Meneekö 2 lasta siinä missä yksi?

2 ja 3 välillä huomattavasti pienempi ero, kuin 1 ja 2.

= normaalia lapsiperheen elämää.



Yksi lapsi = pikkuvanhaksi kasvatettu lapsi, tarve kodinulkopuolisiin kavereihin ja aikuisten erillisyys lasten tavasta elää ja olla korostuu.

Kiitos seisoo vasta vuosien päästä, kun leikkivät yhdessä.

on tarve perheen ulkopuolisiin kavereihin, oppiipahan ottamaan kontaktia ja ulospäinsuuntautuneisuutta. Itse kasvoin lapsilaumassa ja jäin tuosta paitsi ja aikuisenakin tuottanut vaikeuksia solmia ystävyyssuhteita.

Yhden kanssa on kyllä helpompaa. Kaksi teettää kaksinverroin töitä, ja kulutkin kasvaa, oma aika entisestään vähenee (jos sitä edes on...)

yhden lapsen vanhemmuudesta, kun ekat lapset on kaksoset. mutta uskallan silti väittää, ettei ne millään menneet siinä missä yksi. väkisinhän tässä on ollut pakko revetä kahden lapsen tarpeisiin yhtaikaa (nyt jo on paljon helpottanut, kun ovat 5-vuotiaita, mutta pieniä lapsiahan ne on edelleen).

sitten esikoisesta on jo apua, ja saavat toisistaan seuraa. Eli myöhemmin, kun joutuisit viihdyttämään ainoaa lasta, pääsetkin helpommalla kun 2 lasta leikkkii yhdessä. näin kärjistetysti :)

Olen siis ap ja ikää on jo 47vuotta.

Jos esim. lähden kahden lapsen kanssa kauppaan, siinä on enemmän hommaa kuin jos menisin vain toisen kanssa - kahdet pukemiset ja kahdet turvaistuimeen laitot ja kahden lapsen vahtiminen.



Toisaalta kotona lapset leikkivät keskenään eivätkä kaipaa leikkeihin niin usein vanhempaa mukaan kuin mitä yksi lapsi saattaa kaivata.



On myös tilanteita, joissa on ihan sama onko lapsia yksi vai kaksi. Joka tapauksessa tehtiin hiekkalaatikko takapihalle, joka tapauksessa laitan ruokaa joka päivä lapselle, joka tapauksessa kylvetetään - ja meillä lapset kylpevät yhdessä, koska ovat vielä pieniä ja se on heistä hauskaa:)



Vuosien myötä tilanne varmasti muuttuu, mutta tällä hetkellä koen näin. Eli ei mielestäni mitenkään hirmu suurta muutosta arkeen tuonut toinen lapsi.



Pojat ovat nyt 2 v ja 3,5 v.

Edellisten lisäksi kaksi lasta saa aina aikaan myös TAPPELUN. Toisaalta oppiipa pitämään puoliaan ja vuorovaikutustaitoja tätä kautta jos jotain positiivista haetaan. Ja aina on kaksin kerroin turvattu oma vanhuus sitten, kun on (mitä) useampi lapsi, joka voi sitten hoitaa meitä vanhempiaan.

esim minulla on 4 sisarusta ja kukaan ei hoida halvaantunutta vanhaa äitiämme, kaikilla meillä on omat perheemme ja työmme ja paikkamme maailmalla.

Niin 2 lasta tarttee hoitaa kuitenkin oli ikäero isompi tai pienempi; no okei ehkei jos ikäeroa on päälle 16 vuotta ja isompi muuttaa vaikka pois kotoa.. ;)



Meillä on 4 alle kouluikäistä lasta ja vaippaikä on minusta ollut se rasittavin vaihe. Kun on 2 vaippaikästä kerralla niin eipähän sama vaihe jatku tuplapitkään! :D

Minua itseäni ei sinänsä haittaa vaihdanko vaippoja yhdelle vai kahdelle kun ne tarttee vaihtaa jokatapauksessa.



