Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ristiäisistä ja nimiäisistä

Vierailija
14.03.2010 |

Semmoista olen aina miettinyt, että miksi on ihan normaalia pitää nimiäiset lapselle, jota ei kasteta, mutta ei lapselle, joka kastetaan. Eli sitä, että kastejuhla on samalla nimenantojuhla, paheksutaan erityisesti juuri näiden nimiäisten pitäjien taholta.



Kastettaville lapsilleko ei saa nimiäisiä pitää? Käytännön syistä yleensä kastejuhla ja nimiäiset on sama juhla, siis yhtä aikaa, että ei tarvitse kaksia juhlia viettää. Silti jankutetaan siitä että kastejuhla ei ole mikään nimenantojuhla.



Ymmärtääköhän kukaan mitä tarkoitan? Miksi siis pitää nimiäisiäkään, jos ei kastejuhlan yhteydessä saisi antaa nimeä?

Kommentit (13)

Vierailija
1/13 |
14.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

olisikohan taustalla toive /vaatimus ettei ketään lasta kastettaisi jottei nimiäisiä viettävä vauva erottuisi joukosta?



Ettei mummojen albumeissa ole vauvat eriarvoisessa asemassa kun osalla suvun vauvoista on hieno kastemekko ja osalla tavallinen juhlamekko :)

Vierailija
2/13 |
14.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kasteessa kun ei anneta nimeä, kastejuhlassa juhlitaan kastetta (paikalla ovat pappi ja kristilliset kummit) ja nimeä tarvitaan vain kirjaamista varten.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/13 |
14.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan suoraan kirjoitan Väestörekisterin paperista joka tulee ohjeena kotiin kun lapsi syntyy:



Lapsen nimet ja äidinkieli on ilmoitettava kahden kuukauden kuluessa syntymästä oheisella tietojen ilmoittaminen -lomakkeella.



Jos lapsi otetaan evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan jäseneksi, lomake toimitetaan seurakunnalle. Muussa tapauksessa lomake toimitetaan maistraattiin.



* Ohessa olemme aina saaneet seurakunnan ohjeet: uuden elämän aika. Lehtisessä on mm. keskuksen numero josta pappi varataan, kerrotaan miten lapsen nimi valitaan jne.

Tässä kerrotaan kasteen merkitys SEKÄ nimen antamisesta

-kirjoitan tämänkin nyt sanatarkasti että kaikki nyt tajuaa ettei tämä ole minun omaa mutua:



"Kasteeseen on aina liittynyt nimen antaminen. Lapsi tulee näin omalla nimellään Jeesuksen opetuslapseksi.

Nykyisen lain mukaan lapselle voidaan antaa enintään kolme etunimeä. Laki määrittelee myös muita edellytyksiä nimen valitsemiselle. Esim. pojalle ei saa antaa tytön nimeä eikä tytölle pojan nimeä. Nimi ei saa olla sopimaton eikä sellainen, että sen käyttö muutoin voi aiheuttaa ilmeistä haittaa. Nimi ei saa olla muodoltaan tai kirjoitustavaltaan kotimaisen nimikäytännön vastainen".

-Tämä siis suoraan sivulta 7.



Joten joko loppuu keskustelu? Nimen antaminen on aina liittynyt kasteeseen. Jos joku nyt haluaa kertoa nimen ennen kastetta niin senkus! Ei se ole kiellettyä mutta selitä nyt suvulle miksi pappi kastaa lapsen Merviksi jos olet sanonut ennen tilaisuutta nimeksi Laura.. ;)

Vierailija
4/13 |
14.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juu, väärin menee teikäläisellä. Kyllä kasteessa lapsen nimi annetaan. ;)

Vierailija
5/13 |
14.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaste – Kristittynä olemisen perusta



Kasteessa ihmisestä tulee sekä kotiseurakuntansa että maailmanlaajuisen kirkon jäsen. Kasteen perustana on Jeesuksen antama kaste- ja lähetyskäsky. (Matt. 28:18–20)



Kaste on Kristuksen asettama sakramentti ja kristittynä olemisen perusta. Luterilaisessa kirkossa, kuten kaikissa vanhoissa kirkkokunnissa, kastetaan kaikenikäisiä lapsista aikuisiin. Aikuiskasteen saa aikuinen, joka haluaa liittyä kirkon jäseneksi ja jota ei ole kastettu.



