Lue keskustelun säännöt.
Poikien äidit
27.07.2011 |
Koetteko te muut poikien äidit, että lapsianne ei hyväksytä ja pidetä yhtälailla ihanina kuin tyttöjä? Itselläni kaksi poikaa ja yksi tyttö ja tyttö saa aina eniten ihailua osakseen. Hän ei ole nuorin, joten sekään ei voi olla syy. Muutenkin tuntuu että poikia pidetään rasittavina ja sottaisina,joista lähtee vain kova ääni.
Ystävistänä suurimmalaa osalla on vain tyttöjä ja tuntuu että nämä äidit varsinkaan eivät siedä poikia.
Onko muilla samanlaisia tuntemuksia, vai onko minulle vain sattunut ystäväpiiriin poikien vieroksujia?
Kommentit (70)
Toisaalta hän on myös äärimmäisen sosiaalinen ja ystävällinen, juttelee vanhoille mummoille ja papoille, kutsuu heitä meille kahville jne. Saan paljon positiivista palautetta hyväsydämisestä pojastani, joka tosin osaa olla melkoinen duracell.
Siskoni sen sijaan kiinnittää pojassani huomiota äänenkäyttöön (ja myönnän, että puhuu kovalla äänellä). Hän oikaisee ja korjaa joka lausetta jatkuvasti ja kaiken aikaa. Jos kaikki lapset (siskoni tytöt myös) huudahtavat innosta, saa poikani heti moiteryöpyn. En ehkä ottaisi sitä niin pahana, ellei se olisi tarpeetonta, koska itsekin minä ja mieheni puutumme siihen ja usein kehotamme puhumaan hiljempaa, mutta siskoni tiuskii ja äyskii, vaikka lapsi periaatteessa puhuisi ihan normaalisti. Hän ikään kuin etukäteen jo varoittaa, että vaikka lapsi nyt puhuukin normaalisti, niin kohta kumminkin taas korottaa ääntään...
Ikävin tässä on se, että siskoni omat lapset (2 kpl tyttöjä) vinkuvat ja valittavat koko ajan. Milloin on sukka huonosti, ruoka huonoa, vaatteet likaiset, väärä mekko, tylsä leikki... Valitusta tulee koko ajan. Taukoamatta. Se on sellaista narinaa, jolla keskeytetään aikuisten jutut koko ajan, vaikka leikkikavereita ja leikkejä olisi paljon muualla kesken. Joka kerralla toinen saa kamalan raivarin, ja itkee ja kirkuu, kun mekko on kerta kaikkiaan väärä. Sanonko minä hänelle tästä koskaan? En. Sanonko ikinä näille tytöille tästä valittamisesta? En. Aikuisena kestän lasten huonoa käytöstä ja jätän asian oikaisemiset vanhemmille. En yritä pahoittaa lasten mieltä päättämällä, että he vinkuvat joka tapauksessa, vaikka juuri sillä hetkellä eivät sitä tekisikään.
Siskoni on päättänyt, että poikani on metelöivä ja meluisa, eikä koskaan usko, että jokin asia ei olisi poikani syy.
Aika paljon kyse on ihmisten asenteesta. Lapseni turhan voimakas äänenkäyttö ärsyttää joitakin, ja toiset eivät sitä edes huomaa. Ne, joita ärsyttää, eivät huomaa poikani muita hyviä ominaisuuksia vaan tuntuvat vain odottavan, koska tuo meluisa poika tekee jotain pahaa. Monien mielestä on ihan ok syytellä poikaa jo etukäteen.
Tyttöjen valitus ja kiukuttelu sen sijaan tuntuu kuuluvan asiaan eikä siihen reagoida muuten kuin lohduttamalla ja lässyttämällä. Monta kertaa on tehnty mieli sanoa, että reipastu nyt ja mene leikkimään, mutta ilmeisesti näin ei toimita tyttöjen kanssa vaan heille annetaan sitä huomiota ja ihailua, vaikka he ovat kerjänneet sitä kitisemällä ja kiukuttelemalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suurimmalla osalla ei ole samoja kokemuksia, kuin minulla:) Eli kaikki eivät ajattele pojista samoin, kuin minun tuttavapiirissäni ajatellaan. Jotenkin käy sääliksi noita omia poikiani, kun jäävät siskonsa varjoon, joka kyllä on herttainen, kiltti ja suloinenkin, mutta niin ovat poikanikin:) Eikä se lapsen suloisuus tosiaan voi vain vaaleanpunaisesta väristä tulla. Kyllä ne pojatkin saadaan vaatetettua kauniisti. Se ehkä vaatii vähän enemmän vaivaa, kuin tyttöjen kohdalla, mutta mielelläni minä ainakin puen kaikki lapseni kivasti.
