Millainen ihminen ei katso kohti kuvaa ottaessa, vaikka tietää sen?

Ihmeellistä sontaa.



Vähänkin täyspäisempi kuvaaja välttelee niitä ällöttäviä ja teennäisiä irvistyshymyposeerauskatsesuoraankameraan -teeskentelyitä viimeiseen asti. Niinpä kuvaamiseen tulee tauko, joka kestää sen aikaa kuin poseeraaminen jatkuu.



Jos ei halua tulla kuvatuksi niin sen voi sanoa kuvaajalle. Tai sen voi vaikka näyttää esittelemällä kämmentään stop-merkkimäisesti.



Joissain tilanteissa kuvattavalla ei edes (sosiaalisessa mielessä) ole lupaa kieltäytyä kuvaamisesta. Jos menee vaikka häihin, hautajaisiin tai muihin juhliin, joissa tapahtuman päähenkilöt ovat palkanneet paikalle kuvaajan, niin tapahtumaan osallistuminen on implisiittinen suostumus myös kuvattavaksi tulemiselle. Jos joku on mielestään niin ihmeellinen megatähti, ettei häntä saa kuvata ilman lupaa, niin jääköön kotiin.



Muutenkin se "mua ei saa kuvata" -pöyhkeily on lähinnä jonkinlaista pakkomielteisellä tavalla kontrollihaluisten ihmisten pentumaista oikuttelua. Kun ei itse olla jonkin tilanteen kontrollissa, niin sitten koitetaan otta suitset omiin käsiin marttyrin rooliin heittäytymällä kun itkupotkuraivari ei oikein sopisi tilanteeseen.

[/quote]

Yllä olevasta kommentista heijastuu vahva usko oman näkemyksen olevan ainoa oikea. Joissakin kohdissa näkemykset ovat jossain määrin harhaanjohtavia.

ensinnäkin keveenyksenä hautajaisten päähenkilöä (=vainaja) tuskin voisi vähempää kiinnostaa saadaanko osanottajista kuvia. Toiseksi jos kutsussa ei ole mainittu paikalla olevan amattikuvaajaa ei osallistumista voi pitää minkäänllaisena kuvauslupana. Kolmanneksi tuolla logiikalla kaikki jukisilla paikoilla olevat antaisivat samalla luvan kuvata itseään ja myös jukaista kuvan, eli lainsäädännön mukaisilla rajoitteilla mm. Julkaisuun ja loukkaavuuteen liittyen ei olisi mitään merkitystä.

em. Seikkojen lisäksi käsittääkseni julkisuuden henkilöillä on vähäisempi yksityisyyden suoja kuin rivikansalaisellla.

Kontrolointihalua on myös odottaa, että yksityisen tuntemattoman ihmisen tulisi toimia esim. Kuvauksesta kieltäytyessä kuvaajan haluamalla tavalla :)

Lisäksi hyvä kuvaaja saa yleensä kohteen yhteistyöhön myös hankalassa tilanteessa.

muuten, eikö ap sitä tiedä?

En kertakaikkiaa osaa olla luonteva kameran edessä. Siis kuvatkaa veikkoset, mutta poseeraamaan en ala.

ko. mies ei myöskään pidä sinusta ja kokee sen ahdistavana että räpsit kuvia.

Kysymykseni "innoittajana" toimii hyvän ystävani aviomies, joka ei koskaan katso kameraan, kun otan kuvia. Perheen muut jäsnenet katsovat kameraan kyllä, mutta tämä (inhoamani) mies ei katso kameraan päin.

Itse en ainakaan katso sellaista ihmistä kohti jota inhoan ja jolla on kamera kuvaus valmiudessa. En vaikka kuinka ko. kuvaaja vaatisi sitä.

voi että mua ottaa päähän taas sellaiset joilla on 5 minuuttia joku tyhmä hymy päällä kun jotkut ottaa kuvia. Siis voiko typerämpää olla?? Olkaa ihmiset luonnollisia valokuvissa, ei niissä tarvitse poseerata -älkääkä valokuvaajina sitä vaatiko!!

Ihmeellistä sontaa. Vähänkin täyspäisempi kuvaaja välttelee niitä ällöttäviä ja teennäisiä irvistyshymyposeerauskatsesuoraankameraan -teeskentelyitä viimeiseen asti. Niinpä kuvaamiseen tulee tauko, joka kestää sen aikaa kuin poseeraaminen jatkuu. Jos ei halua tulla kuvatuksi niin sen voi sanoa kuvaajalle. Tai sen voi vaikka näyttää esittelemällä kämmentään stop-merkkimäisesti. Joissain tilanteissa kuvattavalla ei edes (sosiaalisessa mielessä) ole lupaa kieltäytyä kuvaamisesta. Jos menee vaikka häihin, hautajaisiin tai muihin juhliin, joissa tapahtuman päähenkilöt ovat palkanneet paikalle kuvaajan, niin tapahtumaan osallistuminen on implisiittinen suostumus myös kuvattavaksi tulemiselle. Jos joku on mielestään niin ihmeellinen megatähti, ettei häntä saa kuvata ilman lupaa, niin jääköön kotiin. Muutenkin se "mua ei saa kuvata" -pöyhkeily on lähinnä jonkinlaista pakkomielteisellä tavalla kontrollihaluisten ihmisten pentumaista oikuttelua. Kun ei itse olla jonkin tilanteen kontrollissa, niin sitten koitetaan otta suitset omiin käsiin marttyrin rooliin heittäytymällä kun itkupotkuraivari ei oikein sopisi tilanteeseen.

