Urvelooooot! Se ei ole GOLITSI, KOLLARI, COLLARI, KOLITSI vaan college

kuullut sellaisesta asiasta, kuin äänteellinen mukautuminen? Sana, josta puhut, on lainasana, jossa on sellaisia äänteitä, jotka eivät kuulu suomen fonotaksiin eli äännejärjestelmään. Kielet usein mukauttaa lainasanat omaan äännejärjestelmäänsä. Tästä esimerkkinä voidaan käyttää vaikkapa ikivanhaa balttilaista lainasaa heinä (balt. shienas) tai vähän uudempaa skandinaavista/germaanista lainasanaa tuoli (ruots. stol). Koska kielemme fonotaksiin ei kuulu suhuässää tai sananalkuista konsonanttiyhtymää, on kieli hionut vieraat äänteet pois.

Kirjoitetun kielen aikakaudella kieli muuttuu vähän eri tavalla, koska (kuten nyt juuri college-sanassa) alkuperäiskielen kirjoitusasu säilyy kaikkien nähtävillä. Koska tätä kyseistä sanaa ei voida pitää kansainvälisenä sen puolesta, että college tarkoittaa käsittääkseni vain suomen kielessä tätä vaatetta ja/tai materiaalia (muissahan se on vain tietynlainen koulu), voitaisiin aivan hyvin myös kirjoittaa kolitsi. Niin mä ainakin usein teen, tuo college-sana on vaan jotenkin niin superhölmö.

Teoriasi ontuu. College-sanalle on jo käännös: yliopisto. Tällä logiikalla, mehän voisimme alkaa sitten puhua kolitsista kun puhutaan yliopistosta ;)

ap

ei ole ainakaan Yhdysvalloissa sama kuin yliopisto, yliopisto on amerikaksikin university.

Jos pidät tuota äänteellistä mukautumista "mun" teoriana, niin voin vakuuttaa, että tämä on ihan yleisesti tunnettu kielen muuttumisen mekanismi.

Kiristääkö kolleken kaula-aukko ap:n kaulaa. Osta seuravaa paremmalla ja venyvämmällä resorilla :)

Teoriasi ontuu. College-sanalle on jo käännös: yliopisto. Tällä logiikalla, mehän voisimme alkaa sitten puhua kolitsista kun puhutaan yliopistosta ;)

ap

ei ole ainakaan Yhdysvalloissa sama kuin yliopisto, yliopisto on amerikaksikin university.

Jos pidät tuota äänteellistä mukautumista "mun" teoriana, niin voin vakuuttaa, että tämä on ihan yleisesti tunnettu kielen muuttumisen mekanismi.

Joo, siis kyllähän tuota kielen mukautumista tapahtuu, ja sitä kautta tulee uusia sanoja. Mä olen saanut kyllä sen käsityksen, että esim. muotoa golitsi käyttävä tekee sen sen vuoksi, ettei hänellä ole aavistustakaan mikä alkuperäinen sana on kyseessä. Kielitaidon puutetta siis.

ap

ja mähän käsittääkseni tuossa aikaisemmassa viestissä kirjoitin, että nimenomaan tuosta vaatteesta/materiaalista voisi käyttää sanaa kolitsi, koska sillehän ei muuta vakiintunutta sanaa ole. Yliopistollehan suomen kielessähän on jo sana, nimittäin yliopisto.



Mä en oikein tiedä, miten tuo sana college (merkityksessä opinahjo) kääntyy suomeksi, useinhan se käännetään college.

kuullut sellaisesta asiasta, kuin äänteellinen mukautuminen? Sana, josta puhut, on lainasana, jossa on sellaisia äänteitä, jotka eivät kuulu suomen fonotaksiin eli äännejärjestelmään. Kielet usein mukauttaa lainasanat omaan äännejärjestelmäänsä. Tästä esimerkkinä voidaan käyttää vaikkapa ikivanhaa balttilaista lainasaa heinä (balt. shienas) tai vähän uudempaa skandinaavista/germaanista lainasanaa tuoli (ruots. stol). Koska kielemme fonotaksiin ei kuulu suhuässää tai sananalkuista konsonanttiyhtymää, on kieli hionut vieraat äänteet pois. Kirjoitetun kielen aikakaudella kieli muuttuu vähän eri tavalla, koska (kuten nyt juuri college-sanassa) alkuperäiskielen kirjoitusasu säilyy kaikkien nähtävillä. Koska tätä kyseistä sanaa ei voida pitää kansainvälisenä sen puolesta, että college tarkoittaa käsittääkseni vain suomen kielessä tätä vaatetta ja/tai materiaalia (muissahan se on vain tietynlainen koulu), voitaisiin aivan hyvin myös kirjoittaa kolitsi. Niin mä ainakin usein teen, tuo college-sana on vaan jotenkin niin superhölmö.

