Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Perintöasiaa...osaatteko vastata?

Vierailija
08.09.2011 |

Jos vanhempi kysyy lapsensa mielipidettä kesäpaikan 50%osuudesta myymisestä ko. vanhemman siskolle (jolloin tämä sisko omistaisi 100% koko paikasta).

Lapsi sanoo haluavansa oman osuutensa eli tulevaisuudessa 25% ja sanoo ettei halua että kesäpaikan 50% osuus myydään.

Vanhempi kuolee ja lapsi olisi halunnut sen 25%. Voiko hän kiistää perinnön jaon yhteydessä jo aikaisemmin tehdyn kaupan? Ja tämä kauppa on tehty juuri siksi että tämä vanhempi on kuolemansairas, eikä jaksa huolehtia omasta osuudestaan.



Tulikohan selitettyä tarpeeksi sekavasti...?

Kommentit (27)

Vierailija
21/27 |
08.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tosin siinäkin on suoja-aika, eli jos perinnönjättäjä kuolee alle kaghden vuoden ennakkoperinnön antamiseta, perintä palautuu pesään.

Vierailija
22/27 |
08.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oletko kysynyt äidiltäsi, miksi hän haluaa myydä osuutensa sisarelleen eikä jättää sitä teille?

Ehkä hän on sen verran kaukonäköinen ihminen että tajusi sen että sukulaisten yhdessä omistamasta mökistä ei pitkällä aikavälillä seuraa kuin ongelmia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/27 |
08.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ettemme kuitenkaan tulleet ajatelleeksi että ostaisimme osuuden ja saisimme parin kuukauden päästä maksamamme rahat perintönä. Selkeyden vuoksi ajattelimme että olisimme halunneet sen neljäsosan ihan vaan suoraan perintönä.


ja sa eläessään tehdä omaisuudellaan mitä haluaa, vaikka lahjoittaa naapurin Erkille.

Vierailija
24/27 |
08.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä ei ole mitään väliä vaikka tekisi meidät perinnöttömiksi muutoin, mutta nyt on kyse oikeasti ihanasta, historiallisestikin rikkaasta paikasta, jonka oikeasti haluaisimme periytyvän meistä eteenpäin. Taidanpa päättää kyselytuntini tähän, kun alkaa taas tuupata pashaa niskaan. Kiitos niille, jotka vastasivat asiallisesti!!

koska te peritte aikanaan sen äidin siskon maksaman rahan, jos äitinne ei sitä kuluta johonkin muuhun.

Mutta yhdyn edellisiin: täysvaltainen ihminen saa tehdä omaisuudellaan mitä tahansa, vaikka lahjoittaa orpokoirille tai vaihtaa talosa kahteen banaaniin. Perintö jaetaan vasta kuoleman jälkeen, jos perittävä ei itse sitä halua ennakkoperintönä tai testamentin kautta määrätä.

JÄrkevintä olisi jutella äitinne kanssa ja kertoa, mitä paikka teille merkitsee. Ymmärrän kyllä täysin, jos rakkaasta kesäpaikasta ei halua luopua, vaikkette varsinaisia omistajia ole koskaan olleetkaan.

Vierailija
25/27 |
08.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tosiaan kuten moni on jo sanonut niin eläessään saa omaisuuden myydä kelle haluaa. Kovin sekavasti kirjoitit, mutta mikäli kiinteistökauppa on lain määräyksien mukaan tehty ja myyjä on ollut kiinteistön omistaja ja siten oikeutettu siitä määräämään, eikä myyjä ole edunvalvonnassa niin perusteita riitauttamiselle ei liene.Riitauttaminen vain sillä perusteella, että te olisitte sen mökin perinnöksi halunneet ei ole mahdollista ja tuollainen väite hylättäisiin oikeudessa lakiin perustumattomana. Muutoinhan mikä tahansa kiinteistökauppa voitaisiin riitauttaa koska tahansa.



Perinnöstä ei perittävän eläessä muutenkaan voida tehdä sitovaa sopimusta. Esim. niin että sovit sisarusten kanssa vanhempien vielä eläessä että perintö jaetaan niin ja näin. Ainut keino määrätä perinnöstä on testamentti.



Keino jolla olisit voinut mökinpuolikkaan taata itsellesi olisi ollut ostaa vanhempasi osuuus tai tietty lahjoitus, mutta lahjavero olisi maksettava. Ilmeisesti nyt mökin omistus on siis kokonaan tädilläsi. Voit tietty tarjoitua ostamaan mökin tältä tädiltä.

Vierailija
26/27 |
08.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi ette tarjoutuneet ostamaan sitä osaa paikasta äidiltänne? teittekö selväksi että näin haluaisitte toimittavan jos osuus pitää myydä. Oliko äidillä siis akuutti rahantarve vai miksi ei testamentannut sitä teille? Hänellähän siis oli/on omistajana tietenkin eläessään täysi oikeus tehdä sillä mitä haluaa, usein vaan vanhemmat tuppaavat ajattelemaan lastensakin etua, ei aina kylläkään kuten olen itsekin saanut huomata.



Meillä on suvun yhteinen kesäpaikka, jonka isäni vanhempiensa kuoltua lunasti kokonaan itselleen. Paikka on meille äärettömän rakas ja teimme veljeni kanssa selväksi että haluamme pitää sen suvussa tai ainakin tehdä kaikkemme jos sellainen tilanne tulee että se pitäisi myydä.



Isäni kuoli joku aika sitten ja olen äärettömän onnellinen että vanhemmillani oli hallintaoikeustestamentti eikä äitini siis perinyt mökkiä vaikka hänellä onkin siihen tietenkin elinikäinen hallintaoikeus. Äitini on nimittäin muuttunut hirmuisesti isän kuoleman jälkeen alkaen siitä, että selitti heidän oikeastaan aikoneen tehdä omistusoikeustestamentin äitini hyväksi mutta eivät ehtineet (varmaan ajatteli että me jotenkin luovutaan perinnöstämme hänen hyväkseen kun isä ehkä halusi näin - jota en usko hetkeäkään) ja selitti kaikkea ihan puuta heinää kuinka esim. isältäni jäänyt melkoisen iso omaisuus on hallintaoikeuden nojalla hänen hallinnassaan ja hän saa esim. käyttää rahastoissa olevat rahat miten haluaa.



Olen melko varma että ahneuksissaan olisi pistänyt kesäpaikan myyntiin ja ostanut itselleen talon jostain Fuengirolasta jos olisi sen haltuunsa saanut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/27 |
08.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei voi kiistää kauppaa, jos on ihan realistiseen hintaan myyty. Mutta miksi vanhempi myy sen vain toiselle siskolle? Miksi ei antaisi ennakkoperintönä molemmille 25 % niin asia olisi sillä selvä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän viisi yksi