisi; iltis- ja seiskajuorut pääpuheenaiheina, alapäähuumoria, tatuointeja naisilla(kin). Jos joku kuten ap tykkää, niin mikäpä siinä.
Pitääkö tämä viestisi ymmärtää tosiaan niin, että mahdolliset tatuoinnit naisilla tekee sulle työpaikasta sellaisen paikan jossa et voi viihtyä?? Mitähän sä oikein kuvittelet työpaikoissa tehtävän ja miten niissä sinun mielestäsi oikein ollaan? Voihan ihmisellä on tatuointeja vaikka miten, eikä ne mitään näy saatika vaikuta mihinkään työpaikan henkiseen ilmapiiriin. Kaikkea sitä. Ehkä sulla on joku lauantai-illan lipsahdus. Ei tuota oikein muuten voi tajuta...
Meno äityy vain hullummaksi yt-rumbassa. Akateemiselta voidaan milloin vain siirtää työt pomoa nuoleskelevalle sihteerille. Nämä on niin itseään täynnä että ilmapiiri on jokseenkin ahdistava. Epävarmuus jatkuu ja päteviä potkitaan surutta pois kun kerrankin saadaan siihen mahdollisuus.
no good for you jos toi on se mitä elämältä haluat. Mä taas en suuretakaan hinnasta vaihtais pätkäprojekteja epävarmuuksineen kaikkineen (tai no, mä näen ne tilaisuuksina ja mahdollisuuksina, en epävarmuutena) "turvalliseen" tylsään toistoon vuodesta toiseen. mut hyvä jos sulle sopii.