Teoriasi ontuu. College-sanalle on jo käännös: yliopisto. Tällä logiikalla, mehän voisimme alkaa sitten puhua kolitsista kun puhutaan yliopistosta ;) ap

ei ole ainakaan Yhdysvalloissa sama kuin yliopisto, yliopisto on amerikaksikin university. Jos pidät tuota äänteellistä mukautumista "mun" teoriana, niin voin vakuuttaa, että tämä on ihan yleisesti tunnettu kielen muuttumisen mekanismi.

college on Suomessa about se niin parjattu AMK ja yliopisto on se university. Kyllähän ton college-paidan mallin omalta jenkkivaihto-oppilas ajoiltani muistan. Minustakin KOLLEKE on ihan ehdoton!

ei ole ainakaan Yhdysvalloissa sama kuin yliopisto, yliopisto on amerikaksikin university.

Riippuu eri maista, mitä college tarkoittaa. Oppilaitos jokatapauksessa, myös yliopisto voi olla college:

"Yhdysvallat

Yhdysvalloissa collegeiden tutkinnot ovat korkeintaan alempia korkeakoulututkintoja (bachelor), ja yhden oppilaitoksen pääainevalikoima on suppeampi kuin yliopistossa.

[muokkaa] Britannia

Britanniassa collegeiksi kutsutaan useita toisistaan täysin poikkeavia oppilaitoksia ja niiden osia:

* ammattikouluja ja varsinkin niiden jatkoluokkia ja aikuisopintolinjoja

* vanhojen yliopistojen (esimerkiksi Oxfordin yliopisto) osia

* "university college" - vastaa yleensä ammattikorkeakoulua, tosin esimerkiksi University College London on arvostettu Lontoon yliopiston osa.

* "sixth form colleges" oppivelvollisuuden ja yliopiston välisiin vuosiin tarkoitettuja kouluja (lukioita)

* eräitä yksityisiä oppikouluja (esimerkiksi Eton College)

[muokkaa] Kanada

Kanadan colleget vastaavat teknistä opistoa.

[muokkaa] Australia

Australiassa college on yliopistoa pienempi korkeakoululaitos, joka voi olla joko itsenäinen tai jonkin yliopiston alainen.

[muokkaa] Irlanti

Irlannissa termi "college" tarkoittaa likimain kaikkia korkeamman asteen opintoja."

Teoriasi ontuu. College-sanalle on jo käännös: yliopisto. Tällä logiikalla, mehän voisimme alkaa sitten puhua kolitsista kun puhutaan yliopistosta ;)

ap

ei ole ainakaan Yhdysvalloissa sama kuin yliopisto, yliopisto on amerikaksikin university.

Jos pidät tuota äänteellistä mukautumista "mun" teoriana, niin voin vakuuttaa, että tämä on ihan yleisesti tunnettu kielen muuttumisen mekanismi.

Joo, siis kyllähän tuota kielen mukautumista tapahtuu, ja sitä kautta tulee uusia sanoja. Mä olen saanut kyllä sen käsityksen, että esim. muotoa golitsi käyttävä tekee sen sen vuoksi, ettei hänellä ole aavistustakaan mikä alkuperäinen sana on kyseessä. Kielitaidon puutetta siis.

ap

puutetta. Kielitaidon mukana tulevat tutuksi myös äänteet, joita omassa kielessä ei ole. Mutta miksi tehdä tuollaiset tavalliset sanat hankaliksi, ja käyttää niissä vierasperäisiä äänteitä? Miten te oikein lausutte collegen? Niin kuin se englanniksi äännetään, kirjoitusasun mukaan vai kenties kolleke vai kolitsi?

Yleiskielen ja sen sanaston pitäisi mun mielestä olla sellaista, että äidinkieliset puhujat pystyisivät sitä korvakuulolta kirjoittamaan. Se on kielellistä demokratiaa. Jokaisessa yhteiskunnassa on myös sellaisia ihmisiä, joita ei kiinnosta opiskelu ja lukeminen, eikä myöskään oikeinkirjoituksella snobbailu. Tietenkin kielessä kuin kielessä on kansainvälisiä sanoja (eli niitä ns. sivistyssanoja) ja kaikenlaista terminologiaa, mutta tällaisia sanoja ja/tai käsitteitä tarvitaan yleensä silloin, kun ollaan siirrytty arkikielen parista jollekin muulle tasolle.

peessi kolitsi. :D

peessi kolitsi. :D

Se on paljon mukavampi kuin kolleke

Mutta mä tykkään enempi kuiteski pliissistä. Kerros mulle mikä sen oikea kirjoitusasu on.

