Lue keskustelun säännöt.
Perintöasiaa...osaatteko vastata?
08.09.2011 |
Jos vanhempi kysyy lapsensa mielipidettä kesäpaikan 50%osuudesta myymisestä ko. vanhemman siskolle (jolloin tämä sisko omistaisi 100% koko paikasta).
Lapsi sanoo haluavansa oman osuutensa eli tulevaisuudessa 25% ja sanoo ettei halua että kesäpaikan 50% osuus myydään.
Vanhempi kuolee ja lapsi olisi halunnut sen 25%. Voiko hän kiistää perinnön jaon yhteydessä jo aikaisemmin tehdyn kaupan? Ja tämä kauppa on tehty juuri siksi että tämä vanhempi on kuolemansairas, eikä jaksa huolehtia omasta osuudestaan.
Tulikohan selitettyä tarpeeksi sekavasti...?
Kommentit (27)
Tuttavani halusi lunastaa sukumökistä toiset pois. Hän omisti 50 %, serkut 25% molemmat. Häns sai lunastaa muut pois, vaikkei ne olisi halunneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseessä ei siis ole alunperin perikunnan omistama paikka, vaan 2 sisaruksen yhdessä omistama paikka?
Eikö tuo vanhempi saa tehdä eläessään omaisuudellaan ihan mitä lystää ja myydä sen kelle itse haluaa.
Ei siinä lapset voi itkeä perästä päin, jos kaupat tehty omistajan elossa ollessa :)
Mutta ymmärsin, että vanhempi on myynyt omistamansa kesäpaikan puolikkaan siskolleen vastoin lapsensa mielipidettä.
Niin kauan kuin vanhempi on elossa, hän saa myydä omaa omaisuuttaan ihan kenelle haluaa, eikä lapsella ole siihen mitään sanomista niin kauan, kun myyntihinta vastaa käypää arvoa. Jos myyntihinta on oikeaa hintaa selvästi alhaisempi, kysymys on lahjasta tai ennakkoperinnöstä, mikä voidaan ottaa huomioon perinnönjaossa.
Mutta jos kaupat on virallisesti tehty vanhemman eläessä ja myyntihinta on vastannut käypää arvoa, ei lapsella ole mitään mahdollisuutta vaatia itselleen kesäpaikasta neljäsosaa vanhemman kuoleman jälkeen. Sen sijaan lapsi tietenkin perii osuutensa vanhemman omaisuudesta, joka toivon mukaan sisältää myös tuosta kesäpaikasta saadut myyntitulot, ellei vanhempi ole ennen kuolemaansa ehtinyt tuhlata niitä.
että vanhempi saa eläessään tehdä omaisuudellaan ihan mitä lystää (olettaen tietysti että ei ole holhouksen alla). Eli eihän ole olemassa mitään lapsen "tulevaa osuutta". Vanhempi käyttää omaisuutensa ja perijät saa sen mitä kuoleman sattuessa on jäänyt jäljelle.
Jokainen saa tehdä omaisuudellaan mitä lystää. Perinnöstä puhutaan vasta kuoleman jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mitkä on nykyiset omistussuhteet? Omistaako siis äitisi/isäsi sisar paikasta nyt jo 50 % ja kuolemansairas äitisi/isäsi sen toiset 50 %? Miksi lapsi perisi ilman kauppaa vain 25 %? Onko lapsia 2?
Ei lapsi voi päättää kelle kesäpaikka myydään. Hän ei omista paikkaa, vaan hänen kuolemansairas vanhempansa omistaa sen. Kun kauppakirja tehdään sisarusten välillä pätevästi, se on pätevä. Se että joku on kuolemankielissä, ei tarkoita että hän olisi oikeustoimikelvoton, jos pää toimii.
Ja miksi haluaisit omistaa jostain 25%? Sanon ihan kokemuksesta että sukumökit ei toimi.
vanha, siskosten vanhemmiltaan perimä talo, jota käytetään kesäpaikkana.
