Lapsen kaveri kylässä, kutsutko ruokapöytään?

Meillä nuorin jo neljännellä. Kun ruoka on valmista kutsun kaikki nälkäiset syömään, omien lasten on pakko mutta vieraat saavat jättää välistäkin. Lähes joka päivä jollakulla lapsella on kaveri ja suurin osa tulee syömään. Yksi ainut lapsen kaveri syö mieluummin kotona/ kielletty syömästä kylässä. Arkiruoka ei nyt niin kallista ole, etteikö siitä olisi varaa tarjota muillekin. 

Vaihtelee tilanteen mukaan. Koitan jakaa tasan kaikille jos kyseessä on kylän toiselta laidalta oleva kaveri, eli ei voi sanoa hänelle "kipases kotia syömään".

Naapurin muksuille tarjoan jos ruokaa on todella ylimäärin.

Välipalaa tarjoan kaikille läsnäoloijoille.

Minä en tiedä ketä meiltä löytyy kun kotiin tulen, välillä on on armeija 10v poikia.

En odota tuon ikäisiltä etukäteen suunniteltua viikkovierailuohjelmaa, tulevat ja menevät tilanteen mukaan.

Omilleni olen sanonut, että isäntäväen alkaessa syödä on syytä lampsia kotiin syömään ellei vanhemmat oma-aloitteisesti kehoita pöytään.

Ruoka on tänä päivänä hiton kallista, en todellakaan odota kenenkään ruokkkivan lapsiani omien lisäksi.

mä en lapsena saanut tarpeeksi ruokaa kotona. onneksi oli kavereita keiden luona sain. siltikin olin aina nälässä.  ruokin kyllä lasten kaverit, etenkin ne keillä tiedän olevan kotona haastavat olot.

Meillä voi vaikuttaa se, että asumme maalla ja kaikki lasten kaverit asuu kävelymatkaa kauempana. Kaikille meille tuleville tarjotaan ruokaa tai mitä nyt itse olemme syömässä. Jos on niukasti, tulee henkeä kohden pienempi annos, mutta kukaan ei jää ilman. Pakastin pelastaa jos ei ole käynyt kaupassa. 

Minusta kuuluu hyviin tapoihin tarjota, sama tuntuu pelaavan kavereiden kodeissa. Tosiaan, maalla taitaa olla erlaista.

[quote author="Vierailija" time="10.03.2013 klo 20:37"]Mutta muiden kodeissa ei sitten taas annettu minulle ruokaa jos olin leikkimässä, ja siitä tuli pienenä lapsena tosi paha mieli,melkein itku. En voinut pienenä ymmärtää että miksi minut jätettiin yksin huoneeseen odottamaan kaveria? Miksi en voinut myös syödä?[/quote]

Meilläpäin tuo oli ihan normaalia. Ainahan sitä odotettiin kaverin huoneessa sen aikaa kun kaveri söi. Näin oli kaikilla. Ei olisi tullut mieleenkään pahoittaa siitä mieltään.

Samoin toimitaan meillä ja lasten kavereiden perheissä nytkin.

Minä ruokin kaikki, jotka ruoka-aikaan ovat meillä. Ainakin tarjoan kaikille ruokaa silloin. Yleensä naapurintytölle kelpaa, hän on meillä usein kun vanhempansa ovat töissä ja hän yksin kotona. Yksi pieni kolmasluokkalainen ei meitä vararikkoon saa! Ja jos joku meidän kolmesta lapsesta on kaverin meille kutsunut niin totta mooses me hänelle myös ruoan tarjoamme!

Mutta me asummekin maalla - ei tulisi mieleenikään ajaa lapsia pois tai sulkea toiseen huoneeseen kun me muut söisimme. Itse muistan lapsuudestani yhden tällaisen paika jossa näin tehtiin ja kyllä nälkä oli kova koulun jälkeen kun vanhempani vasta viiden maissa ehtivät hakea minut kotiin eikä kyläpaikassa oltu tarjottu mitään ruokaa.

Maalla on aina osattu olla vieraan varaisempia. Mekin asumme maalla, on itsestään selvää tarjota ruokaa vieraille. Ei tulisi mielenkään lähettää alakoululaista kävelen kotiin syömään, asuu useamman kilometrin päässä. Ihan uteliaisuudesta kysyn mitä teillä sit syödään jos kaikki on aina jämptisti laskettu riittäväks vain omalle väelle? Meillä jää joka ruokailusta yli ainaki 2 ihmisen ruuat. 

Kyllä se vaan niin on että jos vastavuoroisuutta ei ole ruokailun suhteen niin ei meilläkään ruokitaja sitä vastavuoroisuutta ei löydy. Kokeiltu on.

en ruoki lasten kavereita. Meillä kolme omaa lasta, joilla joka päivä kylässä 2-4 kaveria. Ei mitenkään varaa ruokkia joka päivä 5 ylimääräistä suuta omien lisäksi. Ruoka maksaa! Ärsyttää, että jotkut olettaa, että omat kersat saa joka päivä ruokailla toisten kotona.

Hyvä nykypäivänä,että rahat riittää oman perheen ruokkimiseen.Siskollani on 4 poikaa.Kaikki alle 9 vuotiaita,mutta kuulemma päivässä saa menemään 2kg perunaa ja useampi litra maitoa.Miten siinä vielä kavereitakin ruokkimaan.Sitähän saa alkaa suurtalouskokiksi.