Kuulin anopilta, enkä kysynyt tarkoittiko fleeceä vai plyyshiä.

T. pliissin esille tuonut

Kaikkien sanojen oikeinkirjoituksen? Mulla ainakin tulee välillä ylläreitä, jos lukee noita sääntöjä..

Täällä monesti ilkutaan muodoille jotka eivät ole edes väärin.

Eikö kieli voi muuttua? Kielitoimistokin saattaa muuttaa suorituksiaan.. Pitäisikö meidän yhä käyttää jotain Agricolan aikaista tapaa vielä?

Miten muuten, vaahtoatteko te samat mammat sitten näistä nimistä, että pitää kirjoittaa kuten lausutaan? Tuli vaan mieleen..

Kaikkien sanojen oikeinkirjoituksen? Mulla ainakin tulee välillä ylläreitä, jos lukee noita sääntöjä..

Täällä monesti ilkutaan muodoille jotka eivät ole edes väärin.

Eikö kieli voi muuttua? Kielitoimistokin saattaa muuttaa suorituksiaan.. Pitäisikö meidän yhä käyttää jotain Agricolan aikaista tapaa vielä?

Miten muuten, vaahtoatteko te samat mammat sitten näistä nimistä, että pitää kirjoittaa kuten lausutaan? Tuli vaan mieleen..

Öööh... Agricolan aikainen tapa? Kun Agricola ABC-kirjan kirjoitti, niin en usko että C:n kohdalla luki college! :D

Ja mistä nimistä vaahtoamisesta puhut, siis että pitää kirjoittaa kuten lausutaan? Eikös tuo college-kolitsi -juttu ole juuri sitä, että ei osaa alkuperäisasua (tod.näk. ei sanan alkuperäistä merkitystäkään), niin kirjoittaa kuten lausutaan.

Että onhan kieli kehittynyt tähänkin asti, pitäisikö muutoksen jotenkin pysähtyä? Tai palata samantien sinne muinaiseen..

Ja noista nimistä tarkoitin sitä, että täällä enemmistö pauhaa että nimet pitää kirjoittaa ja lausua samalla tavalla, ja se c-nimi on synti ja häpeä.. Ja sitten tällaisessa ketjussa ilkutaan niille jotka noudattaa tuota sääntöä joissain muissa sanoissa.

Naurattaahan nuo viritelmät joskus, mutten mä viitsi alkaa kovin kauheasti ilkkumaan, kun en itsekään osaa monia sanoja oikein. Kuten vaikka irrottaa, ei irroittaa, kehottaa.. Jne.

mikä on pliissi? :O

Sitäpaitsi mikä tahansa noista kuulostaa järkevämmältä kuin joku pukeutumispaita tai tekninen alusasu vai mitä näitä oli..

sanotko ap muka kirjakielellä college lausuttuna

sanotko ap muka kirjakielellä college lausuttuna

:D Kirjoitusasusta puhun... ;)

kuullut sellaisesta asiasta, kuin äänteellinen mukautuminen? Sana, josta puhut, on lainasana, jossa on sellaisia äänteitä, jotka eivät kuulu suomen fonotaksiin eli äännejärjestelmään. Kielet usein mukauttaa lainasanat omaan äännejärjestelmäänsä. Tästä esimerkkinä voidaan käyttää vaikkapa ikivanhaa balttilaista lainasaa heinä (balt. shienas) tai vähän uudempaa skandinaavista/germaanista lainasanaa tuoli (ruots. stol). Koska kielemme fonotaksiin ei kuulu suhuässää tai sananalkuista konsonanttiyhtymää, on kieli hionut vieraat äänteet pois.



Kirjoitetun kielen aikakaudella kieli muuttuu vähän eri tavalla, koska (kuten nyt juuri college-sanassa) alkuperäiskielen kirjoitusasu säilyy kaikkien nähtävillä. Koska tätä kyseistä sanaa ei voida pitää kansainvälisenä sen puolesta, että college tarkoittaa käsittääkseni vain suomen kielessä tätä vaatetta ja/tai materiaalia (muissahan se on vain tietynlainen koulu), voitaisiin aivan hyvin myös kirjoittaa kolitsi. Niin mä ainakin usein teen, tuo college-sana on vaan jotenkin niin superhölmö.