Kuinka moni vihaa ryhmätöitä?
Opiskelussa ryhmätyöt on oikeesti syvältä, ei vaan sovi luonteeseen. Haluan, että vastuu on yksin mulla, eikä mitään ihme säätätämistä kun kukaan ei saa kuitenkaan mitään aikaseksi. Jotenkin musta tuntuu, että en ole yksin mielipiteeni kanssa, mutta vallitsevan ylisosiaalisuutta ihannoivan aikakauden vallitsessa kukaan ei sellaista voi myöntää...
Kommentit (22)
Ja kun kursseja oli päällekkäin usein 5-6 ja jokaisesta ryhmätöitä niin olihan se aikataulujen yhteensovittaminen hankalaa.
Itse olen tyypiltäni ns. "tunnontarkka" ja en siedä että asioita ei tehdä aikataulussa tai kunnolla. Onneksi löysin yhden opiskelukaverin jolla oli samanlainen työmotivaatio ja toimintatavat ja oltiinkin aina oma tiimimme kun vaan oli mahdollista. Vaikka opettajat olivat määränneet ryhmien kooksi 3-4 henkeä, niin saimme useinmiten luvan tehdä hommat kaksistaan.
totuus on, että työelämässä tehdään nykyään paljon tiimeissä ja lähes kaikki asiat vaativat yhteistyötä muiden kanssa. Ryhmätyöt valmentavat aika hyvin siihen ja jos ryhmässä työskentely ei yhtään suju, voi olla työelämässä vaikeuksia.
totuus on, että työelämässä tehdään nykyään paljon tiimeissä ja lähes kaikki asiat vaativat yhteistyötä muiden kanssa. Ryhmätyöt valmentavat aika hyvin siihen ja jos ryhmässä työskentely ei yhtään suju, voi olla työelämässä vaikeuksia.
ja jo melko pitkään (yli 10 vuotta) työelämässä, vaativissa asiantuntijatehtävissä (tiedän, että tää termi ei ole av:llä suosittu, mutta se nyt kuvaa parhaiten mitä teen, eli mulla ei ole alaisia mutta teen ylemmän korkeakoulututkinnon pohjalta tehtäviä, joissa on iso henkilökohtainen vastuu). Mä olen edelleen sitä mieltä, että nuo opiskeluajan ryhmätyöt on aika keinotekoisia ja harvoin työpaikoilla on ihan noin vähän selkeytettyjä vastuita ja tehtäviä.
että miten ajattelitte työelämässä hoitaa tiiminä projekteja, jos jo opiskellessa ryhmätöiden teko ei luonnistu?
t. ammatillinen ope
ja jo melko pitkään (yli 10 vuotta) työelämässä, vaativissa asiantuntijatehtävissä (tiedän, että tää termi ei ole av:llä suosittu, mutta se nyt kuvaa parhaiten mitä teen, eli mulla ei ole alaisia mutta teen ylemmän korkeakoulututkinnon pohjalta tehtäviä, joissa on iso henkilökohtainen vastuu). Mä olen edelleen sitä mieltä, että nuo opiskeluajan ryhmätyöt on aika keinotekoisia ja harvoin työpaikoilla on ihan noin vähän selkeytettyjä vastuita ja tehtäviä.
ja kyllä mun työpaikallani on pajlon sellaisia vastuita, joissa sanotaan, että "te" huolehditte sitten tästä kokonaisuudesta ja sitten "me" keskenämme sovimme tarkemmin siitä, kuka mitäkin oikeasti tekee. En kyllä tiedä, onko tämä "vaativa asiantuntijatehtävä" mutta mekin tehdään korkeakoulu- tai tothtorintutkinnon pohjalta hommia, joissa me emme ole eikä meillä ole varsinaisia esimiehiä.
oma nimi laitettava, se on oltava mahd. pienellä, ettei kukaan huomaa, että on joutunut sellaiseen paskaan osallistumaan.
Minä vihaan ryhmätöitä, lähinnä siksi että joudun kuitenkin tekemään homman käytyännössä yksin... Tykkään selkeistä vastuualueista joissa kaikki tietävät mikä on heidän tehtävänsä (toki päällekkäisyyttäkin saa olla jonkun verran jos tehtävä sitä vaatii, ei sillä), noissa opiskeluajan ryhmätöissähän sellaisia ei ole, työelämässä onneksi enemmän.
Komppaan täysin.
Mulla on yleensä näkemys miten homma pitäisi tehdä enkä halua mitään heikompilahjaisia siihen vielä opastettavaksi... =)
minkälainen ryhmä niin aina ne on tyhmempiä ne muut? Että miksei KOSKAAN ole fiksuja ryhmässä ja voisi ajatella, että oho! olenpas lahjakkaaseen joukkoon päässyt. Mutta kun ei niin ei.
tein yliopistossa yhden sellaisen opintokokonaisuuden, jonka KAIKKI osat piti tehdä ryhmätöinä. Ne oli siis pieniä tutkimuksia niistä ja näistä asioista. Joten aika monta ryhmätyötä tuli tehtyä. Ja siinä huomasin myös, että ryhmän koostumus oli todella tärkeä.