[/quote]

Jokaisella ihmisellä taitaa olla oikeus viestiä omalla tavallaan haluttomuudestaan tulla kuvatuksi. Jos vastapuoli edellyttää Viestintätapaa, joka on hänelle sopiva on se vastaavasti kontrollihalua.

Hautajaisten päähenkilö on tuskin palkannut kuvaajaa :-) ja lisäksi jollei kutsussa mainita, että paikalla on "ammatti"-kuvaaja ei paikalle saapuminen ole osoitus kuvausluvan antamisesta.

Käytännössä tuollainen oletus on samankaltainen päätelmä kuin, että koska julkisella paikalla saa kuvata on sinne saapuminen sama kuin kuvaus ja ehkä vielä julkaisuluvan antaminenkin. Ammatikuvaaja saa kyllä useinmiten kuvat aikaan niin, että kuvattava suostuu yhteistyöhön tai ei muuten häiriinny kuvaamisesta, jos näin käy niin usein saa kuvaaja miettiä toimintatapaansa.

Julkisuudenhenkilöistä niin paljon, että useinmiten lain tulkinta on sellainen, että julkisilla paikoilla otetut kuvat voidaan julkaista (teoriassa jossain määrin vähäisempi yksityisyyden suoja)vaikka rivikansalaisen kuvaa ei saakkaan. Tietysti loukkaavat ja halventavat kuvat ovat eri asia.

Hienotunteinen kuvaaja osaa lukea myös kuvattavan kehonkieltä, eikä lähde mukaan turhiin leikkeihin.



Yleisellä tasolla kuvaaminen on noissa tilanteissa ok, mutta hienotunteisuus on monesti eduksi parhaan lopputuloksen kannalta.

kaikki ei todellakaan viihdy kameran edessä

toinen silmäni alkaa välillä karsastaa. Etenkin kameraan katsominen on vaikeata. Koitan olla katsomatta suoraan kameraan, eli juttelen kaverille tai koitan katsoa sivuttain.

ain ajos katsoo suoraan kameraa. Tai joka muuten näyttää tuijottavalta monsterilta. Tai joka ei halua sitä kuvaa ylipäätään oikeasti otettavan.



Tai sitten sellainen, jota on opetettu poseeraamaan "katse tulevaisuudessa".

jotka tietävät, mutta leikkivät etteivät näe kameraa. Muualla maailmassa en ole vastaavaan törmännyt. Noloahan se on.

siis joka inhoaa syvästi itsestään otettuja valokuvia, eikä haluaisi koskaan itsestään valokuvia otettavan, mutta joka aina ei puolituttuja kehtaa kieltää niitä ottamasta.

kuvaaja laittaa kuvat nettiin, yritän katsoa mahdollisimman paljon poispäin

Eivät vaan ehkä halua päätyä SINUN albumiisi...

Mistä sitä tietää, kenen kameraan milloinkin katsoo..



Ja toisaalta jos katson suoraan kameraan, silmät ihan varmasti räpsähtää kiinni. Yritän katsoa suunnilleen kuvaajan päälaelle, niin kuvassa ehkä näkyy silmänikin.

haluaa luonnonmukaisempaa jälkeä

tai on vaan yksinkertaisesti ujo ja epävarma

kameransa nykyään joka kissanristiäisiin ja illanviettoihin. Mua ahdistaa olla kuvissa, ja muut nostavat metelin, ellei halua poseerata viiden minuutin välein. Huoh.

Jokainen oikea, fiksu valokuvaaja tietää tämän ja ymmärtää silloin olla kuvaamatta!!

Mun mieheni tykkää ottaa valokuvia paljon ihan arkitilanteista. Siinähän saisi patsastella jatkuvasti katse kameraan päin. Ja parhaat kuvat jäisivät saamatta, tilannekuvat ovat usein niitä onnistuneimpia. Mua enemmän ärsyttää, kun yrittää ottaa kuvia, niin ihmiset kääntyvät kaikki katsomaan kameraan.

Jokainen oikea, fiksu valokuvaaja tietää tämän ja ymmärtää silloin olla kuvaamatta!!

Jos ei katso kameraan, se tarkoittaa ettei ole lupaa kuvata, ja vain moukat (vrt. paparazzit) kuvaa siitä huolimatta.

Suomalaiset ovat sellaisia linssiluteita, että kun näkevät kameran, pysähtyvät ja tuijottavat kameraan ja hymyilevät teennäisesti.



Ulkomailla ihmisistä saa paljon enemmän luonnollisia kuvia, missä he jatkavat puuhiaan kun näkevät kameran.