Koiransa menettäneet... kuinka nopeasti olette ottaneet uuden koiran?

Entinen koira pysyy muistoissanne. Itsekin olen koira ihminen enkä osaa kuvitella elämää ilman koiraa.

ei ole tunteita samalla lailla kuin ihmisellä. Ja sitä paitsi kuolleella koiralla vielä vähemmän.

Ota uusi jos siltä tuntuu

rakastaa häntä yhtä paljon kun vanhaa koiraa rakastimme :(

Välillä on ollut olo, että voisi ottaa uuden. Juuri tällä hetkellä tuntuu, että rakasta vanhustamme ei voi kukaan korvata. En siis tiedä, tuleeko meille toista koiraa koskaan - tai tuleeko sellainen hyvinkin pian.



Ei siis ole antaa neuvoja, kun en itsekään tiedä. Toisaalta voi olla hyvä ottaa uusi koira heti, jos ajattelee kuitenkin, että kyse on eläimen menetyksestä. Toisaalta itse halusin surra koiran "loppuun" ensin - tosin en tiedä, koska se sureminen sitten loppuu...



Voimia teille surussanne! Kyllä se helpottaa, nyt vuosi tapahtuman jälkeen itkettää enää harvoin, ikävä on kyllä.

Vaikea sanoa. Mun ensimmäinen ja ainoa ihkaoma koira kuoli jo melkein kolme vuotta sitten mutta tuntuu ettei uutta kyll tule, se ois aina kuitenkin "huonompi" kuin tuo suuresti (liikaa?) rakastamani vanharouva. Toki elämäntilannekin on nyt niin erilainen, että koira olis hankala hoitaa kunnolla. Toisaalta kovasti kaipaisin lemmikkiä, mutta käyn sitten hellimässä tuttujen koiria tai otan niitä hoitoon.

Mutta, teillä on aikaa toipua koiran menetyksestä ja veikkaan että marraskuun lopulla ette malta enää odottaa että uus karvakaveri jo tulisi :-)

Mutta edellinen koira jouduttiin lopettamaan ongelmakoirana ja siitä syyllisyys.



Varmasti jouluna rakastatte uutta pentua siinä kuin vanhaannekin; ei uusi elämä ole vanhalta koiralta pois.

kesällä uuden pennun. Pentu ei korvaa entistä, mutta rakastamme tätä uutta aivan yhtä lailla kun vanhaa koiraammekin.

maailman paras mummokoira lähti taivaaseen marraskuussa ja joulukuussa tuli uusi pentu. Se lähti mummon seuraksi heinäkuussa ja elokuussa tuli seuraava pentu. Vaikka siis suuria suruja on ollut niin ei sitä ilman koiraakaan osaa olla. Lisäksi meillä kyllä vaikuttivat muut seikat siihen, että oli se toinen pentu otettava heti perään tai muuten olisi siirtynyt parilla vuodella.

Meillä oli kaksi koiraa, joista toinen kuoli äkillisesti ulkopuolisen koiran hyökkäyksestä. Hankimme samantien uuden koiran, koska huoli jäljelle jääneestä koirasta oli niin suuri. Uusi tulokas auttoi sekä jäljelle jääneen koiran että meidät pahimman järkytyksen ja surun yli. Ei tämä uusi tulokas korvannut menetettyä koiraa vaan toi mukanaan uutta iloa. Suosittelen hankkimaan uuden koiran. Iloisia koirahetkiä toivottaen = )

Ensimmäiseksi osaanotto ap teidän suruun. Riippuu tietysti henkilöstä, mutta mulla uuden koiran ottaminen mahd. pian on ainoa tapa päästä vähänkään yli rakkaan koiran kuolemasta. Se auttaa surutyössä, kun saa seurata uutta elämää ja kaikkea sitä kehitystä :) Koskaan en ole katunut ja uutta todellakin oppii rakastamaan, kaikki koirat ovat omia persoonianaan ja yhtä rakkaita, vaikka kuoleman jälkeen tuntuisikin, että yhtä ihanaa ei koskaan tule. Huonoa omaatuntoa ei myöskään kannata kokea, itse ajattelen niin, että varmasti poismennyt koirasikin toivoisi, että tarjoat ihanan, rakastavan kodin jollekin onnekkaalle koiralle :)

Muu perhe pentua kovasti odottaa ja minä en meinaa saada tunteistani selvää. Muiden kokemukset auttavat. Mihin teillä kuoli se puoli vuotias pentu?

