Onko normaalia käytöstä 3½-vuotiaalta?

Laita jäähylle, jos ei usko.

Voisit myös kysellä jostain perheneuvolasta apua. Jotenkin kuulosti ettei teillä rajat pidä, vaan luisuu.

Mielipiteitä ja vinkkejä?

että et osaa pitää rajoja.

Sinun sanasi on laki ja siitä pidetään kiinni!

Johdonmukaisuus on kaiken a ja o.

Kuulostaa siltä, että kuulut siihen ryhmään, mikä huutaa ja käskyttää lasta ihan hulluna, mutta kuitenkaan ei tee mitään huolehtiakseen, että niistä käskyistä pidetään todellakin kiinni.

Kertokaa, miten pidän rajat tiukkaan niin että saan hänet tottelemaan? Ihan konkreettisesti.

jos alkaa sotkea, viette lapsen pois ja pidätte huolen, että ei tule takaisin eikä jatka sotkemista!

Hyvin yksinkertaista.

Ei 3,5 vuotias noin vain tule ja sotke!! Kyllä aikuinen pystyy sen estämään!

Pitääkö se lukita huoneeseensa vai mitä kun sieltä tulee vain kahta villimpänä takaisin riehumaan tai rupeaa olkkarissa viskomaan leluja tai sylkemään lattialle?

Kertokaa, miten pidän rajat tiukkaan niin että saan hänet tottelemaan? Ihan konkreettisesti.

Pari varoitusta että jos ei syö kauniisti, niin poistetaan pöydästä. Jos ei käytös parannu,niin todella poistetaan, ja lapsi EI TULE takaisin pöytään sillä aterialla. Jos tulee, kuljetetaan vaikka sata kertaa pois. Muuten voit myös vähän relata: mitä sitten, jos lapsi "kaartelee" kun juttelet tuttavan kanssa? Jos ei suorfanaista vaaraa ole niin monia asioita on myös turha kieltää. Näin säilyy teho niissä oikeasti kielletyissä.

Kertokaa, miten pidän rajat tiukkaan niin että saan hänet tottelemaan? Ihan konkreettisesti.

Pitääkö se lukita huoneeseensa vai mitä kun sieltä tulee vain kahta villimpänä takaisin riehumaan tai rupeaa olkkarissa viskomaan leluja tai sylkemään lattialle?

Fyysisesti estät: lapsi syliin rauhoittumaan. Teillä lapsella on kaikki valta perheessä ja tekee kaikkensa saadakseen teidän huomiota. Ilmeisesti ei saa sit tarpeeksi hyvällä käytöksellä. Tähän kiinnittäisin nyt huomiot eli katkaistaan negatiivisuuden kierre: huomiota ja palkintoja hyvästä käytöksestä ja huono jätetään huomiotta.

Onnea valitsemallesi tielle.

Pitääkö se lukita huoneeseensa vai mitä kun sieltä tulee vain kahta villimpänä takaisin riehumaan tai rupeaa olkkarissa viskomaan leluja tai sylkemään lattialle?

niin kyllä pitää!

mutta PUHU nätisti lapsellesi ETUKÄTEEN: kohta meillä onkin ruoka-aika ja on kiva olla perheenä yhdessä. Muistatko miten me aina istutaan nätisti ruokapöydässä, syödään hyvin ja jutellaan? Vilkas lapsi tarvitsee toistoja aina mutta lopulta menee perille. Jos joudut viemäänlapsen pois KERRO miksi!



Samoin kaupassa puhut jo sinne lähtiessä/mennessä ja kertaat mitä ostetaan ja mitä ei. Kysele saako kaupassa huutaa, riehua, kiukutella jne...(lapsi vastaa) ja tämän kaiken puhut nätisti välillä kehuen ja kiittäen kun silloin kerran oli kivasti...hiffaatko idean?



Näin olen itse toiminut ja kaikki on mennyt ihan hyvin omieni kanssa! Oikein ihmettelen etteivät nämä ammattilaisetkaan neuvo äitejä näin. Mun ei ole tarvinnut karjua lapsilleni esim. kaupoissa. Puhukaa, puhukaa, puhukaa ja nätisti ETUKÄTEEN! Näin lapsi on valmis kohtaamaan uusia asioita!

Meillä on myös samanlainen 3,5-vuotias lapsi. Aivan mahdoton. Ruokailu alkaa pikkuhiljaa sujua, mutta vaikeaa se on ollut.



Riehuminen, lelujen levittäminen ja hajottaminen on ollut meillä arkipäivää. Ja rajat on.



Näihin muutamiin kommentteihin sanoisin, että ehkä heidän lapset ovat olleet ns. normaaleja. Normilapsille riittää nuo toimenpiteet ja rajojen asettaminen ja niistä kiinni pitäminen. Se toimii. Mutta kun lapsia on niin monenlaisia, niin ihan oikeasti kaikkiin ei keinot tehoa.



Meidän esikoisella on ollut rajat ja komento ja lapsi on käyttäytynyt hyvin. Tiedän miten rajat asetetaan ja niistä pidetään kiinni.



Mutta tämä nuorempi on erilainen. Hänellä on samat rajat, samat säännöt ja vieläpä isomman sisaruksen hyvä esimerkki mallina. Vaan kun ei toimi. Ei toimi etukäteen puhuminen, ei toimi jäähyt, ei toimi rangaistukset.