32, syökö siskosi lapset muutakun perunaa? Meitä on 2 aikusta ja 1 taaperoikänen laps. pelkästään meillä menee 10l maitoo vajaassa kahdessa päivässä. Tosin en osta maitoani kaupasta vaan haen suoraan naapurista. Enkä myöskään osta perunaa, tai liha tuoteita kaupasta. Paljo parempaa laatua saa suoraan teurastamosta. Kerralla ostaa puolen sikaa tai nautaa pakastimee, riittää lihaa pitkäks aikaa. Perunani ostan paikalliselta viljeliältä. Leivon myös paljon kakkoa ja sämpylää. kerralla leivon kuukauden satsin pakastimeen, mukavaa kun aina on tuoretta hyvää kakkoa tarjolla. Näistä eväista syöttää kyllä muutaman satunaisen vieraan. Joku tuolla ylempänä jo sanoikin, "maalla on erinlaista" 

Välipalaa kyllä. Iltaruoka meillä on yleensä 19 jälkeen, ja silloin ei lapsen kavereita enää ole kylässä, tai jos on niin ovat yötä ja silloin tietty ruokitaan.

Meillä on 4 omaa lasta- Parhaimmillaan on ollut kymmenkunta lasta ruokapöydässä ja aina on riittänyt jotain. On paistettu vaikka pannari tai näkkileipää ja maitoa.

Nyt kun ovat nuoria aikuisia, on kiva kun heidän kaverit käy meillä vieläkin kun käyvät kotipaikkakunnallaan. Hauskaa kun aikuinen mies koppaa kaulasta kiinni ja halaa "varamammaa" ja selittää tyttöystävälleen, että täällä oltiin monta kertaa kylässä ja syötiin pannaria ja maitoa iltaisin ja pelattiin korttia.

Meillä saa myös aikuiset aina jotain suuhunpantavaa. Ei ole konkurssi tullut, vaikka olemme pienituloisia.

[quote author="Vierailija" time="11.03.2013 klo 12:51"]

Hyvä nykypäivänä,että rahat riittää oman perheen ruokkimiseen.Siskollani on 4 poikaa.Kaikki alle 9 vuotiaita,mutta kuulemma päivässä saa menemään 2kg perunaa ja useampi litra maitoa.Miten siinä vielä kavereitakin ruokkimaan.Sitähän saa alkaa suurtalouskokiksi.

[/quote]

Lapsen kaverit vielä aivan naapurustosta joten jokainen kipittää kotiin syömään. Joskus kun poikkeustilanne ja jonkun lapsen vanhemmat tulevat vaikka töistä myöhemmin niin toki silloin saavat vaikkapa välipalaa. Yhden lapsen vanhempi on kieltänyt antamasta lapselleen ruokaa vaan hänen mentävä kotiin. Hänellä diabetes ja keliakia joten vanhemmat haluavat olla varmoja mitä ja milloin syö. Hänellä muutoinkin tiukemmat vierailuajat kuin muilla lapseni kavereilla. Kyse ekaluokkalaisista. Jos kaverit asuisivat kaukana toisistaan niin varmasti silloin ruokaakin voisi heille antaa. Me vanhemmat olemme kuitenkin yhdessä sopineet että ruokailut ovat jokaisen perheen oma hetki eikä lasten tarvitse silloin kyläluutailla naapureissa.

Nuo ajat on jo ohi,mutta miettisin kuitenkin kaikinlaisia allergioita,ja esim kluteiinittoman ruokavalio on ehdoton.Osaako nälkäinen lapsi kieltäytyä sopimattomista ruuista ja tietääkö mitä lautasella on. onko sulla esim  puhdas voirasia josta ei oteta samalla veitsellä millä levitetään tavalliselle leivälle.

Jos lapsi tai pikemmin teini alkaa aina sanoa syöneensä jo kaverillaan niin asia hyvä varmistaa. Työkaverini kertoi miten hänen sisarensa tytär huijasi syöneensä jo ja jätti todellisuudessa sujuvasti kokonaan ruokailut väliin.

No, lasten kaverit asuvat naapurustossa, max kilometrin säteellä  joten en kutsu. Kiaisevat aika äkkiä kotiin syömään jos nälkä tai ruoka-aika iskee.

Mikäs siinä, kun lapsilla kulkee kavereita pitkin päivää, joka päivä... Saisi alkaa laskemaan ruokamenoja kuin olisi suurperhe, jos alkaisi kaikkia ruokkimaan. Kyllä välissä voi mennä kotiin syömään jos nälkä on.

Toki kutsun :)
Tänään oli poikkeus, kun yllättäen tupsahti välipalalle pulkkamäestä myös lapsen kaveri, ja oli meillä vielä ruoka-aikaan.. mulla ei ollut tarjota välipalan lisäksi enää mitään muuta, ei ollu ees munia, lapsen annos oli valmiina lautasella eilisestä.. kauppaan kerkesin vasta illalla. Mut yleensä joo, toki.

Kutsun aina, jos kaveri sattuu olemaan kylässä ruoka-aikaan. Meillä lapset on vielä sen verran pieniä, ettei kavereita ole kovin usein, pari kertaa viikossa vain. Jos niitä joskus alkaa notkua meillä päivät pitkät, täytyy tietysti pohtia tilannetta sitten uudestaan. Sen takia, ettei varmaan olisi varaa ruokkia ylimääräistä lasta tai paria päivittäin.