Lue keskustelun säännöt.
Naapureitten riidat mietityttää
14.02.2007 |
Huolehdinkohan ihan turhaan?
Meillä on naapureina nuori pariskunta, jolla on parivuotias lapsi. Tullaan pinnallisen hyvin juttuun heidän kanssaan - ovella törmätessä jutellaan jotain yleistä joskus tai ainakin moikataan jne. Tuntuvat kumpikin ihan mukavilta, tavallisilta ihmisiltä, ja lapsikin ihan iloiselta ja normaalilta lapselta.
Heillä kuitenkin tapellaan tosi usein tosi äänekkäästi. En siis ole mitenkään kyylännyt ja tarkkaillut, vaan kyse on siitä, että melu kuuluu tosi kovaa meille, niin että ei voi olla kuulematta. Lähinnä kovaa huutoa ja kaikenlaista pauketta ja paiskomista. Alkuun ajattelin, että heillä on vaan äänekäs tyyli setviä asioita tms. ja en ajatellut asiaa sen enempää. Mutta kun viime aikoina se on ihan joka iltaista. Ja eilen illalla kovan paukkeen seassa kuului, kun nainen huusi miehen nimeä hätääntyneen kuuloisena... Mietin yöllä, että pitääköhän tässä jonnekin alkaa soittamaan, mutta sitten heillä rauhoittuikin.
Mutta jos tää jatkuu ja toistuu aina vaan? Minne edes soitetaan, jos tuntuu, että naapurissa voi olla naisellä hätä? Vai pitäisikö uskaltautua ovikelloa soittamaan ja kysymään, onko kaikki ok? Mitä oikein pitäisi tehdä, vai pitäisikö tehdä mitään? Missä oikein menee turhan toisten asioitten sotkeentumisen ja tarpeellisen sekaantumisen raja?
Kommentit (4)
Sitä on vaan niin arka jotenkin puuttumaan toisten asioihin, kun ei tahtoisi leimautua kyyläksi ja sekaantujaksi... Naapurin nainen on vielä mun silmissäni enemmänkin tyttö, ehkä joku 21 tai 22, niin että tuntuu jotenkin " äidillisen" pahalta... Ja tietenkin, kun heillä on se pieni lapsikin...
Ehkä pitäisi jotenkin rohkaistua ja kysäistä jotenkin hienovaraisesti, kun törmätään joku kerta.
Miten muut toimisitte tällaisessa tilanteessa?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli eivät varmaan mielellään tee niin kerta eivät pihalla huuda. Ja syitä on vaikea lähteä arvuuttelemaan.
Lähinnä se että kertoo naapureille että meteliä on kuulunut, ja että onhan kaikki hyvin?- kysymys, ovat varmasti asiallisia.
Ja yllättynyt olen kun olemme itse samaisessa tilanteessa. Eli olemme kuin kuvailemasi naapuriperhe. Olemme nuoria 24 ja 25v ja 3-v lapsi. Meillä on parisuhde kärsinyt monista asioista jo 2 vuotta. Aluksi olimme rauhallinen pari. Vaan nyt viimeisen vuoden verran on molemmat alkaneet räiskymään. Vaan ainoastaan henkistä. Ei lainkaan fyysistä.
Itse häpeän kohtauksiamme. Voi tulla 5 iltana viikossa. Ja olemme äänekkäitä. Mutta jos todella olet naapurimme, tule ja juttele joskus. Odotan innolla.
sano, että sinusta on kiusallsita puhua tästä, mutta et voi olla kuulematta kovaa riitaa ja haluat tietää voitko tehdä asialle jotain.
Voihan olla, että nainen olisi tyytyväinen, että joku ulkopuolinen puuttuisi. Mistä tiedät, vaikka hän toivoisi, että soitat poliisin. Kun sen tekee ulkopuolinen, mieskin havahtuu huomaamaan, että se ei ole enää pelkästään heidän oma ongelmansa.
Hienoa, että puutut.
Itse en ehtinyt puuttua erään tuttavani asioihin, nainen peitteli viimeiseen asti ongelmia miehen kanssa, vaikka oli aina hakatun näköinen, sattui jos jonkinlaista onnettomuutta muka. Nyt nainen on maannut henkitoreissaan sairaalassa jo monta kuukautta, enkä tiedä selviääkö hän siitä. Tuskin koskaan ainakaan henkisesti. Hän on saanut pahoja palovammoja=(