Joka tuli joulukuussa ja kuoli jo heinäkuussa? :(

Menetimme rakkaan koiramme tänä vuonna ja suru oli murskaava ja lamaava. Meillä oli kuitenkin toinenkin koira, jonka yksin jääminen tuntui pahalta. Muutaman viikon päästä saimme uuden pennun, jonka tuloon vaikutti mm. saatavuus sekä se, että itselläni oli mahdollista hoitaa pentua kesän ajan kotona eli turvata sille hyvä alku.

Itsekin painiskelin samoissa tuntemuksissa, että onko oikein ottaa uusi koira heti. Loppujen lopuksi uusi pentu kuitenkin auttoi meitä taas palaamaan tavalliseen elämään eikä entisen koiran muisto koskaan katoa. Uskon, että tästä uudesta pikku vintiöstäkin kehittyy ajan oloon rauhallinen ja viisas koira. Menetyksen suuri tuska on hinta siitä, että on saanut sitä ennen pitää rakkaan lemmikin luonaan sen elämän ajan. Ei ole surua ilman rakkautta. Tiedän, että koiran menetys on raskasta, mutta se suru lievenee kauniiksi muistoiksi. Voimia teille ja iloa uuden pennun kanssa.

menetin koirani noin viikko sitten. Ikävä on kova, mutta ehkä vielä hitusen pahemmalta tuntuu kun ei ole ketään koiraa tässä pyörimässä.

Itse olen ajatellut asian niin, että edesmennyt koirani olisi ylpeä, että on opastanut minut koirien tielle. Ei uutta koiraa varmaan ainakaan vuoteen ole tulossa, mutta kova tarve olisi saada..

Kissan menetimme 5kk sitten ja vaikka haikailen toisinaan uutta kattia niin jotenkin vielä koen, ettei sen edellisen kissan paikka oo vielä vapaa :)

ihan ku ihminen olis ollu.;)

rakastaa häntä yhtä paljon kun vanhaa koiraa rakastimme :(

Opitte ajan myötä kun tutustutte uuteen karvakuonoonne! "Tassuterapia" on teille hyväksi!

Välillä on ollut olo, että voisi ottaa uuden. Juuri tällä hetkellä tuntuu, että rakasta vanhustamme ei voi kukaan korvata. En siis tiedä, tuleeko meille toista koiraa koskaan - tai tuleeko sellainen hyvinkin pian.

Ei siis ole antaa neuvoja, kun en itsekään tiedä. Toisaalta voi olla hyvä ottaa uusi koira heti, jos ajattelee kuitenkin, että kyse on eläimen menetyksestä. Toisaalta itse halusin surra koiran "loppuun" ensin - tosin en tiedä, koska se sureminen sitten loppuu...

Voimia teille surussanne! Kyllä se helpottaa, nyt vuosi tapahtuman jälkeen itkettää enää harvoin, ikävä on kyllä.

Ei sen kuulukaan korvata vanhaa, vaan olla oma ihana yksilönsä!

Sillä oli useampia synnynnäisiä vikoja, joista viimeisestä ei sitten enää selvinnyt... Ensin ajattelin, että onkohan se uusi tuleva pentu sitten ollenkaan yhtä kiva, oppiikohan yhtä nopeasti yms, mutta sitten kun se tuli taloon, niin on ollut aivan mahtava =) Ja paljon huolettomampi... Toki vieläkin tulee verrattua, mutta "hyvässä mielessä". Meillä on jokainen näistä koirista ollut eri rotua, mikä tuohon vanhaan vertaamiseen tietysti hieman auttaa. Jokainen ihania omalla tavallaan =)

Puoli vuotta olin ilman.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 18:16"]Puoli vuotta olin ilman.
[/quote]

Koiraihminen kyllä tietää ettei uusi koira korvaa vanhaa. Ne ovat tietenkin kaksi eri yksilöä ja IHAN yhtä rakkaita!