Mistä kehityksen osa-alueesta stressaat eniten lapsesi kasvussa?

Keskimmäisen(6v) kohdalla tunnepuolesta ja nuorimman (1v) kohdalla en vielä mistään.

tällä hetkellä "huolissani" lapseni puheen kehityksestä, lapsi on nyt 1v 10kk eikä sanoja tule juuri lainkaan, ei oikeastaan kuin kaksi selvää sanaa ja ihan muutama oma sanamuunnos. On silti erittäin vilkas ja motorisesti hyvin kehittynyt. Tällä hetkellä alkaa uhmaakin olla, joten olisi kiva jos osaisi vähän puhua että tietäisi mikä harmittaa.. Tiedän kyllä etteivät kaikki vielä tuossa iässä puhu, mutta aika harvinaista taitaa silti tuo puhumattomuus olla, neuvolassa ei kyllä vielä oltu huolissaan.

Miksi sinä stressaat? Lopeta se heti.



Nykyvanhemmat ei muuta osaa kuin ylisuojella ja stressata!

Hänellä on ongelmia siinä (ei osaa sanoa sanoja oikein ja kuullun ymmärtämisessä on vaikeuksia). Käymme puheterapeutilla ja lapsi on myös päiväkodissa, jossa kehitystä pystytään tukemaan paremmin.



Nyt olisi tarkoitus viedä lapsi psykologille, jotta saamme tietää, onko puheen kehittymisen viivästymisestä ollut muuta haittaa (esim. itsetunnolle kun kaikki eivät ymmärrä mitä hän sanoo). Sen perusteella tehdään päätöksiä varhennetun eskarin aloittamisesta (lapsi on nyt 5v.), jotta pääsisi sitten muutaman vuoden päästä kouluun muiden ikätovereiden kanssa.



Vaikka lapsi saa kaiken mahdollisen tuen ja avun, en voi olla huolehtimatta. Olen jo nähnyt, kuinka muut lapset ovat nauraneet pojalle leikkipuistossa, kun tämä sanoo sanat hassusti ja kuinka hän turhautuu kun muut eivät ymmärrä. Lapsi itse kuittaa useimmiten asian sanomalla, että hänellä on hassu ääni, mutta kyllä hänestä' näkee, että muiden reaktiot ovat kuitenkin tavallaan satuttaneet.

ehkä siksi että sosiaaliset tilanteet ovat minulle usein vaikeita. Ja miehenikin on ujo, ja pelkään, että lapsestani tulee jollain määrittelemättömällä tavalla epäsosiaalinen. Sellainen kuten minä, ehkäpä. Ja että jollain järjettömällä tavalla osallistun hänen epäsosiaalistamiseensa..



ap

niin ei oikein riitä rahkeet muusta stressaamiseen.

tällä hetkellä "huolissani" lapseni puheen kehityksestä, lapsi on nyt 1v 10kk eikä sanoja tule juuri lainkaan, ei oikeastaan kuin kaksi selvää sanaa ja ihan muutama oma sanamuunnos. On silti erittäin vilkas ja motorisesti hyvin kehittynyt. Tällä hetkellä alkaa uhmaakin olla, joten olisi kiva jos osaisi vähän puhua että tietäisi mikä harmittaa.. Tiedän kyllä etteivät kaikki vielä tuossa iässä puhu, mutta aika harvinaista taitaa silti tuo puhumattomuus olla, neuvolassa ei kyllä vielä oltu huolissaan.

Meillä 2-vuotias jonka sanavarasto on noin 20 sanaa, mutta ei kokonaisia lauseita vielä.

Lapsella on pahoja ongelmia alueella ja nyt on menossa tutkimuksiin. On selkeästi ahdistunut jne., muttei osaa puhua ollenkaan ajatuksistaan eikä edes sanoittaminen onnistu, koska lapsi ei_vaan_puhu!!

esikoisen kohdalla tunnepuolesta ja toisen kohdalla karkeamotoriikasta. Nuorimman kanssa ei vielä tarvitse huolehtia mistään, kun tyypillä on ikää vasta muutama kuukausi.

esikoisen tunnepuolen asioita pohdiskelen, olen ollut todella tiukka ja melko ankara kasvattaja, koska poika on ylivilkas. Mietin usein että olenko aiheuttanut negatiivisia vaikutuksia hänen tunnekehitykseensä. Ainakin on tosi sosiaalinen ja reipas.



Keskimmäisessä lapsessa stressaan väistyykö hänen epilepsiansa iän myötä, tuleeko hän saamaan koskaan ajokorttia ja millaisiin harrastuksiin hänet voi ilmoittaa.



Nuorimmaisen pituuskasvu stressaa kun on jäänyt miinuskäyrille neuvolassa.

sillä siinä 4,5-vuotias poikamme on jäljessä ikäisiään.



Lisäksi jonkun verran siitä, että on melko mukavuudenhaluinen eikä halua harjoitella uusia taitoja.



Puhe taas on meillä vahva alue :)