Jos tavoitteet ja motivaatio ryhmäläisillä ei sovi yhteen niin tulos on juuri tuo kuvaamanne. Näin myös jos ryhmäläisten kommunikaatio ei vaan toimi. Yhdessä ryhmässä minä olin sen vanhin, kolmikymppinen täti-ihminen, joka halusi että hommat hoidetaan. Yksi oli ylioppilaskunnan puheenjohtaja, jolle tärkeintä oli kännätä koko ajan. Kolmas oli nuori tyttö, joka ei tiennyt mitä halusi, eikä myöskään osannut sanoa sitä. Koko ryhmä oli siis käytännössä ihan pihalla ja mä itse näin tärkeimpänä asiana vaan peitellä sitä ja mieluusti unohtaa koko jutun niin pian kuin mahdollista.
Toisessa ryhmässä, jossa sitten päädyin tekemään monta ryhmätyötä meitä oli kolme-neljä päälle kolmikymppistä täti-ihmistä, joilla kaikilla oli työ- ja vähän tutkimuskokemustakin, ja tavoitteeena oli saada aikaa kohtuu vaihvalla hyvä työ. Homma sujui todella hyvin ja oli jopa ihan kivaa.
Sitten oli lisäksi pari sellaista keskivertoryhmää, joissa oli joku ongelma, mmutta ei niin montaa kuin siinä ekassa. Niissä tuli asiallisia töitä, muttei mitään innovaatioita tai inspiraatioita.
RYhmätyön tekeminen ja ryhmäytyminen on myös taito. Ne tavoitteet pitäisi aina selvittää ja yrittää saada mahdollisimman yhtenäisiksi ryhmän kesken. Ja yrittää salaa etsiytyä samansuuntaisten tavoitteiden ryhmään.
se että NE MUUT on aina niin tyhmiä ja niitä pitää neuvoa, ite tietää ja osaa täydellisesti kaiken.
Mä hermostuin totaalisesti tällaiseen joka ihan selkeästi osottikin tuon mielipiteensä että halveksii muita ihmisiä (varsinkin minua). Mikään mitä tein tuntunut riittävän eikä kelpaavan... En vaan kestä sellaista päsmäröintiä.
Pitäis olla kykyä ottaa toisia ihmisiä huomioon ja tehdä vähän kompromisseja, ei voi vaatia että jokainen tekee niin kuin ehkä itse tekisi.
olisiko aika ajanut jo ohi RYHMÄtöiltä, se, että opettaja antaa vastuun opiskelijalle, käyttää hyväksi ryhmän vahvinta osallistujaa. Olen aina vihannut ryhmätöitä; olen joutunut keskittymään osallistumiseen, en siihen että oppisin jotain.
KIUAS KAUAS HARVIA BLIIX BLOX BLUM BRUU RUI NYT KÄVI KUSSIT RYHMÄ TÄUNNÄ HUORANPOIKASIA PERKELE HÖKÄLEET LEIKKII ANIMEHAHMOJA
Vierailija kirjoitti:
että miten ajattelitte työelämässä hoitaa tiiminä projekteja, jos jo opiskellessa ryhmätöiden teko ei luonnistu?
t. ammatillinen ope
Niistä maksetaan, ja ne tehdään heti yms.. Olin AMK:ssa aikuisten koulutuksessa, jossa oli paljon tyhmätyötä. Minä halusin tehdä ne hommat heti, mutta aina kävi niin, että viimeisellä viikolla sählättiin jotain, eikä ne hommat usein edes valmistuneet.
Samat ongelmat vuodesta toiseen. Tai vuosikymmenestä kun katsoo miten vanha ketju on.
Jokatapauksessa ne ei ehkä vihaa joilla on vakioporukka josta saa tutun ryhmän eri kursseille mutta ne ei toisaalta opi tekemään yhteistyötä tuntemattomien kanssa kuten on tarkoitus.
En vihaa, mutta en kyllä tykkääkään, jos ryhmä ei toimi. Vielä täällä amk:ssakin opettaja arpoo välillä ryhmät... Luulisi, että tämän ikäiset osaisivat jo itse ryhmäytyä. :D
Ryhmätyön lopputulos on (yleensä) aina suurinpiirtein niin hyvä, kun ryhmän paras oppilas on. Mikäli saatte ryhmätöistä huonon numeron, pitänee katsoa peiliin.
Vain silloin tämä ei toimi, kun ryhmässä on lusmuajia, eikä muut viitsi myöskään panostaa siihen.
Olen siis amk-ope ja huomannut tämän miljoona kertaa.