Te, joilla ekassa raskaudessa voimakas ja pitkään jatkunut pahoinvointi:

ei nyt kysytty mutta vastaanpa silti. Ekassa ei ollut pahoinvointia, tokassa oli lievää pahoinvointia ja kolmannessa oksentelua alusta loppuun mutta voimakkuus hiukan vaihteli.

raskaudessa hirvää pahoinvointia loppuraskauteen asti ja nyt tuntuu, että en uskalla tuon takia enää raskautua. :/ Ekan raskauden aikana olin työtön, joten sain sentään rauhassa oksennella kotona, mutta nyt joutuisin sinnittelemään töissä, tai olemaan vaihtoehtoisesti saikulla monta kuukautta. Hirvittää. :(



Mukava kuitenkin kuulla, että raskaudet voi olla hyvin erilaisia tuon pahoinvoinnin suhteen! Ehkäpä itselläkin kävisi tuuri ja seuraava raskaus olisi huomattavasti helpompi.



ap

olin äärimmäisen herkkä kaikille hajuille joita olin tuntevinani ennen kaikkea omassa kodissani. Oksentelin aina aamuisin ennen kuin pääsin ulos jua iltaisin kun oli pakko palata kotiin huono ola jatkui.



Yllätyksekseni toinen ja kolmas raskauteni menikin sitten lähes ilman pahoinvointia. Ihmeellistä.

Ekaa poikaa odottaessa ei lainkaan pahoinvointia, tokaa poikaa odottaessa aamupahoinvointia ehkä viikolle 13 asti ja kolmannessa raskaudessa( tyttö) todella kamalaa pahoinvointia aamusta iltaan viikolta 6 viikolle 16! Eli tosi erilaiset ollu kaikki raskaudet, joten ei välttämättä sen takia kannata pelätä ja jättää yritystä toisesta lapsesta :)

Ensimmäisen kanssa oli pahinta. Oksentelu alkoi rv6. En pystynyt käymään töissä tai no yhtään missään oikeastaan. Välillä olin sairaalassa tiputuksessa.



Toisen kanssa oli vähän helpompaa.Oksentelu tosin alkoi jo rv3+4. Oksentelin kyllä joka päivä mutta pystyin olemaan kotona. Tosin oli raskasta hoitaa reilun vuoden vanhaa siinä samalla.



Nyt odotan kolmatta ja taas pahoinvointi oli kovaa, mutta välillä oli jopa muutama päivä ettei tarvinut oksentaa. Tässäkin raskaudessa pahoinvointi alkoi jo ennen kuin menkat oli myöhässä. Tässä kolmannessa raskaudessa olen jopa pystynyt olemaan töissä. Pomo oli ymmärtäväinen ja tein vain muutaman aamuvuoron kuussa. Muuten iltoja ja öitä. Ne oli paljon helpompia. Ja työkin on sellainen että voin ilmoittaa että nyt on tosi huono olo ja tarvin hetken tauon.



Nyt rv26 ja huono olo tulee enää ajoittain.

mun ekassa raskaudessa mulla ei ollut aamupahoinvointia ollenkaan. Ennen lounasta saattoi vähän huikoa, ei muuta.



MUTTA toka raskaus olikin sitten ihan muuta. Rv. 7-23 pahoinvointia!

Ikävä kyllä. Silloin olin lasten kanssa kotona, joten vietin päivät vessassa (lapset siinä ympärillä pelaillen ym...), mutta nyt olen työelämässä, enkä kerta kaikkiaan uskalla yrittää uutta lasta (vaikka tilaa perheessä olisi), koska en tajua miten selviäisin..

Ikävä kyllä. Silloin olin lasten kanssa kotona, joten vietin päivät vessassa (lapset siinä ympärillä pelaillen ym...), mutta nyt olen työelämässä, enkä kerta kaikkiaan uskalla yrittää uutta lasta (vaikka tilaa perheessä olisi), koska en tajua miten selviäisin..

Ekassa raskaudessa mietin joka ikinen päivä, että onpa uskomaton onni, että saan sairastaa kotona, enkä ole työelämässä. Siinäkin oli nimittäin kestämistä, enkä uskaltanut lähteä edes kauppaan, koska olisin voinut joutua oksentamaan milloin tahansa.

