Lue keskustelun säännöt.
Ei kai tämän elämän pelkkää ahdistusta olla pitäisi?
11.03.2010 |
Tuntuu etten jaksa enää. Kotona kaikki ahdistaa, mies ja lapsi. Miehen kanssa ei saada puhuttua juuri mistään, kaikki kääntyy aina riidaksi.
Lapsi kiukuttelee ja kitisee, osin varmaan oireilee tämän ilmapiirin takiakin, mutta on tuossa jotain muutakin, eikä ilmeisesti osata/jakseta reagoida oikein lapsen temppuihin.
Terapiaa saadaan, mutta tuntuu ettei siitä mitään apua ole. Mitä tässä oikein voisi tehdä?
Kommentit (8)
niin elät mun elämää.
Suru ja tuska kai joskus hellittää.
Elämä ei ole kaikille kultaa ja kimallusta.
Kai tällä tuskalla on joku merkitys?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja miksei leppoisaakin. Sitten jaksaa kestää ne väistämättä eteen tulevat surut ja murheet. Niitä on omalle kohdallekin kasautunut joskus enemmän joskus vähemmän. Joskus lyhytaikaisia ja joskus jatkuvia. Mutta myös oma suhtautumistapa ratkaisee ja omat valinnat, enkä tarkoita tällä syyllistää, vaan toivon, että löydät itsellesi ja lapsellesi ne keinot, joiden avulla saatte elämästä hyvää.
Muistan itse nimittäin joskus 25+ v. oivaltaneeni pitkän kaavan mukaan tuon saman, mitä itse pohdit, että eihän aina tarvitse olla jostain ahdistunut. Miksi pitäisi? Tehdään tästä mahdollisimman hyvä elämä ja paljon pieniä ihania hetkiä siihen. Voimia ja löytämisen iloa!
mene sunnuntaina messuun. Niitä minä suosittelen. Noista olen itse saanut avun.
Niin kuvittelitko että näin ei käy sinun kohdalla, vaan elämä hymyilee kuin Bill Cosbyn perheessä?
Mutta uskon kyllä että riitely ja ahdistus välittyy lapselle ikävästi, ja pahimmassa tapauksessa toistuu taas seuraavaan polveen.
Tuskin kellään pelkkää cosbymaista onneakaan on, mutta kai sentään joskus edes tavallista, tai edes vähän kivaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä on paska. Ja me emme ole matoja. Madot pitävät paskasta. Heille paska on suklaata ja me olemme paskatehtaita. Miten madot pärjäisivät ilman meitä?
Ehkä joillakin on paremmin, en tiedä.
Madot tarvii meitä, etenkin kihomadot. Suosittelen kaikille niille jotka aikovat lopettaa päivänsä, jatkamaan päiviään edes matojen takia. Madothan nyt ei välitä, eikä niillä ole tunteita. Sulla on tunteet ja valta päättää matojen hyvinvoinnista.
Ajattele matojen parasta.
Madot rules!