Omasta mielestä kaksi menee siinä missä yksi. Tottakai kaksi on hoidettavana, mutta olisi kuitenkin jos kaksi tekee.



Kyllä minusta kivempi hoitaa kaksi pienellä ikäerolla kuin että uusi vauva-aika jatkuu ja jatkuu vaikka 10 vuotta. No, ehkä joku taas tykkää semmosesta? :)

vaativat enemmän. Jos on suht pieni ikäero, niin sitten ehkä vaativat välillä vähemmän huomiota koska leikkivät ja puuhailevat asioita myös keskenään. Ja samaa sukupuolta olevilla menee vanhat vaatteet toisellekin. Mutta siis ei nyt ihan samalla mene kuin yksikin. Jos tuntuu ettet jaksaisi, niin ei sitten kannata. Helpompi niin kuin katua jälkikäteen. Sitten asialle ei voi enää mitään tietenkään.

Rankkaa oli eka vuosi kun ikäeroa on 1v3kk. Sen jälkeen heistä on ollut paljon seuraa toisilleen, eikä mun ole koskaan tarvinnut leikkiä heidän kanssaan. Jos olisi ollut vain yksi, olisi mun pitänyt varmasti ihan leikkiäkin lapsen kanssa.



Toki perushuolto on työläämpää, mutta sekin kestää vain muutaman ekan vuoden. Ruokaa tekee samalla kahdellekin lapselle.



Meillä on tosin kolme lasta ja tämä kolmas ei mene enää samalla, kun ikäeroa isompiin on niin paljon. Joutui aloittamaan vauvaelämän uudestaan, mutta silti kuopus on ollut hieno asia meille kaikille.

Tota mää meinaan, että jos lapsi kasvaa yökuivaksi ja sitten hankkii uuden lapsen kun tilanne helpottuu sen yhden kanssa niin miten se on sitten loppupelissä "helpompaa" kuin jos hoitaa kaksi pienellä ikäerolla ja homma laakista ohi?



Jos me oltaisiin hankittu lapsia 3 vuoden välein niin siihen menis 12 vuotta että saadaan neljäs yövaipasta jne.

Minusta pienemmällä pääsee kun homma ohi nopeammin.



15

eli ei todellakaan mene. Joskin meillä esikoinen oli yksin vain ekat 1.5 vuotta, joten en tiedä miltä olisi yhden lapsen kanssa tuntunut siitä eteenpäin.

Meillä ikäeroa on lapsilla 1,5 vuotta. Ensimmäiset vuodet, kun varsinaista hoitotyötä joutuu joka tapauksessa tekemään, niin kaksi menee siinä samalla kuin yksikin. Eikä mene montaa vuotta kun lapset onkin jo yhtäkkiä niin isoja ja omatoimisia, että osaavat huolehtia monista asioista jo itse. Silloin myös korostuu se etu, että kotona on aina leikkiseuraa. Sisaruksen kanssa on myös helppoa harjoitella kaveritaitoja. Olen lisäksi huomannut, että kun lapset ovat eri sukupuolta niin nyt koululaisina tulevat mainiosti juttuun myös vastakkaisen sukupuolen kanssa ja kavereina on sekä tyttöjä että poikia, molemmilla.

Mulle sanottiin aina että kaksi menee siinä missä yksikin.. No joo kaksin verroin töitä ja rahaa menee.. No mulle tuli avioerokin :P No hyvä miehen jatkaa kun perusti uuden perheen ja ei ole lapsiaan tavannut puoleen vuoteen ei edes soittanut heh.. Mutta joo kahden kanssa hankalaa saada parisuhdetta siis uutta yms.

Yhden kanssa helpompaa

Vierailija kirjoitti:

Kiitos seisoo vasta vuosien päästä, kun leikkivät yhdessä.

Tai sitten nahistelevat keskenään...