Lue keskustelun säännöt.
Karmeat koulumuistot-pino: Näin tuhottiin itsetuntosi:
14.02.2007 |
-hiihtokilpailut, osallistuminen oli pakollista ja pareittain hiihdettiin. Tulokset ilmoitettiin koulun ovessa. Vaikea arvata, että samat voittinvat joka vuosi ja tietyt oppilaat olivat aina sijalla 29...
-pakollinen uimahallireissu yläasteella. Olipa ihanaa mennä uimahalliin jo ennestään laudaksi kiusattuna. Uimapuku päälle ja kaikki vaan altaaseen murrosikäöisten poikien tuijottaessa ja hihittäessä altaaassa. Noi reissut oli jotain niin hirveetä, että lailla pitäis kieltää
-ystävänpäiväkortit-jako. Tietyt oppilaat saivat 20 korttia ja itse et välttämättä yhtä ainutta. Ihana ystävänpäiväfiilis tuli, varsinkin kun olit epätoivoisena lähettänyt ihastukselle monta korttia ja itse et tietenkään saanut ainuttakaan...
Kommentit (21)
Nuo uintireissut oli kyllä kamalia kun oli lihava :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuudennen luokan jälkeen en ole suksia jalkoihin laittanut, enkä laita!
... anteeksi... se vapauttaa menneisyyden kahleista. Loppu elämä on edessäme eli nautitaan kaikki tästä suurenmoisesta jo kevättalvisesta päivästä!
Urheilun kanssa ei ongelmia sillä olin siinä hyvä. Ja mudotkin tuli ajoissa.
Luokassa oli riitatilanne. Ope yritti lässynlässyn puuttua asiaan, ei onnistunut ja keksi äkkiä kiireellisen asian opettajainhuoneeseen. Jätti viitosluokkalaiset keskenään kesken pahimman kriisin ollessa käynnissä!! Kyseinen ope olikin puolet ajasta saikulla. Sijaisia kiusattiin rankalla kädellä: Raskaana oleva ope sai koko ajan kuulla kortsun pettämisestä ja itkien lähti pois luokasta. Meillä oli oikea piru luokka, onneksi ei enää koskaan tarvitse elää tuota aikaa uudestaan!! Toivottavasti omalla pojalla tulee olemaan valoisemmat ala-asteajat, vaikken hlökohtaisesti kiusatuksi joutunutkaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä opettaja kertoi kaikki henkilökohtaiset asiat koko luokan kuullen. Siinä ei sitten ollut kiva kuunnella kun kaikki nauroivat. Todella lapsellista toimintaa opettajalta.
Sekä hänellä oli omat lellikkinsä jotka ei ikinä tehneet mitän pahaa vaan olivat niitä kullannuppuja.
Samainen opettaja oli pikkuveljelläni, ja onneks veljeni pisti hänelle todella hanttiin. Onneks myös veljeni vaihtoi koulua sen jälkeen kun opettaja kävi kiinni veljeeni fyysisesti.
Että näin....
Hänellä oli selkeästi muutama suosikkioppilas. Heidän erinomaisuuttaan kehuttiin koko ajan ja joka asiassa. Vastaavasti hänellä oli muutama inhokkioppilas, joille valitettiin kaikesta. Heitä ei myöskään kiitetty mistään.
Kielsi oman ajattelun täysin. Pidin kirjoittamisesta ja sain hyviä numeroita tarinoistani. Kunnes kirjoitin jutun, jossa kritisoin eräitä asioita koulussamme. Tehtävän aihe oli " mikä on hyvää/huonoa koulussamme" tai jotain vastaavaa. Opettaja haukkui tekstini koko luokan edessä, kun oli ensin lukenut sen luokalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän kyseisen miesopettajan mielestä urheileminen ja kuntoilu oli aina kilpailua. Kaikkien suoritukset mitattiin ja laitettiin ilmoitustaululle nähtäväksi. Liikunnan ilo tapettiin täysin. Ala-asteen jälkeen en ole hiihtänyt metriäkään.
kuulutti sitten koko luokan edessä, että joudun tukiopetukseen uinnista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yksi, joka ei ole hiihtänyt sitten ala-asteen.
Pihliksessä oli aina rankat UKK-hiihdot ja " amppista" kierrettiin niin isot kuin pienet, ja aina oli joku huutamassa perässä " LATUA" !!!
Ja hiihtomerkki oli aina PAKKO ostaa.
