Miten pitkään odotellaan vauvan ryömimään/konttaamaan lähtöä ennen fyssarille lähettämistä?

eikä sen jälkeen harjoitelut yhtään konttaamista eikä ollut hetkeäkään konttausasennossa. 6kk -> liikkui vain pepullaan eli oli ns. peppukiitäjä. Ei myöskään innostunut seisomaan nousemisesta tai muustakaan. 10kk neuvolasta saimme lähetteen fysioterapeutille, perusteena se ettei vauva kontannut, ei ollut koskaan konttausasennossa eikä myöskään pyrkinyt seisomaan.



Mutta eipä fysioterapeutillakaan ollut mitään poppaskonsteja, kunhan tarkisti ettei ollut mitään fysiologista tai neurologista vikaa. Tyttö alkoi vuoden ikäisenä nousta tukea vasten ja kävellä 1v4kk iässä. Hyvin pian sai ikätoverinsa kiinni liikunnallisesti ja nyt 2,5-vuotiaana en edes muistele, että noita ongelmia joskus oli.

meillä poika lähti vasta siinä 7-9 kk iässä liikkelle mutta kai muistat että eihän kaikki lapset ryömi/konttaa ollenkaan. minun veljeni ei tehnyt kuumpaakaan nousi siinä 1v ylös ja lähti kävelemään. :) että älä nyt vielä ole huolisassi kyllä lapsi lähtee liikkelle kun haluaa.

Eli ei vielä mitään hätää. Fyssarille tuskin vielä hetkeen lähetettä saat (meidän alueella se laitetaan 10 kk tai 1v neuvolassa, jos normaalista lapsesta kyse)



Toki voit jumppaliikkeitä tehdä vaikka jo nyt lapsesi kanssa, eli vuorotahtista liikettä käsillä ja jaloilla...

meillä lapsi 7kk!

tosin esikoinen, ettei ole muita (omia) lapsia joihin verrata!

lähti ryömimään 8,5kk iässä ja parin päivän päästä konttaamaan. Vähiin jäi ryömimiset...

Konttaamaan oppi 1v 6kk mutta käveli jo 11kk.

ihan normaalilta kun kuitenkin liikkuu.



oma esikoiseni oppi 8kk pakittamaan ja heti perään konttaamaan.istumaankin nousi vasta 8kk. 9kk nousi pystyyn ja käveli tuetta 12kk.oli helppo lapsi, kun oli niin rauhallinen. ja hidas alku voi siis kiihtyä.



kuopus taas paljon aiemmin oppi kaiken. yksilöllistä

Vaikka siis viisarina olivat pyörineet ennen sitä noin 3 kk ja peruuttaneet vähintään 1 kk.



Konttaamaan lähtivät 10kk:n ja 11 kk:n iässä, kävelemään toinen lähti 1v3kk ja nyt tämä kuopus vasta 1v5kk. Kuopuksesta olin tosi huolissani, kun yleensä kai nämä kakkoskappaleet lähtevät ykköstä aiemmin, mutta neuvolassa antoivat hyvän neuvon: jos kuitenkin kehitys menee hiljalleen eteenpäin ja koko ajan opitaan jotain pientä lisää, niin ei ole syytä huoleen. Meillä opittiin nousemaan seisomaan tukea vasten vähän alle 1-vuotiaana ja polvikävelemään 1v ja kävelemään tuen kanssa 1v1kk, joten koko ajan sitä edistystä tapahtui. 1v2kk lähtien kuopus ei olisi enää tarvinnut tukea mutta ei suostunut päästämään irti, joten kaikki oli kiinni siitä uskalluksesta.



Näin erilaisia ne lapset ovat. Fysioterapeutille ei ehditty edes kuopuksen kanssa, kun oli sairaslomalla ja kesälomalla. Itse siis neuvolasta pyysin lähetteen fysioterarpeutille, kun lapsi oli 1v 2kk.



Minun vauvani ovat aina olleet hitaanpuoleisia liikkeellelähdöissä. Niin ollaan oltu minä ja mieskin (tosin minä kävelin 1v1kk ja mies 1v3kk). Ei kannata liikoja hötkyillä. Jos pyörii ympyrää, varmaan kohta alkaa se ryömiminenkin sujua. Kysele neuvolasta apuja, jos tuntuu, että jotain on vialla.

(muistaakseni nimenomaan konttaaminen), niin se voi ennakoida tietynlaisia kielellisiä vaikeuksia. Luin siis vähän aikaa sitten tällaisesta tutkimuksesta.



Tosin oma veljeni ja äitini eivät ole kontanneet (olivat peppukiitäjiä), joten se ei tarkoita, että AINA olisi jotain kielellisiä vaikeuksia vaan että osalla näistä vaiheen välistä jättäneistä on. Kannattaa siis silloin olla skarppina ja hakea ajoissa apua, jos lapsella tuntuu sillä alalla olevan kovasti vaikeuksia isommalla iällä.

Meilläkin esikoinen konttasi jo 7kk iässä ja kävi itse istumaan, ja 10 kk iässä käveli ilman tukea ihan hyvin.