Kiitos teille vastauksista! Vähän pelkäsinkin tuota viimeistä vastausta...Olisimme toivoneet omien lastemme pääsevän nauttimaan tästä paikasta. Mutta ei kai sille sitten mitään voi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se lienee olennaista, eli myytiinkö 50% normaalilla markkinahinnalla vai ei? Jos ei, niin maksettiinko lahjavero? Jos kauppahinnassa ei ole mitään epäselvyyksiä, niin sitten kauppa pätee, ei sitä voi joku perillinen kiistää tai perua jälkikäteen.
niin voithan tarjoutua ostamaan osuuden takaisin. Mutta miksi ihmeessä vanhempasi myi osuuden siskolleen sen sijaan että te olisitte ottaneet sen hoidettavaksenne jo tässä vaiheessa vaikka omistussuhde ei olisikaan vielä muuttunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemme selkeästi ilmaisseet halumme osuuteen ja siihen että haluamme sen periytyvän lapsillemme.
Luulenpa että sisko on tainnut pistää kovasti vastaan, koska on itse kiintynyt paikkaan ja haluaa sen omille jälkeläisilleen.
UUSI KYSYMYS:
Voiko kaupan kiistää ennen kuin se on tehty, vedoten siihen että kesäpaikka on perintönä siirtynyt ja kuuluu myös tuleville sukupolville - myös meidän jälkeläisillemme?
UUSI KYSYMYS:
Voiko kaupan kiistää ennen kuin se on tehty, vedoten siihen että kesäpaikka on perintönä siirtynyt ja kuuluu myös tuleville sukupolville - myös meidän jälkeläisillemme?
Äidilläsi on täysi oikeus myydä omaisuutensa kenelle hän haluaa täysin riippumatta siitä, onko hän saanut omaisuuden perintönä vai ostanut sen itse. Ainoa poikkeus on silloin, jos perinnön jättäjä on antanut testamentissaan jotain ehtoja perinnölle.
Vastaus kysymykseesi on siis: ei voi.
Jos äitisi ei ole sairautensa takia enää järjissään, niin siinä tapauksessa voitte hakea äidillenne edunvalvojaa. Kun edunvalvoja on määrätty, hän pystyy määräämään siitä, mitä omaisuutta äitisi voi myydä ja mihin hintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ehkä se ei olisi ollut niin ihanaa omistaa sitä neljännestä tuosta paikasta. Olisitte vaan joutuneet riitelemään loma-ajoista ja remonteista ja siitä kuka saa tehdä mitäkin muutoksia. Ja sun lapset aikaan joutuisi jakamaaan sen vielä pienemmissä osissa serkkujensa kanssa...
Olemme selkeästi ilmaisseet halumme osuuteen ja siihen että haluamme sen periytyvän lapsillemme.
Luulenpa että sisko on tainnut pistää kovasti vastaan, koska on itse kiintynyt paikkaan ja haluaa sen omille jälkeläisilleen.UUSI KYSYMYS:
Voiko kaupan kiistää ennen kuin se on tehty, vedoten siihen että kesäpaikka on perintönä siirtynyt ja kuuluu myös tuleville sukupolville - myös meidän jälkeläisillemme?
ihmiset osaa sitten olla itsekkäitä, ollaan kärkkymässä vanhempien omaisuutta.
On meilläkin miehen vanhemmat myyneet lomapaikkansa miehen veljelle. Ja jopa vielä rahatkin on tuhlattu.
Eli meille ei siis tule jäämään yhtään mitään. Se lomapaikkakin siis menee sitten eteenpäin sille puolelle sukua.
Eipä olisi tullut mieleenkään yrittää estää miehen vanhempia myymästä lomapaikkaa jollain ihme perusteilla että se kuuluisi meillekin tms., vain koska "haluamme" tai "tykkäämme" paikasta.
Voisinhan mä alkaa mistä vaan omien / miehen vanhempien omistamasta tavarasta inttämään että haluan sen sittn itselle, ja he ei saa sitä antaa / myydä muualle ... ei hyvää päivää.
Ehkä vanhemmillasi ap on rahasta tarvetta vaikka sairaudenhoitokuluja varten, ja siksi saisi tuosta mökkiosuudesta rahaa?