AP
koska on kiltti, hiljainen ja aurinkoinen. Tyttö saa negatiivista huomiota, koska on villi, vahvatahtoinen ja mielenilmauksiin taipuvainen eli ei käyttäydy välttämättä kovin hyvin ihmisten ilmoilla. On kuitenkin myös ihana, älykäs ja hauska tyttö silloin kun tilanne on tarpeeksi seesteinen.
Juuri eilen oltiin bileissä joissa oli kaksi pelkkien tyttöjen perhettä, ja poikani sai paljon paremman vastaanoton kuin tyttöni. Enkä ihmettele, itsekin olin ihan kypsänä tyttäreni käytökseen. Häntä pitää rakastaa jotta sietää... :/ Onneksi minä rakastan.
kuka varasti minun tekstini.
Tosin ei oltu eilen bileissä:)
Meillä on 3 poikaa ja kyllä tätä veljessarjaa usein kehutaan ja ihaillaan. Vastikään eräs vanhempi nainen huudahti perääni kadulla "3 poikaa!! On siinä äidillä syytä olla ylpeä" Ja olinhan minä :) Meidän pojat kyllä vaatetetaan huolella ja katsotaan aina että hiukset ja kengät on siistit ja muodikkaat.
Tuttavapiirissämme molemmat lapsemme (tyttö ja poika) saavat ihan riittävästi "ihailua". Poikaa kuitenkin ihastellaan jonkin verran enemmän, enkä ihmettele. Meillä on rauhallinen, erittäin fiksu ja kaunis, hyväkäytöksinen poika. Tyttö sitten on paljon voimakastahtoisempi ja "tavallisempi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosin tutuillakin pääasiassa poikia.
meidänkin poikakolmikko, en ole muuta aistinut =)
Ei liene pukeutumisesta kiinni, meillä ei olla kovin muodikkaita ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on pelkkiä tyttöjä - ja teen kovasti työtä heitä kasvattaessani. Olisin tietysti ottanut ilomielin vastaan pojankin, mutta sitähän ei itse päätetä. Suhtaudun mielestäni ihan asiallisesti sekä poikiin että tyttöihin, mutta huonoa käytöstä minun on vaikea hyväksyä. Toisinaan käy niin, että kun ärryn huonokäytöksiseen poikaan, hänen äitinsä (jos sen huomaa) sanoo, että "sinä et ymmärrä poikia, kun sinulla on tyttöjä itselläsi". Samoin melko usein saan kuulla, että "hyvä sinun on, kun olet saanut vain kilttejä tyttöjä".
En ole saanut kilttejä tyttöjä. Kasvatan heitä 24/7. En suosi tyttöjä. Suosin hyvin käyttäytyviä lapsia.
Olen tullut siihen käsitykseen, että osa poikien vanhemmista antaa poikien tehdä mitä vain, koska "pojat ovat poikia" tai sitten vaihtoehtoisesti "ei pojille voi mitään".
Minulla on pelkkiä tyttöjä - ja teen kovasti työtä heitä kasvattaessani. Olisin tietysti ottanut ilomielin vastaan pojankin, mutta sitähän ei itse päätetä. Suhtaudun mielestäni ihan asiallisesti sekä poikiin että tyttöihin, mutta huonoa käytöstä minun on vaikea hyväksyä. Toisinaan käy niin, että kun ärryn huonokäytöksiseen poikaan, hänen äitinsä (jos sen huomaa) sanoo, että "sinä et ymmärrä poikia, kun sinulla on tyttöjä itselläsi". Samoin melko usein saan kuulla, että "hyvä sinun on, kun olet saanut vain kilttejä tyttöjä". En ole saanut kilttejä tyttöjä. Kasvatan heitä 24/7. En suosi tyttöjä. Suosin hyvin käyttäytyviä lapsia. Olen tullut siihen käsitykseen, että osa poikien vanhemmista antaa poikien tehdä mitä vain, koska "pojat ovat poikia" tai sitten vaihtoehtoisesti "ei pojille voi mitään".
