Onko hopeasormus tai rihkamasormus kihla- ja vihkisormuksina nolo juttu?

Mutta löytyisikö mitään vanhaa sormusta vihkikäyttöön? Kaikilla ei ole sormusta lainkaan, ja ihan virallisesti aviossa hekin ovat.

tai edes erota äkkiseltään hopeaa vaikka valkokullasta...

aidosti olla kiinnostunut toisten sormuksista?

mun miehellä oli kihlasormus hopeaa, maksoi 14€ (sis. kaiverruksen). Nykyinen vihkisormus on valkokultaa.



Oli hyvä, ei sitä kukaan tajunnu. :)



(ja muutenkin, kun se ekan kihlasormuksen hukkas baarireissulla, kun se oli ihan liian iso. Ei menny järjettömiä summia rahaa hukkaan.) Ollaan siis ostettu sille 2 x kihlasormus ja 1 x vihkisormus.



Mun mielestä myös hopea on hyvä materiaali. Rihkamaa en välttis hommais, kun se voi värjätä sormen vihreeks. Hopea on halpaa nykyisin!

mutta halusin leveän sileän, yksinkertaiset hopeasormuksen. Ei edes tullut mieleen että pitäisi hävetä:D

ajaa sekä vihki- että kihlasormuksen virkaa. On tehty jostain raudantapaisesta, kivenä joku "halpiskivi". Mulla oli alunalkaen ohuet kultaiset sormukset, mutta en niistä tykännyt ja kävivät liian ahtaiksi.



Ostin stten itselleni uden sormuksen, sellaisen mistä tykkään. Hintaa tälläkin olin. 200 e koska ostin nuoren kultasepän pajasta, mutta ei ole siis jalometallia nähnytkään.



JOs rahasta on tiukkaa niin juuri sormuksissa voi säästää - ei kulu kenellekkkään muille tuo asia kuin sinulle ja miehellesi.

mutta, en minäkään mitään rihkamaa siis ostaisi, mutta itse pidän hopeasta ja kihlasormukseni on hopeinen. Mies olisi halunnut kultaa, mutta keltakullan väri ei sovi mulle yhtään.

Valkokullassa on se vika että sitä saa olla vähän väliä huoltamassa, koska sen väri muuttuu helposti..



Itse haluaisin myös vihkisormuksen hopeisena, koska silloin saisin siihen haluamani kiven, mutta mies on sitä mieltä että meillä pitäisi olla yhteensopivat sormukset. Itse olen sitä mieltä että jos hän haluaa kultaisen niin saa sellaisen ottaa, mutta itse tosiaan haluaisin hopeisen sormuksen. On mun mielestä vain nätimmän näköinen.

eikä monet miehet edes pidä sormuksia.

vihkisormus seitsemällä timantilla. Hyvin sopii vierekkäin, ei kukaan mitään huomaa.

Valkokultaa saa myös rodinoimattomana, jolloin sitä ei tarvitse käyttää missään huolloissa.

Väri on kaunis ja ihan yhtä huoltovapaa kuin keltakultakin.



Muuten olen sitä mieltä, että jos hääkuluissa haluaa säästää, niin sormus on viimeinen asia. Se kun on niitä harvoja asioita mitä hääpäivästä jää ihasteltavaksi vielä häiden jälkeenkin.



Eli säästäisin kaikessa muussa paitsi sormuksessa.

Sormus on viimeinen, josta tinkisin. Menisin mielummin vaikka miehen kanssa kahdestaan maistraatissa naimisiin, jos rahasta olisi tiukkaa. Sormus on kuitenkin pysyvä.

Muuten olen sitä mieltä, että jos hääkuluissa haluaa säästää, niin sormus on viimeinen asia. Se kun on niitä harvoja asioita mitä hääpäivästä jää ihasteltavaksi vielä häiden jälkeenkin.

Eli säästäisin kaikessa muussa paitsi sormuksessa.

Missään ei tosin sanota, että sormus on pakko olla kihlautuessa. Vihkikaavassa tosin taidetaan tarvita sormus, mutta siinäkään ei sanota onko se pakko olla oma ja kultainen. Kyllä kaverilta lainattukin käy. Mulla ei ole sormusta.

Minulla on vajaan 40 euron hopesormus ja ihan siitä syystä, että halusin hopeisen ja tämä sormus miellytti eniten.

isovanhempien vanha sormus tai äidiltä sormus, joka kävisi vihkisormukseksi? Hopeaa ei kannata ajatella vihkisormukseksi, koska on aika pehmeä materiaali eikä kestä vuosia koko ajan sormessa kärsimättä.

mutta ei löytynyt mieleistä. Hopeasormuksiin ei panosteta niin paljon kuin valkokultaisiin :-(



Päätettiin teettää vielä jälkikäteen jossain vaiheessa minullekin sormus hopeasta. Naimisiin mennessä ei ollut varaa teettää, kun meni kaikki ylimääräiset rahat itse juhliin.

Ei ne maistraatissa tms. kysele, että onko teillä vihkisormuksia, ja että millaiset ne on. Naimisissa olohan ei ole sormuksesta kiinni (Eli pidit sormusta tai et, jos olet naimisiin mennyt, olet naimisissa.)



Me itse haluttiin Kalevala korun hopeiset kihla- ja vihkisormukset, koska molemmat tykätään Kalevala korun hopeakoruista. Keltakultaisista emme kumpikaan tykkää, ja valkokultaisia en minä voi käyttää (nikkeliä).

Kihlat maksoivat yhteensä 60 euroa ja kaiverrukset päälle. Miehellä on vain yksi sormus. Mun vihkisormus oli vielä halvempi, koska siinä ei ole edes tuota lasista "kiveä" :) Mun sormukset on jo ihan naarmuilla ja kolhuilla, mutta niin olen minäkin ja meidän liitto, koska sellaista elämä on. Silti ne on joka päivä tuossa sormessa nätteinä ja muistuttaa siitä, että elämä on kuitenkin hyvää yhdessä ja ikinä ei ole tarvinnut katua valintaansa, ei sormusten eikä miehen suhteen.



Me oltiin nuoria ja köyhiä ja haluttiin mielummin ikimuistoiset juhlat, kuin kalliit korut.



Sanoin miehelle joskus, että ihan sama, vaikka kihlaisi mut verhotangon renkaalla, kunhan tarkottaa, mitä sanoo. Sillä ajatuksella ollaan menestyksekkäästi oltu sormustettuna 9 vuotta.

Valkokultaahan saa myös palladiumvalkokultana. Liekö nikkeliseos jopa kielletty...

kyllähän se halpissormus antaa sellaisen kuvan että suhdekin on ns sekundaa eli ettei ihan tosissaan olla liikkeellä

Valkokultaa saa myös rodinoimattomana, jolloin sitä ei tarvitse käyttää missään huolloissa. Väri on kaunis ja ihan yhtä huoltovapaa kuin keltakultakin. Muuten olen sitä mieltä, että jos hääkuluissa haluaa säästää, niin sormus on viimeinen asia. Se kun on niitä harvoja asioita mitä hääpäivästä jää ihasteltavaksi vielä häiden jälkeenkin. Eli säästäisin kaikessa muussa paitsi sormuksessa.

..ole materialisteja - oli syy mikä hyvänsä