Miten saisin mieheni uskomaan, että me ja vauva mahdumme aivan hyvin asumaan kaksiossa?
Mieheni ei haluaisi muuttaa enää kertaakaan vuokralle, joten meidän pitäisi hankkia oma kolmio, mihin taas ensiksi pitäisi säästää pari vuotta jotta edes lainan saisimme, ja sitten vielä sitä lainaa pitäisi maksaa vuosikaudet. Minä en koe tätä järkevänä, sillä mahdumme mielestäni aivan loistavasti kaksioonkin, eikä vuokralla asumisessa ole mielestäni mitään häritsevää.
Hän myös painostaa minua jatkamaan opintojani jo syksyllä, jolloin joutuisin muuttamaan yksinäni toiselle paikkakunnalle, ja vauva joutuisi alle vuoden ikäisenä hoitoon, ja näkisin häntä vain viikonloppuisin. Aivan älytön yhtälö! Painostaminen johtuu siis luonnollisesti siitä että valmistuisin nopeammin ja pääsisin lainan maksajaksi hänen rinnalleen. Itse haluaisin hoitaa lastamme ainakin pari-, mutta mieluiten kolmivuotiaaksi asti kotona, ja sitten joko jatkaisin opintojani tai menisin hanttihommiin, jos niitä saisin.
Eli, miten saisin miehen luopumaan oman kodin haaveistaan? Meillä on vieläpä tilava kaksio, johon mahtuisi vielä reilusti lisää varastoitavaa tavaraa. Lisäksi pienellä vaivalla saisi tarvittaessa varastohuoneesta lastenhuoneen (todella erikoinen "kaksio" siis). Tämä juttu repii meitä erilleen, enkä yhtään näin haluaisi!
Kommentit (8)
Meillä on 55neliöö ja 2 aikuista + 2 lasta. Säilytystilasta on puutetta, mutta teillähän taisi olla sekin hallinnassa. Pari vuotta menee nopeasti :)
Aika erilaiset näkemykset teillä on, jos sinä haluaisit olla NOIN pitkään ihan vaan kotona. Luulisi että käytännön asioista olisi sovittu ennen kuin lastentekoon ryhdytään.
varsinkin koska sillä tavalla pääsette elämässänne helpommalla kun lapsi on vielä pieni.
Sun miehellä on nyt joku kriisi joka liittyy raskauteen ja lapsen tuloon. Se saattaa olla ihan sitä, että hän on pettynyt elämäänsä ja taloudelliseen tilanteeseensa; kuvitteli olevansa elämässään pidemmällä ja varakkaampi tullessaan isäksi, koska vanhemmuus väistämättä on yksi niistä hetkistä elämässä, jolloin tehdään välitilinpäätös siitä mitä on saanut aikaan.
kaksiossa 63m2.
en ikinä muuttaisi eroon lapsistani, varsinkin vauvavaiheessa kuulosta ihan älyttömältä.
mitä mieltä mies oli näistä asioista, kun lasta suunnittelitte? mistä mielenmuutos?
tehneet vielä lapsenkin kun arvonne ja tavoitteenne ovat noinkin erilaisia?
Ettekkö ole keskustelleet näistä asioista koskaan aiemmin? Meillä arvojärjestys on onneksi samanlainen ja esim. lasten hoitojärejestelyistä on päätetty jo hyvissä ajoin ennen lasten syntymää.
hankin itselleni. Miesten määrä on täällä lisääntynyt vuosien varrella. Mies ja 5v ja 6v pojat. Nyt olemme löytäneet uuden asunnon ja neliöt kolminkertaistuvat.
Pienten kanssa tässä pärjäsi ihan hyvin, mutta vuosien varrella, vaatteiden koon kasvaessa, lelujen yms tavaroiden määrän lisääntyessä on tullut ahdasta. (Onneksi meillä on iso varastotila vuokrattuna talomme kellarista, muuten emme saisi minnekään mahtumaan suksia, luistimia, kaikenmaailman mailoja, palljo, fillareita, potkulautoja yms. Siellä säilytetään myös kesä/talvivaatteet yms. joita ei juuri tarvita.) Kupuksemme on myös fyysisesti niin aktiivinen, että isompi tila tulee tarpeeseen. Pari v sitten alkoi tässä olla vähän liian ahdasta.
Kokemuksemme perusteella voin sanoa, että kaksioon mahtuu oikein hyvin kolmihenkinen perhe, nelihenkinenkin vielä, kun lapset ovat pieniä. Nauttikaa vauvastanne kiirehtimättä asunnonvaihtoa!
pitkältä ajalta ja harvalla siihen on rahallisia edellytyksiä. Kannattaa kysellä onko omalla paikkakunnalla mahdollisuus suorittaa opintosi loppuun ja jos ei niin silloin sinä itse muutat vuoden ikäisen kanssa opiskelupaikkakunnalle ja laitat vauvelin hoitoon. Niin monet muutkin tekee ja jos meinaat olla yhdessä nykyisen kanssa niin jotain on sinunkin annettava periksi. Te olette tienneet tämän, kun rupesitte lasta tekemään joten tuskin tuokaan on tullut yllätyksenä.
että kyllä jaksaa miehes odottaa ja kaksiossa pärjää hyvin! Eihä'n siitä haaveesta tarvii kokonaan luopua, lykkäätte vaan vähän..
t.3lasta+3aikuista n.60neliöö.. Siinäpä mietittävää ;)