Nyt kuopus on 10kk, eikä ole ikinä noussut konttausasentoon eikä edes haaveile seisomaan noususta. Alkoi ryömiä tuossa 9kk täytettyään, ja ryömii vauhdikkaasti. Sitä ennen harrasti tuota kierimistä. Istuu kyllä tanakasti ja mielellään, kun istumaan laittaa, muttei osaa nousta itse. Paitsi vaunuissa, kun saa jostain kiinni.



Punnertaa nyt kuitenkin jo kädet suorina ylävartalolla,joten kai se siitä joskus alkaa ylöspäin pyrkiä. Lapsillani on kummitätinä lastenlääkäri, joka olisi kyllä sanonut, jos olisi jotain syytä huoleen. Kuopuksesta vain sanoi, että lähtee sitten, kun alaraajojen hermotukset ovat tarpeeksi kehittyneet. Jokainen kun kehittyy omaan tahtiinsa.



Joten tuskinpa teilläkään on syytä olla huolissaan :)

Meillä kuopus on oikea tyytyväisyyden perikuva, hyvin rauhallinen ja "onnellinen" vauva :) Esikoisella oli aina tuli hännän alla, oli vauvana itkuisempi ja ärtyvämpi - vaati koko ajan viihdytystä ja liikkeelle lähtöön oli kova hinku ja palo. Ryömi tosiaan 6kk iässä jo älytöntä vauhtia, eteni kuin hämähäkki. Veti itsensä aikaisin sängyssään seisomaan ja käveli taaperokärryn kanssa 8kk iässä jo pitkin kämppää. On edelleen 3-vuotiaana tosi sähäkkä, rakastaa juoksemista, kiipeilyä ja pomppimista.



Tämä kuopus sitten taas voi köllötellä piiiiitkät ajat itsekseen ja tutkiskella jotain lelua, tai jokellella ja naureskella vaikka nukelle. Itkee vain kun oikeasti on joku vialla, eikä "känkkää turhista" kuten isoveli aikoinaan :) Jokeltaa taitavasti (äi-ti, vau-va kaksitavuisia äänteitä. Ei siis todellakaan tarkoita niillä sitä mitä suusta pääsee, mutta hassulta ja liikuttavalta kuulostaa) ja on kova seurustelemaan ja naureskelemaan. Liikunnallisesti sitten varmaan vaan vähän laiskemman puoleinen :)



Ei itse nouse istumaan (paitsi vaunuissa ehkä joo saa punnerrettua itsensä ylös), mutta istuu hyvin rattaissa ja syöttötuolissa. Myös lattialla pystyyn nostettaessa pysyy istualleen hyvin, tosin joskus saattaa sitten hervottomasti kaatuakin.



Jaloilleen ottaa tosi hyvin, on vanttera ja jämäkkä. Punnaa ylävartaloa suorille käsivarsille, joskus peräpää menee konttausasentoon (eli peppu ylös), mutta silloin naama painuu lattiaan ja käsivarret leviää maata pitkin... :)



Mutta ehkä pitäisi lopettaa huolehtiminen ja vertaaminen. Kun sitä kehitystä kuitenkin tosiaan on koko ajan vähän tullut. Kiitos teille paljon :) Lisääkin kokemuksia saa laittaa, myös niistä lapsista jotka fyssarille ovat joutuneet/päässeet.



Ap

11kk ikäisenä. Neuvolassa väitettiin, että vauva ei koe oloaan turvalliseksi ja siksi ei uskalla lähteä liikkeelle. Tuli kyllä paha mieli.

pyörii ns. kellonviisarina. Meidän tyttö ei siis ryöminyt vielä tuolloin, lähti ryömimään n. viikko-kaksi myöhemmin, konttasi ja nousi seisomaan 10,5 kk:n iässä.

Ei varmaan tarkoittaneet, että perusturvallisuudessa olisi puutetta... Vaan enemmänkin jotain että on arka uusille asioille. Miten vaan, tökerösti sanottu ja tosi kurjaa että pahoittivat mielesi :(

Ap

11kk ikäisenä. Neuvolassa väitettiin, että vauva ei koe oloaan turvalliseksi ja siksi ei uskalla lähteä liikkeelle. Tuli kyllä paha mieli.

toki koko ajan ketterämmin ja ketterämmin. Mutta silti jotenkin sitä vaan odottaa että lapsi siitä lähtisi etenemään. Mutta kaikki ajallaan :)

Ap

pyörii ns. kellonviisarina. Meidän tyttö ei siis ryöminyt vielä tuolloin, lähti ryömimään n. viikko-kaksi myöhemmin, konttasi ja nousi seisomaan 10,5 kk:n iässä.

stua möllöttivät 6-7kk lähtien tuonne 10kk korville ja lähtivät sitten peppukiitämään. Esikoinen nousi nopeasti pystyyn ja käveli 1v, kakkonen on aina ollut arempi ja 1v käveli tuettuna ja vasta 1v2kk tuetta.



Nyt kolmas härvääjä. 7kk alkoi ryömiä ja ryömi ehkä viikon kun nousi kontilleen. tuossa 8kk alkoi nousta tukeavasten ja nyt 9.5kk kävelee tukeavasten. Onneksi arasti irrottaa otetta.



Mutta ei noiden vanhempien kohdalla oltu neuvolassa huolissaan, koska pyörivät lattialla.