Kasteeseen perustuvat muut kirkolliset toimitukset. Kaste on liitto Jumalan ja ihmisen välillä. Kaste on ilon juhla, jossa kiitetään elämän antajaa.



Jumala, Isämme

Sinä annat meille elämän lahjaksi.

Kiitos sinulle siitä,

että suljet tämän lapsen hoivaasi ja suojelukseesi.



Ota hänet kasteen armoliittoon,

jossa Jeesuksen rakkaus on todellista

elämän kaikissa vaiheissa.

Hän on nyt hauras ja heikko,

ole sinä hänen kanssaan ja kanna häntä sylissäsi.



Valaise koko hänen elämänsä.

Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen tähden.



(Tämä sivu löytyy myös osoitteella evl.fi/kaste)



(Kasteessa sanotaan kutakuinkin "kastan sinut, Jenna Marika" eikä "kastan sinut Jenna Marikaksi".)

Vierailija
6/13 |
14.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nimen valinta



Vanhemmat antavat lapselle nimen ennen kastetta. Kastetilaisuudessa nimi ilmoitetaan heti aluksi, jotta lasta voitaisiin puhutella toimituksessa nimeltä. Nimi kertoo, että lapsi on ainutlaatuinen, oma persoonansa. Hän saa ottaa kasteen lahjan henkilökohtaisesti vastaan. Kasteessa Jumala kutsuu lapsen nimeltä omakseen, vanhempien lapsesta tulee myös Jumalan lapsi.

Etunimi



Nimilain mukaan etunimiä saa olla enemmän kuin yksi mutta enintään kolme. Etunimeksi ei voida hyväksyä nimeä, joka on sopimaton tai jonka käyttö voi muutoin aiheuttaa haittaa. Nimi ei siten saa olla muodoltaan tai kirjoitustavaltaan kotimaisen nimikäytännön vastainen.



Pojalle ei saa antaa naisen nimeä eikä tytölle miehen nimeä. Etunimeksi ei myöskään voi antaa sukunimeä, ellei kyseessä ole jommankumman vanhemman etunimestä muodostettu poika- tai tytärloppuinen nimi, jota käytetään muun etunimen jäljessä. Etunimeksi ei myöskään hyväksytä nimeä, joka on jo ennestään sisaruksella tai puolisisaruksella.

Sukunimi



Lapsen sukunimeksi tulee vanhempien yhteinen sukunimi. Jos toinen vanhemmista käyttää sukunimessään yhteisen nimen eteen liitettyä entistä sukunimeään, tätä henkilökohtaista nimeä ei voida antaa lapselle. Jos lapsen vanhemmat ovat säilyttäneet omat sukunimensä, he voivat valita, kumman puolison nimi lapselle annetaan. Samojen vanhempien yhteisessä huollossa olevilla lapsilla on kuitenkin kaikilla oltava sama sukunimi.



Jos kastettavan lapsen vanhemmat eivät ole naimisissa ja he haluavat kuitenkin antaa lapselle isän sukunimen, on hyvissä ajoin hoidettava isyyden vahvistaminen. Isän sukunimen antaminen on mahdollista vain, jos maistraatti on vahvistanut isyyden. Sukunimi voidaan myös myöhemmin muuttaa isän sukunimeksi, kun isyyden vahvistaminen on tapahtunut.



Yleisesti voisi sanoa, että niin kauan kuin nimeä valitessa pysyy almanakan nimistössä, ongelmia ei synny. Yli 90% suomalaisista saa almanakkanimen. Almanakka seuraa hyvin aikaansa, sen nimilistaa uudistetaan viiden vuoden välein. Epäselvissä tapauksissa oikeusministeriön nimilautakunta antaa lausuntoja etu- ja sukunimistä. Lisää tietoa alla olevista linkeistä.