Näin sanoo aina appiukkoni, kun käsken lapsia olemaan hiljempaa. Itse en siedä myöskään "älyvapaata" metelöintiä. En pojaltani, enkä tytöltäni. Toki lapsista lähtee ääntä, mutta voi kai siinäkin sitä kohtuutta opettaa, ettei ihan joka tilanteessa sovi kovimmalla volyymilla päästellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ehkä lukea jotain näkökulmaa tuohon ajatusmaailmaasi, esim. Pelastakaa pojat, voisi olla ihan hyvä aloitus.
Minulla on pelkkiä tyttöjä - ja teen kovasti työtä heitä kasvattaessani. Olisin tietysti ottanut ilomielin vastaan pojankin, mutta sitähän ei itse päätetä. Suhtaudun mielestäni ihan asiallisesti sekä poikiin että tyttöihin, mutta huonoa käytöstä minun on vaikea hyväksyä. Toisinaan käy niin, että kun ärryn huonokäytöksiseen poikaan, hänen äitinsä (jos sen huomaa) sanoo, että "sinä et ymmärrä poikia, kun sinulla on tyttöjä itselläsi". Samoin melko usein saan kuulla, että "hyvä sinun on, kun olet saanut vain kilttejä tyttöjä".
En ole saanut kilttejä tyttöjä. Kasvatan heitä 24/7. En suosi tyttöjä. Suosin hyvin käyttäytyviä lapsia.
Olen tullut siihen käsitykseen, että osa poikien vanhemmista antaa poikien tehdä mitä vain, koska "pojat ovat poikia" tai sitten vaihtoehtoisesti "ei pojille voi mitään".
itellä on poika, joten luonnollisesti pojat on musta jotenkin hellyyttäviä, ite en ainakaan "suosi" mitenkään tyttöjä. Ehkä tää meidän kulttuuri on sellanen että yleinen asenne on että tytöt on ihania ja suloisia ja pojat villejä ja vähän rasittavia. Se on sääli!!! Tunnen kyllä itsekin pari tyttöjen äitiä, jotka pitää poikia rasittavina. Eräskin sanoi minulle kerran, että pojat on yleensä vähän rumia!
Mulla itsellä tosi söpö (nooh ehkä oon vähän puolueellinen ;)) suurisilmäinen herkkä poika joka saa positiivista huomiota, en ainakaan ole huomannut mitään negatiivista tai vieroksumista. Uskon että sellaista kuitenkin joissain äideissä on valitettavasti. MInusta se "rasittavuus" ei ole sukupuolesta kiinni, sekä tytöissä ja pojissa on erilaisia persoonia, villejä ja hiljaisempia..jos näin voi sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sanovat, että on ihanat silmät ja on niin ihanat kasvot, näyttää ihan nukelta.. ja on ihana pikku enkeli :)) ei tee mitään tyhmää.. no poika vasta 2 v.. jospa sekin riiviöksi vielä muuttuu :)
sanovat, että on ihanat silmät ja on niin ihanat kasvot, näyttää ihan nukelta.. ja on ihana pikku enkeli :)) ei tee mitään tyhmää.. no poika vasta 2 v.. jospa sekin riiviöksi vielä muuttuu :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ehkä lukea jotain näkökulmaa tuohon ajatusmaailmaasi, esim. Pelastakaa pojat, voisi olla ihan hyvä aloitus.
Olen lukenut tuota Pelastakaa pojat -kirjaa ihan tarpeeksi. Olen edelleen sitä mieltä, että kaikkia lapsia olisi syytä kasvattaa käyttäytymään kauniisti ja ottamaan muut huomioon. Niin kauan kuin naisen euro on 70 senttiä, en niele tuota kakkaa, että miehiä täällä nyt sitten sorretaankin.
ehkä lukea jotain näkökulmaa tuohon ajatusmaailmaasi, esim. Pelastakaa pojat, voisi olla ihan hyvä aloitus.
