Missä murteessa D sanotaan R-kirjaimena?

Tampereella, mutta myös lähialueilla.



Meirän äire sano, että ny syärään...

d-äänne otettiin keinotekoisesti käyttööön vasta 1800-luvun lopulla ja sitä jouduttiin opettamaan lapsille kansakoulussa vielä 50-60-luvullakin.

D-äänne on kuulunut luonnostaan ainostaan joihinkin itäisiin murteisiin.

Nauretaav veres silmissä täälä Tampereella.

virroilla asuva tuttavani puhuu D:t ärränä.

Tultiin tänne saretta pitään.

Pohojaalaasessa murteessa ainaskin.



"TahaRoootkos sä ottaa jotakin?"



Varmaan myös Tampesterissa asuvilla, vanhemman sukupolven edustajilla on tällainen tapa puhua. " Emmää ainakaan tahRo".

Kohta mää perkele verän sinua turpahan.

vaihrahan tyttö veret usein, että lattia tulee puhtaaks. Likavesillä se ei puhristu!

T. lattianpesua pikkulikkana opetellut :)

Vanhempieni puheessa esim. mädäntynyt=märäntynyt vaikka d:tä muuten käyttävät.



Onko Heli Laaksosen runoissa koskaan d:tä?

Tai ainakin sellaiset joiden vanhemmatkin on virtolaisia ...eli katoavaa kansanperinnettä

Itse asiassa valtaosassa Suomen murteita d-äänne otettiin keinotekoisesti käyttööön vasta 1800-luvun lopulla ja sitä jouduttiin opettamaan lapsille kansakoulussa vielä 50-60-luvullakin.

D-äänne on kuulunut luonnostaan ainostaan joihinkin itäisiin murteisiin.

suomen murteista, vaan osassa länsimurteissa - hämäläismurteissa (ei kaikissa), varsinaissuomalaisissa murteissa sekä Etelä-Pohjanmaan murteessa (poislukien Järviseudun murre). Sen sijaan se on edustunut kaikissa murteissa (jotain Porin lähellä olevaa pientä aluetta lukuunottamatta) jonain muuna kuin d:nä.

Itä-Suomessa ei ole d:tä tavattu, itäsuomalaisissa murteissa d edustuu katona tai siirtymä-äänteenä (esim. v tai j sanoissa rauta: rauvan ja me: meijän).

Vierassanojen sananalkuinen d käyttäytyy eri tavalla kuin sanan sisällä oleva.

Kuten lainaamassani viestissä sanotaan, d on tosiaan keinotekoinen tulokas suomen kielessä. Se on peruja Varsinais-Suomen murteisiin perustuneesta kirjakielestä sekä lainaa ruotsin kielestä. Varsinais-Suomen murteissa tavattiin (ja tavataan pienellä alueella edelleen) soinnillista dentaalispiranttia (ääntyy kuten th englannin sanassa the), joka sitten kirjakielessä merkittiin dh tai d.

"Kovana", dentaalisena d:nä kyseinen äänne alettiin lausua siinä vaiheessa, kun ruotsinkieliset, etenkin fennomaanit, alkoivat omaksua suomen kieltä. He kun oppivat kielen kirjojen kautta.

eli Seinäjoen ympäristössä. Voi sun ristuksen tähären!

laudan pää oli vedessä=lauran pää oli veressä

Onko sitten D-vitamiini Ree-vitamiini vai R-vitamiini?

aika harvat ihmiset sekoittavat d:n ja r:n keskenään, tai eivät osaa ääntää d:tä. Murteiden d:n vastineet (eli paremminkin t:n heikon asteen vastineet) eivät ole sama asia, kuin vierassanojen d:t. Suomen kielen äännejärjestelmään ei vanhastaan kuulu d:tä, siksipä sitä esiintyy sanan alussa (tai ylipäätään sellaisissa sanoissa, joissa se ei ole t:n heikko aste) vasta uudemmissa lainasanoissa - poikkeuksena sana sydän.

Joku voikin kutsua D-vitamiinia reevitamiiniksi, mutta aika harva enää nykyään.

on REEVEEREE (eli DVD).



Ja joskushan D-kirjain korvautuu T-kirjaimella, esim. äitin, äitille.

Kumpikin teinini käyttää muotoa "äitin", toinen myös kirjoittaa säännöllisesti näin.



Tamperelaisia ollaan.

Rario, taharotahan, kaharen kesken

Missä menee raja? Toimiiko se vielä, jos sanoo dösän sijaan rösä?

Vierailija kirjoitti:

Onko sitten D-vitamiini Ree-vitamiini vai R-vitamiini?

aika harvat ihmiset sekoittavat d:n ja r:n keskenään, tai eivät osaa ääntää d:tä. Murteiden d:n vastineet (eli paremminkin t:n heikon asteen vastineet) eivät ole sama asia, kuin vierassanojen d:t. Suomen kielen äännejärjestelmään ei vanhastaan kuulu d:tä, siksipä sitä esiintyy sanan alussa (tai ylipäätään sellaisissa sanoissa, joissa se ei ole t:n heikko aste) vasta uudemmissa lainasanoissa - poikkeuksena sana sydän.

Joku voikin kutsua D-vitamiinia reevitamiiniksi, mutta aika harva enää nykyään.

En tiedä kuka olet ja minkälainen ihminen olet, mutta näiden viestiesi perusteella haluaisin keskustella kanssasi vaikka joka päivä. Ihminen, joka ymmärtää mistä puhuu ja asiallisesti.  Minulla ei ole hajuakaan mikä on dentaalispirantti, mutta koska sait sen luotnevasti sopimaan asiayhteyteen, niin ehkä se on ihan oikea asia. Itselleni tulee mieleen hampaiden välistä hengittäminen, mutta ehkä se ei ihan sitä ole ;-).

Älä veä siitä määneestä köyenpäästä, se on vuuen veessä määnny.

Älä verä siitä märänneestä köyrenpäästä, se on vuoren veressä märänny.