Lasten koulumenestyksestä

Selitä hänelle, että hänen on luettava. Lukekaa yhdessä ja sitten myös lahjonta peliin MUTTA vanhempi tyttö, joka hoitaa koulunsa hyvin pitää myös saada lahjoja hyvin tehdystä töistä!



Eli sopiikaa pelisäännöt ei mitään seiskasta ja sitten mitä saa 8, 9, ja 10.



ja rahaa, leluja, vatteita käy lahjuksina mutta ehkä parhaiten toimii, että saa tehdä jotain kivaa yhdessä vanhempien kanssa

perustelemalla kielenoppimisen tärkeydellä? Matkusteletteko? Sitä kautta voisi ehkä saada mtoivaatiota lisättyä. Itse en ole lahjusten kannalla, koska silloinhan motivaatio joka tapauksessa siirtyy ulkoiseksi.

Tehkää oppimisesta kiva leikki, muistipelit, numeropelit ja kaikenlaiset muistilaput ovat varmasti myös lapsen mieleen. Mielikuvitusta ja aikaa, sitä se vaatii kyllä vanhemmilta, mutta maksaa sitten itsensä takaisin kun lapsi kiinnostuu ja alkaa opiskella itsenäisesti. Nyt jos tipahtaa kärryiltä , niin mielenkiinto voi kadota kokonaan.

Ainakin meillä se on auttanut. Koettakaa keksiä läksyistä jotain "pelejä" tyyliin kirjoitat post-it lapuille englanninkielisiä sanoja ja lapsi käy liimaamassa ne nimeä vastaavaan esineeseen. Jättäkää laput päiväksi paikalleen, niin lapsi oppii ne itsekseen.



Tärkeintä yhteisissä läksyjen teossa on se, että aikuinen ei kritisoi lasta, vaan kannustaa ja on vieressä heti apuna. Ja hermostua ei tietenkään saa. Eikä saa olla kiire mihinkään, vaikka juttu lipsuisikin välillä muihin asioihin. Eikä aikuinen tietenkään saa tehdä läksyjä tai auttaa ennen kuin lapsi on yrittänyt, mutta jo se mukana oleminen auttaa lasta keskittymään ja ymmärtämään läksyjen tärkeyden.

Matkustellaan noin kerran vuodessa ulkomailla. On puhuttu syksystä lähtien kielten tärkeydestä ja siitä, kuinka hienoa on osata kieliä, ja että ilman kielitaitoa ei pärjää. On kyselty sanoja ennen sanakokeita ja vaikka etukäteen sanoo lukeneensa, ei usein osaa edes lihavoituja. Ja sitten hänelle tulee paniikki ja suru, kun ei osaa (ja kokeet on yleensä seuraavana päivänä.) Joka kerta, kun on ollut enkkua, kysyn, onko läksyt tehty jne.



Mutta ei ole auttanut.

Nyt ajattelinkin, että saa opetella joka päivä vaikka puolet yhden kappaleen sanoista ja kysellään aina illalla. Valitettavasti ei ole tuntikausia illalla aikaa opiskella hänen kanssaan, mutta toki teemme niin paljon kuin suinkin ehdimme. Nyt tilanne vaatii kuitenkin jotain systemaattista toimintaa, muuten opiskelu jää helposti tekemättä ja vahtimatta.



Tosiasia on kuitenkin, että emme voi hänen puolestaan niitä sanoja opetella, vaan se on hänen tehtävänsä. Ei auta yhtään hänen oppimistaan, vaikka me niitä ääneen hoemme (on testattu.) Autamme tietysti tarvittaessa ja kyselemme.



Nyt tuntuu, että ainoa mahdollinen keino on joka päiväinen "pakottaminen." Eli kun tietää, että illalla kysellään, ehkä se motivoi opettelemaan.



Lahjomiseen en haluaisi lähteä, kun en usko sen auttavan hänen tapauksessaan. Ja kun ei ole isompaa lahjottu, vaikka olisi ollut aihettakin. Ja emme voi isommalle maksaa jälkikäteenkään kaikkea työtä, jota on tehnyt.



Kiitos vinkeistä ja avusta.



ap