On ihanaa olla vain yhden lapsen äiti

Minusta on ihanaa olla kolmen lapsen äiti :)

aivan samaa mieltä! en siksi että rahaa menee vähemmän vaan siksi että aikaa riittää niin paljon muuhun!

Myös matkustelu on ollut ihanan helppoa yhden kanssa. Ja suht edullistakin. Puhumattakaan vanhempien hermoista, jotka ovat säästyneet jatkuvalta kinastelulta ja tappelulta :)

Teemme samoja asioita kuin tekin. Kaikille lapsillemme on aikaa ja sisarussuhteet erittäin läheiset :)



Ovat helppoja ja fiksuja lapsia, olen erittäin kiitollinen kolmesta ihanasta lahjasta mitkä minulle on suotu!

Mulla 3 lasta ja kierretty jos minkälaisia leikkipaikkoja, huvipuistoja ja lasten tapahtumia. Lapset käyneet ravintolassa pienestä pitäen ja ovat saaneet harrastaa mitä haluavat.

Mun mies on vanhempiensa ainoa lapsi ja ehdottomasti halusi enemmän lapsia ettei hänen lapsensa tarvitse olla ilman sisaruksia.

tuolla "signeerauksella", ettet käytä välilyöntejä pilkkujen ja pisteiden jälkeen?

vuoden ikäerolla :) Tosin lapset vielä vajaa 2-vuotiaita, mutta tulevaisuudessa on kokoajan leikkikaveri :)

hyvin voivan parisuhteen, kun meillä on ollut mahdollisuus järjestää kahdenkeskistä aikaa helposti. Yhden lapsen on saanut aina hoitoon isovanhemmille. Ja kotikin pysyy siistinä helpommin.

Käytännössä lähes nuo samat jutut on mahdollisia kuin yhden lapsen kanssa, mutta lisäksi lapsilla on kotona leikkikaveri eikä vanhemman tarvitse viihdyttää niin paljon.

Meillä lapset saa harrastaa niin paljon kuin tykkää.



Meillä esim. vanhin harrastaa kolmea lajia joista kaikissa käydään paljon kisamatkoilla, omaan piikkiin kaikki. Puolenvuoden maksut yhdelle tekee 800, lisäksi välineet, sisä- ja ulkolenkkareita, mailoja, suojia. :)



Ja silti käydään syömässä ja tivoleissa.



Ihme aloitus. Tän pointti oli mikä? Se että kuvittelet ettei muut satsaa lapsiinsa?

Minä olen nauttinut joka hetkestä yhdessä lapsen kanssa ja meillä onkin erittäin läheinen suhde. En ole koskaan ajatellut, että se olisi jotenkin ikävää. Tosin yhden lapsen vanhempana minulla on ollut siihen aikaa.

Meillä esikoinen saa olla ainoa lapsi 6-vuotiaaksi asti ja sitten syntyy pikkusisko (nyt keväällä). Halusimme tietoisesti tällaisen pitkän ikäeron, sopii meidän perheelle tosi hyvin!



Me ollaan muuten kans käyty paljon syömässä ulkona, huvipuistoissa ym., mutta aiotaan jatkaa samaa linjaa sittenkin, kun meillä on kaksi lasta :)

enkä koe että lapsemme jää mistään paitsi vaikka hänellä ei ole sisaruksia.Miehelläni on sisar ja asialliset mutta etäiset välit häneen ja minulla on 2 sisarta joihin toiseen on jonkinlaiset välit ja toiseen ei mitään välejä eli ei aina voi olettaa että sisaruksista olisi iloa toisilleen.

Osa lapsista on vähän isompia ja kulkee itse harkkoihin. Osaavat myös auttaa pieniä kun isovanhemmat tai kummit hoitaa lapsia kun käyn ulkona miehen kanssa.

Isommat lapset auttaa myös muutenkin paljon kotitöissä; siivoaa ja laittaa ruokaa.



Kuudennestaan haaveileva.

Meillä lapset saa harrastaa niin paljon kuin tykkää.

Meillä esim. vanhin harrastaa kolmea lajia joista kaikissa käydään paljon kisamatkoilla, omaan piikkiin kaikki. Puolenvuoden maksut yhdelle tekee 800, lisäksi välineet, sisä- ja ulkolenkkareita, mailoja, suojia. :)

Ja silti käydään syömässä ja tivoleissa.

Ihme aloitus. Tän pointti oli mikä? Se että kuvittelet ettei muut satsaa lapsiinsa?

kun on varaa laittaa jokaisen lapsen harrastuksiin paljon rahaa.

jolla on rahaa kaikkeen tuohon kahdenkin lapsen kanssa. Ei tarvitse jättää lapsilukua rahan takia yhteen.

Meillä on iso auto johon mahtuu kerralla paljon tavaraa. Kisamatkoilla otetaan muitakin perheitä kyytiin. Mitä vaikeaa tuossakin olisi?



Meistä on ihana pakkautua koko perhe autoon ja ajaa vaikka Sea Lifeen. Tai piknikille Hämeenlinnan maisemiin.



Kuudennestaan haaveileva

Mietimme usein miehen kanssa miten hiljaista, siistiä ja helppoa meillä olisi yhden lapsen kanssa. Yksilapsinen perhe ei oikein edes tunnu lapsiperheeltä, vaikka tietenkin se sitä oikeasti on. Olisihan se todella helppoa. Ei jatkuvaa riitelyä, lähteminen on helpompaa, on siistimpää ja hiljaisempaa. Toki tähän vaikuttaa myös ikäerot. Meillä lapset pienillä ikäeroilla.



Toisaalta on kasvattavaa ja ihanaa saada rakastaa kolmea erilaista lasta. Jokainen tuo jotain perheeseemme ja jokaisen seurasta nautin eri tavalla. On ihanaa nähdä miten isoveli kylpee pikkuveljen kanssa tai "lukee" kirjaa pienimmille tai miten iltaisin lähtee kolmen lapsen "nakujuna" liikkeelle ja miten heillä on niin hauskaa keskenään ettei koskaan naura vanhempiensa kanssa aivan samoin.

on, yksi lapsi on meidän perheessä sopiva määrä. Rahan kanssa asialla ei ole mitään tekemistä, mutta se elämän helppous :)

Tietenkään ääneen ei saisi sanoa, että on onnellinen ja tyytyväinen, kun elää oman valintansa mukaan eikä noudata ympäristön toiveita, vaan olen liian vanha että kiinnostaisi.

Tosin me pystymme tekemään kaikkia noita asioita kolmen kanssa - mutta kukin tyylillään. Olen todella iloinen puolestasi, ettei sinulle ole siunaantunut enenmpää jälkikasvua, ja kaikki tuo riemu olisi ikuisesti menetetty.