Olen lukenut tuota Pelastakaa pojat -kirjaa ihan tarpeeksi. Olen edelleen sitä mieltä, että kaikkia lapsia olisi syytä kasvattaa käyttäytymään kauniisti ja ottamaan muut huomioon. Niin kauan kuin naisen euro on 70 senttiä, en niele tuota kakkaa, että miehiä täällä nyt sitten sorretaankin.
Ketjussa on puhuttu poikien sorsimisesta, ei miesten. On ihan eri asia olla sorsittu 5v poika, kuin aikuinen ihminen.
ja itse olen huomannut sen, että nuorinta ihaillaan, koska on pienin...
Mutta se on vain sitä vauvaihailua, otaksun.
Kyllä se (valitettavasti) niin päin vain on, että pojan synnyttäminen on edelleen äidin "kunniatehtävä" ja suurin saavutus *huoh*. Itselläni tyttö ja kaksi poikaa, siinä järjestyksessä. Ensimmäisen jälkeen ei töistäkään muistettu, toisen jälkeen sain miespuoliselta esimieheltäni onnittelut (?) sanoin: "Osaathan sinä ihmisiäkin tehdä." ?!? Samoin sukulaisilta, varsinkin vanhoilta tädeiltä, kuuli kommentteja tyyliin "No saihan nekin Pojan."
Aivan kuin jokin "valtakunnalle perillinen" -farssi. Ja sen olen huomannut, että vanhojen ja/tai vain tyttölapsia saaneiden naisten puheissa tämä korostuu.
Lasten kasvaessa tytön täytyy osata tyyliin niiata ja hymyillä, mutta pojathan on vain poikia. *murrr*
Ihania nuo on kaikki. Ja tärkeitä. Ja persoonia. Koskahan tasa-arvo oikeasti toteutuu...
mutta ei kyllä täällä etelä-Suomessa ole tuollainen ajattelu valloillaan. Päin vastoin - lapset ovat "lemmikkejä", ja lemmikeiksi sopivat sievät ja suloiset tytöt, eivät häiriötekijät, kuten pojat...
Kyllä se (valitettavasti) niin päin vain on, että pojan synnyttäminen on edelleen äidin "kunniatehtävä" ja suurin saavutus *huoh*. Itselläni tyttö ja kaksi poikaa, siinä järjestyksessä. Ensimmäisen jälkeen ei töistäkään muistettu, toisen jälkeen sain miespuoliselta esimieheltäni onnittelut (?) sanoin: "Osaathan sinä ihmisiäkin tehdä." ?!? Samoin sukulaisilta, varsinkin vanhoilta tädeiltä, kuuli kommentteja tyyliin "No saihan nekin Pojan."
Aivan kuin jokin "valtakunnalle perillinen" -farssi. Ja sen olen huomannut, että vanhojen ja/tai vain tyttölapsia saaneiden naisten puheissa tämä korostuu.
Lasten kasvaessa tytön täytyy osata tyyliin niiata ja hymyillä, mutta pojathan on vain poikia. *murrr*
Ihania nuo on kaikki. Ja tärkeitä. Ja persoonia. Koskahan tasa-arvo oikeasti toteutuu...
mutta ei kyllä täällä etelä-Suomessa ole tuollainen ajattelu valloillaan. Päin vastoin - lapset ovat "lemmikkejä", ja lemmikeiksi sopivat sievät ja suloiset tytöt, eivät häiriötekijät, kuten pojat...
Aivan mahtavasti kiteytit sen miten lapsista nykyään ajatellaan.
t. tytön ja poikien äiti
Oletko siis sitä mieltä, että kasvatus ratkaisee kaiken? Miten omat lapseni (3kpl) ovat niin kovin erilaisia samoilla geeneillä ja samoilla kasvatusperiaatteilla? Kyllä kuule muukin, kuin kasvatus vaikuttaa siihen millainen lapsi kukakin on.