Miksi se on Porvooseen eikä Porvoohon?
Kommentit (19)
Kun tarkoitetaan että Nokialla.
Voit mielestäni sanoa ihan hyvin Porvoohon.
jos ei halua käyttää Suomen kieltä oikein.
sanotaanhan että Nokiassa Kun tarkoitetaan että Nokialla. Voit mielestäni sanoa ihan hyvin Porvoohon.
Jos kerran perusmuoto on Kangasala niin eikö se tavuteta Kan-gas-a-la? Eikö pitäisi taivuttaa Kangasalalla?
Jos kerran perusmuoto on Kangasala niin eikö se tavuteta Kan-gas-a-la? Eikö pitäisi taivuttaa Kangasalalla?
saimaahan, saimaaseen, saimaalle?
Tuo joki laskee Saimaaseen.
Taipuu samalla tavalla kuin Lontoo - Lontooseen, koska kyseessä on kaksitavuinen sana, jonka viimeisen tavun lopussa on kaksi samaa vokaalia.
Kuu - kuuhun, maa - maahan, pää - päähän yms., koska ovat yksitavuisia sanoja, joiden lopussa kaksi samaa vokaalia.
t. suomen kielen opettaja
johtuu yleensä paikallisesta murteesta tai tavasta sanoa niin, tai sitten syy on jollain tavalla äännehistoriallinen, siis että kys. paikannimi on joskus ollut hieman erilainen (tyyliin siinä on ollut joku äänne joka on kulunut pois) ja sen takia saa tuollaisen tai tällaisen illatiivin päätteen.
Taipuu samalla tavalla kuin Lontoo - Lontooseen, koska kyseessä on kaksitavuinen sana, jonka viimeisen tavun lopussa on kaksi samaa vokaalia.
Kuu - kuuhun, maa - maahan, pää - päähän yms., koska ovat yksitavuisia sanoja, joiden lopussa kaksi samaa vokaalia.
t. suomen kielen opettaja
Taipuu samalla tavalla kuin Lontoo - Lontooseen, koska kyseessä on kaksitavuinen sana, jonka viimeisen tavun lopussa on kaksi samaa vokaalia.
Kuu - kuuhun, maa - maahan, pää - päähän yms., koska ovat yksitavuisia sanoja, joiden lopussa kaksi samaa vokaalia.
t. suomen kielen opettaja
Inkooseen enkä Inkoohon.
Voihan puolikieliset kyllä matkustaa Inkoohon.
Ja Aitoo, mennään Aitooseen tai Sipoo, mennään Sipooseen.
Viimeinen kirjan Töölö:ssä (ruots Tölö) on ö tarkoittaa saarta ja sillä on paino. Porvoossa (ruots Bårgå) se on ä eli joki ja sillä on paino.
Tästä "lainatusta" painotuksesta johtuu, että sana taivutetaan Töölööseen ja Porvooseen.
näkyy suomalaisessa kirjoitus ja/tai puheasussa sen vokaalin pidentymisenä, eli Töölö sanotaan (tai stadilainen sanoo) Töölöö ja Porvoon tapauksessa sillä nyt on yleiskieleenkin mukainen kirjoituksen kanssa yhteneväinen äänneasu.
Ruotsiksi kunnan nimi on muistaakseni Haikkå.
tavutetaan kuten 14 sen tavutti, niin sitten tuloksena on Kan-ga-sa-lal-la, ei siis edelleenkään Kangasalla.
Viimeinen kirjan Töölö:ssä (ruots Tölö) on ö tarkoittaa saarta ja sillä on paino. Porvoossa (ruots Bårgå) se on ä eli joki ja sillä on paino.
Tästä "lainatusta" painotuksesta johtuu, että sana taivutetaan Töölööseen ja Porvooseen.
Joopajoo, kielipoliisi. Borgå
Ei muuten taivu IKINÄ "Töölööseen". Herää.. Töölöön.
Suomen kieli ei ole täysin looginen ja jos se olisi matemaattisen säännön mukainen niin voitaisiinkin puhua numeroilla.
ulko- ja sisäpaikallissijat yms pitää joskus vain tietää
vrt
Vantaalla, Espoossa jne