Nyt on uusi työ ja vielä senluontoinen, että kukaan muu ei voi hommiani tehdä, kun olen sairaana, vaan ne vaan kasautuu odottamaan töihinpaluutani. Toisaalta haluan ehdottomasti toisenkin lapsen, joten pakko kai se riski vaan on ottaa.

ap

Eka raskaus = raju pahoinvointi rv 16 asti, sen jälkeenkin oksentelua satunnaisesti. Kahdesti sairaalassa tiputuksessa. Poika tuli.



Toinen raskaus = hakeuduin heti alkuvaiheessa tiputukseen, helpotti oloa, jonkunasteista pahoinvointia rv 16 asti, sen jälkeen ok olo. Syntyi tyttö.



Kolmas raskaus = raju pahoinvointi heti alusta asti, neuvolasta lähettivät sairaalaan mutta sairaalalääkärin mielestä en ollut tarpeeksi huonossa kunnossa, raju pahoinvointi rv 16 asti; nukuin 22 tuntia vuorokaudessa, en voinut edes avata jääkaapin ovea, söin jos joku toi, kaikki tuli ulos. Loppuajasta paha närästys. Poika tuli.

Olin silloin töissä ja aamuherätykset tekivät todella tiukkaa pahoinvoinnin vuoksi. Oksensin koko aamun ja matkan töihin. Töissä en syönyt mitään, join vaan vahvaa sitruunamehua joka happamuudessaan auttoi ja imeskelin mynthon pastilleja tauotta. Toka raskaudessa voin jälleen tosi pahoin, se alkoi se ennen plussatestiä..silloin olin kotona vuoden vanhan esikoisen kanssa ja oli kyllä kamalaa..raahauduin leikkipuistoonkin muovipussin kanssa ja kotona yritin maata lattialla patjalle lapsen mönkiessä ympärillä..ihan liikkumatta paikallaan olo helpotti eniten yökötystä mutta eipä oikein onnistunut pienen lapsen kanssa. Nyt odotan kolmatta ja otin heti alussa käyttöön seaband (?) rannekkeet molempiin käsiin koska ne auttoivat tuttavan lapsen matkapahoinvointiin..ja totta tosiaan olo on parempi. Kuvottaa mutta en oksentele ja pystyn toimimaan ihan normaalisti!

huomaan olevani raskaana ennen kun menkat on jääneet pois, sen takia että oksennan vuorokauden ympäri. (No esikoisen kohdalla ihmettelin, kun ei oksennustauti meinaa millään mennä ohi). Tätä sitten jatkuu sinne rv 20-23. Sen jälkeen oksentelua ei enää päivittäin, silloin tällöin kyllä ja ihan siihen synnytkseen asti.



Ja oli neljännen kanssa todella rankkaa! Työ, opiskelu, kolme lasta ja iso osa päivästä meni vessan lattialla - tenttikirjoja siinä kyllä pystyi samalla lueskelemaan, mutta muuta ei.



Nyt on lapsiluku tässä. Kuka arvaa mistä syystä?

raskauksissa oksensin aamusta iltaan joka päivä. Toisella kerralla (tyttö, en tiedä onko sillä merkitystä), pahointvointi oli kyllä vielä pahempaa...

tyttöjä molemmat.

Tästä kolmannesta en vielä tiedä mutta tytöksi on veikattu.

Mites teillä muilla on mennyt painonnousu kun on ollut pitkään pahoinvointia?

Minulla laski paino esikoista odotaessa puoleen väliin mennessä 6kg. Ja se 6kg tuli sitten takaisin synnytykseen mennessä plus puoli kiloa päälle.

Toista odottaessa puoleen väliin mennessä olin laihtunut 4kg. Toisen puolikkaan aikana painoa tuli 12kg. 8kg tuli siis yhteensä toisessa raskaudessa.

Nyt rv26 ja -3kg. Ruoka on jo alkanut taas maistua mutta paino ei vaan ole lähtenyt nousuun.

Sitten paino lähti onneksi nousuun ja nousi yhteensä n. 13 kg. Sen vähän, mitä pystyin syömään, söin mahdollisimman rasvaista ja proteiinipitoista ruokaa.



ap