(sama evl.fi -sivusto)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/13 |
14.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tarkoitin, että miksi ei kastejuhla ja nimiäiset saisi olla yksi ja sama juhla, eli siis yhtä aikaa? JOs tosiaan antaa sen nimen sillä kastamisen hetkellä, kuului se kastekaavaan tai ei. Miksi sitten nimiäisiä pidetään? Nimen antamisen vuoksi, oletan. Entäpä jos pitää nimiäiset jonka yhteydessä vauva myös kastetaan?



ap

Vierailija
8/13 |
14.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tarkoitin, että miksi ei kastejuhla ja nimiäiset saisi olla yksi ja sama juhla, eli siis yhtä aikaa? JOs tosiaan antaa sen nimen sillä kastamisen hetkellä, kuului se kastekaavaan tai ei. Miksi sitten nimiäisiä pidetään? Nimen antamisen vuoksi, oletan. Entäpä jos pitää nimiäiset jonka yhteydessä vauva myös kastetaan? ap


myös katsoin että pointti meni nyt kyllä aika vauhdilla ohi. Mielenkiintoinen aihe sinänsä, mutta vastauksia ei näköjään tulekaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/13 |
14.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta kun se nimiäinen on niinkuin kasteen sijaan!



Miksi sinä ajattelet että nimiäisiä pidetään?

Mää vastaan sulle: Koska lasta ei haluta liittää seurakunnan jäseneksi. Joten, lapsen tiedot annetaankin maistraattiin ja juhlitaan pelkkää nimeä. Nimiäiset ei ole mikään virallinen juhla, vaan epäviralliset pippalot.

Aika moni pari antaa kastepapille maistraattiin menevät tiedotkin vasta kastepäivänä. Vaikka toki kasteen voi suorittaa vuoden kuluttua syntymästä jos äiti niin haluaa.

Maistraattia varten kaste tulisikin noudattaa viivytyksettä.



Kasteessa lapselle annetaan nimi. Vastasin jo! Sitä nimeä on liitetty kasteeseen aina.

Jos ei halua liittää lasta seurakuntaan niin saa pitää juhlat kotonaan jos haluaa.



Miksi sitten kukaan järkevä juhlii SEKÄ kastetta että nimenantoa? Koska kasteessa jo juhlitaan nimeä, kuten sanoin on aina liittynyt kasteeseen..

Ja nimenantojuhla on niitten juhla, jotka ei siihen kirkkoon halua kuulua. Monellako tavalla haluat tähän vielä selvennyksen?



Luulin vastanneesi kysymykseesi, mutta jokkut ei näköjään tajua.

T. eräs joka on lapsena saanut vanhempien pitämät "nimiäiset" ja teininä kävin riparin, otin kasteen ja sain ripin. :)

Kyllä kaste ja nimiäinen on ihan eri juttu, vaikka nimi juhlitaan molemmissa.



Jos vauvaa ei kasteta vauvana, niin ei nimiäiset tule automaattina koska ne on "vaan" juhlat.



4

Vierailija
10/13 |
14.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juuri korostaaksemme sitä, että kasteessa lapsi kutsutaan nimeltä seurakunnan jäseneksi, mutta kaste ei ole pelkkä nimenantojuhla. Toki usein nimi julkaistaan ensi kertaa kastetilaisuudessa, mutta lapselle voi antaa nimen ennen kastettakin. Meille kasteessa on tärkeämpää se, että lapsi liitetään siinä seurakunnan jäseneksi. Se on uskonnollinen rituaali, kuten konfirmaatiokin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/13 |
14.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan kuule teette niinkuin haluatte!

Mutta ei se muuta faktaa että aina on kasteessa nimeä juhlittu.



4

Vierailija
12/13 |
14.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

juhlitaanko sillonkin nimeä???

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/13 |
14.03.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei. Puhuttiin vauvasta.



Miksi joku tekee tämän näin vaikeaksi?

Ei aikuisena täytetä kaavakkeita väestöliittoonkaan..

Se nimi menee joko seurakunnan kautta väestöliittoon tai jos ei halua että lapsi kastetaan niin sitten se toimitetaan ihan itse.



4

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi yksi kaksi