Olen sentään yhden lapsen ja kaksi ongelmakoiraa saanut kuriin johdonmukaisella käytöksellä :D Mutta tätä lasta en.



Ap, tuntuu hieman että meidän lapset ovat samaa kategoriaa. Silloin vanhempien haukkuminen on täysin tarpeetonta, kyllä me tiedämme kuinka toimitaan, kaikkiin se ei vain toimi.



Mutta uskon että tilanne tasaantuu vuoden kuluessa, silloin on jo hiukka enemmän kärsivällisyyttä varmaan kasvanut lapselle.

sanoo psykiatri mutta nurkassa voitte käskeä olemaan tai portailla.

Kai silloinkin joku uhma on meneillään. Ainahan niillä mukuloilla on!



Mutta tuohon kaupassakäyntiin ja että siellä pysyisi aisoissa. Tietty toimii muuallakin.

Älä käytä muotoa "ei saa juosta", koska lapsi kuulee tuosta lausahduksesta ainoastaa sanan jonka haluaa eli juosta. Käytä muotoa "muistathan että kaupassa KÄVELLÄÄN nätisti".



Tai kuten ylempänä joku jo sanoi, valmenna lapsi ruokapöytää varten " tänään on ruuaksi sitä ja sitä, ja muistathan miten pöydässä käyttäydytään? Eikö vaan että istutaan mukavasti yhdessä ja ollaan RAUHALLISIA?

Jos ei tehoa, varoitat yhden kerran ja sanot mitä tapahtuu jos ei totella. Kun muksu ei tottele niin toteutat välittömästi lupauksen.

tulee ja jatkaa entistä enemmän riehumista. Saattaa myös sylkeä lattialle tai kaataa maitoja, nauraa vaan kun kielletään. Ei osaa lopettaa, vaan menee pidemmälle ja pidemmälle touhuissaan.

Jos lapsi ei tottele komentoa "nyt olet omassa huoneessa kunnes rauhoitut" - niin hänet pakotetaan voimakeinoin sinne. Käy ovensuuhun vaikka istumaan ja estä lapsen pääsy huoneestaan, jos et halua "lukkojen taa" laittaa.

Vaadit että hän rahoittuu siellä, selitä että muu perhe ei suvaitse hänen käytöstään ja hän voi tulla muiden seuraan vasta kun osaa olla. Huoneessaan jos hän riehuessaan sylkee hän siivoa sitten jäljet. Jos lelut menee rikki hän ei saa uusia. Jos muuta vahinkoa tulee hän saa lisärangaistuksen esim. lempilelu menee käyttökieltoon.

Lapsi EI saa vahingoittaa itseään, ympäristöään eikä muita ihmisiä, piste. Näistä ei selviä seuraamuksetta.

Muutoin anna löysää. Kolmevuotiasta ei voikaan kiinnostaa sinun tuttavasi, hän ei osaa käyttäytyä täydellisen rauhallisesti, mutta oppii kyllä kun saa mallin ja palautteen onnistumisesta. Lisäksi haitallinen toiminta estetään, fyysisesti, sana ei kolmevuotiaaseen monestikaan tehoa.

Joo minäkin väitän, että kyse on paljolti myös lapsen luonteesta. Ei ole vanhempaa lasta jotta voisin varmasti sanoa, mutta kokemusta lasten hoitamisesta yleensä ja meillä myös pienempi sisarus, joka vaikuttaa vilkkaudesta huolimatta olevan helpompi tapaus. Tämä isompi ollut vauvasta asti erityinen tyyppi, esim vauvana jouduimme pitelemään kaksin käsin kiinni jotta osasi rauhoittua unten maille. Ollut levoton ja villi ikänsä, kovapäinäinen ja taas yllättävissä asioissa hyvinkin herkkä. Jotenkin hyvin haasteellinen vanhemmalle, ymmärtää mikä häneen tehoaisi parhaiten.

on aina niin sekoittavia nämä ohjeet: lapsen täytyy pysyä esim. huoneessaan tai sylissä, jos on poistettu pöydästä eli takaisin ei saa tulla, mutta toisaalta ei saa myöskään pompottaa eli saada erityistä huomiota huonolla käytöksellä. Jos oikeasti talutat lapsen huoneeseen sata kertaa (kaikille ei riitä neljä), eikös se jos mikä ole huomiota eli kun minä riehun ei voi äitikään syödä eli valta on minulla.

että vuodessa ei tilanne paljoakaan tasaannu, ok, ruokailu saattaa sujua, mutta jokin muu asia tulee tilalle ja samassa suossa rämmitte.



Kun lapsi on 10v alkaa helpottamaan, siihen asti tulee mutkia koko ajan ja usein solkenaankin eteen tällaisten lasten kanssa.



- ohis

poistetaan ruokapöydästä ja lautanen korjataan pois. olkaa myös miehen kanssa samoilla linjoilla, eli sopikaa säännöt ja tuette toisianne.

varoitat lasta etukäteen ja toteutat rangaistuksen jos ei tottele. muutaman rangaistuksen jälkeen käytös paranee, muistat myös selittää jälkeenpäin miksi rangaistus tuli. kehuminen on myös tosi tärkeää. pienestäkin asiasta isot kehut.