Ne liikuntatunnit. Maikkana tehohirviö joka ei lainkaan tajunnut että kaikki eivät ole 10 arvoisia ja kaikkiosaavia liikkujia. Joukkue peleissä oli aina se oppilaiden valinta ja aina olin se viimeinen joka oli pakko ottaa toiseen joukkueeseen. Käsitöissä en pärjännyt ja sain huomata sen joka vuosi.
kas kummaa kun en vieläkään pidä joukkuelajeista ja hiihdän vain omaksi ilokseni ja mieluiten yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se arvostelu oli ja on tehokas motivaation tappaja.
Mun mielestä liikuntaa ja taideaineita ei tarvis ollenkaan numeroida. Maininta vain että onko osallistunut ja sanallisesti missä on hyvä ja missä ehkä tarvitsee tukea vielä.
Noi hiihtokilpailut oli tosi kammottavia! Mä en ollut todellakaan mikään liikunnallinen, mutta olisin tykännyt esim. hiihtää ilman kilpailua. Muutenkin liikuntatunnit oli aika ankeita. Oli ne kaikki samat jutut kaikilla. Minusta kaikista lajeista ei ihan oikeasti tarvitse pitää, mutta jos on muuten innostunut ja haluaisi kokeilla jotain muuta, se olisi suotava.
No, ja sitten tietty se, että olin se luokan ainoa pullukka tyttö. Yksi poika oli myös, mutta hänhän käänsi asian niin, että hän oli se kaikkien pahin kiusaaja. Tästä seurasi vuosien koulukiusaaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten meillä oli tällainen reissu tulossa koulun suurjuhlille, jonne piti kunkin ostaa esiintymisasu, jos meinas lähteä esiintymään. Lista kiersi, että kuka minkäkin kokoisen asun tilaa ja sitten ope kysyi tältä yhdeltä tytöltä: " no mites miia, saako äitis tähän pukuun rahat hommattua? Voihan sitä kysyä sitten sosiaalitoimistosta jos ei muuten löydy."
Siis.. koko luokan kuullen! Argh!
Itsellä on tää hiihto.. samainen opettaja hiihti suksenkannolla koko helvetin 10km:n lenkin ja hoki :" yritä anne, yritä..."
En ole hiihtänyt sen jälkeen, kun peruskoulusta pääsin...
- Ope teki tunnilla jonkun kysymyksen, johon kaikki muut viittasivat paitsi minä. No opettaja sitten alkoi kovasti ihmetellä, että miksi Milla ei tätä tiedä, ja kyllähän tähän nyt kaikki tietävät vastauksen, ei tämä mikään vaikea kysymys ole, jne. Valitettavasti en enää muista mitä ope kysy, mutta sen häpeän tunteen muistan ikuisesti.
- Eräällä kielen tunnilla äänsin jonkun sanan väärin. Ope käski minun laittaa kymmenen kynää suuhun ja sanoa sana uudestaan. NÄin kuulemma äänne tulisi oikein. Muistan kuinka tungin kaikki penaalini kynät suuhun ja yritin sanoa sanaa ja kynät putoilivat suustani. Koko luokka nauroi, ja ope tiukkana käski yrittämään uudestaan. Arvanette, että koko loppuikäni olen pyrkinyt välttämään kyseistä sanaa (joka on ranskalainen sana ' puis' ).
Lintsasin koulusta aina kun vain oli mahdollista -> arvosanat laskivat vuosi vuodelta.
Lopulta sain kuulla opettajiltakin vittuilua, kun en osannut yhtään mitään ja kokeista vetelin nelosta ja vitosta maksimissaan.
Että kiitos vain kiusaajille elämäni pilaamisesta!
eet huomioitiin. Jäi onneksi eläkkeelle ja tuli ihana ope tilalle! Eikä jäänyt urheiluun ikuinen kammo hänen ansiostaan. Kuinkahan moni tunnistaa..
kun kuulet päivä päivän jälkeen miten oot tyhmä, ruma läski ja lähestulkoon läpeensä paska niin se on asia mikä kulkee mukana loppuiän. ikää 30-v ja itsetunto edelleen nollassa.
Nämä opettajat olivat uskovaisia ja minä olin luokan ainoa tyttö, joka meikkasi. Tästä syystä jouduin opettajien silmätikuksi.
He mm. pilkkasivat minua muiden oppilaiden edessä ja puhuivat selän takana (luokassa sekä opettajienhuoneessa). Tätä jatkui n. 4 vuotta.
huonoja muistoja. Olin se luokan pullea tyttö, jolla erikoiset vaatteet, hammasraudat, silmälasit ja tietenkin hikari. Mutta jos koulun ilmapiiri on hyvä, kaikki kukat saavat kukkia, eikä ketään kiusata. Itse rakastin uimista, enkä koskaan kuullut kenenkään nimittelevän ketään.