Mä en todella ymmärrä sitä, että jossain vaiheessa aletaan kytätä vanhempien omaisuutta kuin se olisi jo puoliksi omaa. Vanhemmilla on todellakin oikeus myydä vaikka ihan kaikki ja vaikka huvikseen polttaa ne rahat. Tai ryypätä tai matkustaa tai ostaa vaikka kivoja kyniä Tiimarista. He voivat myös testamentata niitä muualle, jolloin saisit kuitenkin vain lakiosan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemme selkeästi ilmaisseet halumme osuuteen ja siihen että haluamme sen periytyvän lapsillemme.
Luulenpa että sisko on tainnut pistää kovasti vastaan, koska on itse kiintynyt paikkaan ja haluaa sen omille jälkeläisilleen.UUSI KYSYMYS:
Voiko kaupan kiistää ennen kuin se on tehty, vedoten siihen että kesäpaikka on perintönä siirtynyt ja kuuluu myös tuleville sukupolville - myös meidän jälkeläisillemme?
ihminen saa myydä oman omaisuutensa ihan kenelle vaan, vaikka joku sainoisikin että mä jhaluan periä sen toiste.
Kysymys ensimmäistä kappaletta koskien: Sanot että olette ilmaisseet halunne periä osuutenne. Tarjositteko rahaa ostaaksenne sen nyt, siltä varalta, että vanhempanne ovat rahantarpeessa - joko kuoleva tai leskeksi jäävä? Mä nimittäin tiedän, että kun mun isäni alkaa lähestyä kuolemaa, hänen on nopeasti muutettava omaisuuttaan sellaiseen muotoon, että äitini voi elää sillä loppuikänsä. Äidin eläkkeellä kun ei pitkälle pötkitä, eikä kuoleman jälkeen omaisuuden myynti ole aina yksinkertaista, esim juuri siksi että osa perikunnasta käyttäytyy kuten sinä. Rahaksi muutetun omaisuuden isä sen sijaan voi helposti testamentata tai ihan avio-oikeuden perusteella jättää äidille, sen kimppuun perikunta ei samalla lailla hyökkää ja jos hyökkääkin, sen jakaminen on mahdollista niin että äidille jää särvintä leivän päälle.
Jokaisella on oikeus tehdä omaisuudellaan mitä huvittaa eli vanhempi saa myydä kenelle haluaa.
ihmiset osaa sitten olla itsekkäitä, ollaan kärkkymässä vanhempien omaisuutta. On meilläkin ...
Siis miksi aina pitää olla joku jonka mielestä kysymykseni edustaa pelkkää ahneutta!!?
Kysymys on nyt ihmisestä joka on viimeisen kahden kolmen vuoden aikana perinyt itse kaksi ihmistä, Helsingistä kolmion + ties mitä muuta. Myynyt ja muuttanut jo kaiken rahaksi, täysin velaton yms.Meillä ei ole mitään väliä vaikka tekisi meidät perinnöttömiksi muutoin, mutta nyt on kyse oikeasti ihanasta, historiallisestikin rikkaasta paikasta, jonka oikeasti haluaisimme periytyvän meistä eteenpäin.
Taidanpa päättää kyselytuntini tähän, kun alkaa taas tuupata pashaa niskaan.
Kiitos niille, jotka vastasivat asiallisesti!!
Ehkä aloittajan olisi pitänyt tarjoutua ostamaan vanhempiensa mökkiosuus selvällä rahalla eikä vain pelkästään ilmaista halunsa omistaa tulevaisuudessa tiettyä osuutta.
Itsekin olen ostanut 15 v sitten vanhemmiltani kiinteistön rahalla. Jos olisin jäänyt perintöä odottelemaan niin saisin odottaa ehkä toiset 15 v ennenkuin olisin päässyt ko. kohteen omistajaksi.
sisarelleen eikä jättää sitä teille?
ettemme kuitenkaan tulleet ajatelleeksi että ostaisimme osuuden ja saisimme parin kuukauden päästä maksamamme rahat perintönä. Selkeyden vuoksi ajattelimme että olisimme halunneet sen neljäsosan ihan vaan suoraan perintönä.
maksaa paljon, mutta on joka euron väärti.
ainakin meillä.