En sovellu työyhteisööni (määräaikaisuus) :( . Enkä voi kokonaan muuttuakaan
Lyhyesti yritän kertoa.. eli aloitin joulukuussa määräaikaisen työsuhteen, joka päättyy kesällä. Olen ollut todella aktiivinen, yrittänyt oppia ja kehittyä. Saanut paljon aikaan. Kuitenkin pomoni, joka oli myös työhönperehdyttäjä, aina sivulauseissa mainitsee asioita, joista VOI lukea rivien välistä, ettei hän pidä tyylistäni.. esim. "kyllä se vaan on niin, että jos sulla jännitystä on niin sun pitäis päästä siitä tunteesta heti pois" (kun puhuin, kuinka ekat asiakassuhteet jännitti hirveästi, ja ne MENI kyllä ok vaikka olinkin vähän jähmeä!! mutta ne oli EKOJA!). Ja "mokia tulee jos on yli-innokas".. "tyylisi on aika suora". Ja en ole mikään toisia loukkaava tyyppi, pomoni vaan on sellainen kiertelevä ja kaarteleva tyyppi, itse sanon asioita nätisti mutta koruttomammin.
Muiden työntekijöiden kanssa ei ole ollut mitään ongelmaa. En ymmärrä, miksi pitäisi olla just tietynlainen? Mihin pisteeseen asti kannattaa katsoa peiliin? Olen yrittänytkin kysellä vähemmän ja olla huomaamattomampi.
Kommentit (4)
Toivottavasti ne eivät ole ansainneetkaan sinua vaan sinä ansaitset paremman työpaikan. Tsemppiä! (Niin tähdennän vielä ajatustani; Kuullostaa kuin pomo tahallaan on ottanut sinut jotenkin silmätikuksi tai odottaa suhteettoman paljon. Yleensä ihmisten annetaan aika rauhassa aloittaa hommat.)
Minusta pomosi kommentit kuulostavat aika tavallisilta, vaikka ehkä hiukan tahdittomilta, pomon kommenteilta. Varmaan on myös totta että teillä ei ehkä henkilökemiat osu yksiin, mutta sitä on paha muuttaa. Muut työntekijät eivät tietenkään kommentoi tyyliäsi koska eivät ole esimiehiäsi. Tuollaista se työelämässä monesti on, eikä sitä kannata liian raskaasti ottaa, voisi olla paljon pahempaakin (selkäänpuukottajia tms.).
Jos se ei pomoa miellytä, niin "that's it". Et voi elää loppu-uraasi miellyttämällä jotain pomoa.
Sen verran voin vinkata, ettei kannata avautua pomolle omista tunteistasi. Eli vaikka jännittäisi kuinka tahansa, niin menet ja hoidat hommasi etkä puhu jännityksestä tai muustakaan. Ja vaikka kuinka kyselisi miten meni, niin jätät negatiiviset asiat syrjään ja keskityt pohdiskelemaan vaikka "kuinka oli kiinnostava nähdä, että vastapuoli ajattelee asioista niin eri tavalla kuin sinä".
Ohjaajasi yrittää opastaa sinua, kertoa miten hänen mielestään työ on parasta tehdä. Itse tiedät kuitenkin ettei se ole ainoa oikea tapa, jos muutkin toimivat eri tavalla.