Gradun teoriaosan kirjoittaminen käyttäen viitteinä

gradussa ylipäänsä olla? siis noin. 10, 20 , 30 , 40?

ap.

Omassa diplomityössäni oli n. 210 lähdettä, joista lehtiartikkeleita 100-150. Loput sitten kirjoja, konferenssiartikkeleita ja kokoelmateoksia. Sekalaisia laki-, patentti- ym. viitauksia taisi olla myös osa.

Kyllä minä noista ainakin 150 luin, loppuihin on viitattu "XXX mukaan YYY ovat tutkineet asiaa".

En tiedä gradusta, mutta kai sille nyt on kovemmat vaatimukset kuin diplomityölle. Tuo 40 lähdettä kuulostaa enemmänkin kandidaatintyötä kuin gradulta. Omassa kandissa taisi olla lähteitä tuota luokkaa, lehtiartikkeleita niistä taisi olla noin 30.

ei toisenkäden tieto.



Itse muistan aikoinani gradua tehdessä, että oli yksi sellainen "klassikkoviite", jota kaikki käyttivät, mutta jota ei mistään saanut käsiinsä. Siihen viitattiin kaikissa kokooma-artikkeleissa ja kirjoissa, mutta alkuperäisen löytäminen oli likipitäen mahdotonta. Sen kohdalla graduohjaajanikin sanoi, että sitä ei tarvitse etisä, mutta kaikki muut viitteet on hankittava käsiinsä ja luettava itse. Toki kokoomateoksia voi käyttää ja niihin myös viitata, niissä usein on mielenkiintoista pohdintaa omien tulkintojen tueksi tai niitä vastaan.



t. FM 94, sittemmin FT



p.s. Kyllä gradussa tulee olla kymmeniä viitteitä.

joissa kaikissa kerrottu aihealueeseeni liittyvästä tutkimuksesta. Voinko käyttää niitä...vai oikeastiko hankin ihan kaikki artikkeleina tehdyistä tutkimuksista?

ihan suoraan laittaa viitteisiin tietoa siitä, että olet käyttänyt lähteinä kokoomateoksia? Onhan se totta, että ns. toisenkäden viittauksia pitäisi välttää, mutta jos meinaat noin monesta teoksesta käyttää, niin onhan se jo kohtuullista, että vähän oikaiset jossain vaiheessa. Voithan tehdä myös niin, että perehdyt muutamaan lähteeseen tarkemmin, jotka liippaa aihettasi lähimmin...

toiset kuitenkin ovat lähempänä ihan ydinasiaasi kuin toiset. Käy läpi ne tärkeimmät itse, ja käytä muutamat toisen käden viittaukset sitten enemmän sellaisiin kohtiin, joissa lähinnä osoitat, että olet tietoinen myös tutkimuksesta x/suuntauksesta y.

"X.X on koonnut teoksessaan YY käsittelemäni aiheen eri teorioita yhteen. Mielenkiintoista on pala pala paa. Huomionarvoista pala pala paa. yms. pala pala paa"

Sitten yrität löytää jonkun uudemman artikkelin, mikä ei ole ollut kokoelmateoksessa ja pohdit mitä uutta se tuo x.x näkemykseen.



Lopuksi esität omat ajatuksesi asioista.

gradussa ylipäänsä olla? siis noin. 10, 20 , 30 , 40?



ap.

Kannattaisi ehkä mieluummin kysellä graduohjaajalta kuin täältä!

nähtävä=luettava. Eli itse tekisin niin, että käyttäisin kokoomateoksia, mutta myös tarkempaa nippelitietoa kirjoittaessani niitä kokoomateoksen sisältämiä viitteitä valikoiden - ja ne kyllä etsisin käsiini.



t. FT (gradu parikymmentä vuotta sitten em. periaatteita noudattaen)

gradussa ylipäänsä olla? siis noin. 10, 20 , 30 , 40? ap.

En nyt jaksa lähteä katsomaan tarkkaa lukumäärää, mutta oli varmasti yli 40.

Meillä pitää kaikki olla alkuperäislähteitä, toisen käden lähteitä ei hyväksytä.

Mä vähintäänkin kirjastossa käydessä selaan hyllyn vieressä alkuperäisteoksen. En kaikkia siis edes lainaa itselle. Mulla on lista mukana ja kurkkaan, että sanotaanko sillä ja sillä sivulla tosiaan niin. Ja sit saan usein sanottua saman asian vähän eri tavalla kuin kokoomateoksessa, vaikka idean alkulähde onkin sieltä kokoomateoksesta.



Kyllä mulle ohjaaja on painottanut niin vahvasti sitä, että gradussa ei oppikirjoja ja kokoomateoksia käytetä, vaan mennään sinne lähteille, että en "uskalla" käyttää kokoomateoksia.



Lisäksi gradussa ei olisi suotavaa siteerata toisen kirjan kautta, vaan aina lneuvotaan käyttämään lähteenä alkuperäistä, joten mieluummin sitten vaikka kopsaan omanani sen lähteen kokomateoksesta kuin käytän siteerausta.

Eiköhän sinunkin ole paras tehdä työsi itse. Lähdeviittaustekniikka ei ole vaikeaa, ja juuri kokoamalla eri lähteistä ja yhdistämällä omaa soveltamista saat työn kasaan. Ei gradu mikään suuri tieteellinen työ ole. :)

että jos johonkin viittaa, pitää tsekata alkuperäislähde. Jos et saa sitä käsiisi ja asia on kullanarvoinen, gradussa varmasti hyväksytään myös toisen käden lähde.



Rehellisyys kannattaa ja asiat on sanottava omin sanoin - muutaman sanan muuttaminen ei riitä. Plagiointi on yleistä ja sen paljastamiseen on olemassa hyviä työvälineitä. Gradun mittakaavassa on pikkujuttu hankkia alkuperäislähde käsiinsä, vasinkin kun kirjstot tarjoavat pääsyn elektronisiin lähteisiin ja googlen ja Amazonin kautta pääsee kurkkaamaan moniin kirjoihin.

No mulla oli lähteitä noin 100 kpl...



Ja voit mielestäni viitata satunnaisesti kokoomateokseen, mutta pääasiallinen viitetyyppi se ei saisi olla. Ja kannattaa perustella, miksi käytät juuri kyseistä kokoomateosta, esim. "xxxx on hyvin kiteyttänyt xxxx:n ajatukset teoksessaan/artikkelissaan xxxx."...