Mitä tehdä nirsoille lapsille?

Mitään ei ole pakko syödä, seuraava ruokailu kolmen tunnin kuluttua. Narinaa en kuuntele. Saa narista, mutta en kuuntele.



Itse tarjoan joka päivä jotain uutta. Tänään on sharon hedelmää iltapalalla. Se on ainoa tapa oppia ennakkoluulottomaksi. Jos vetää makaroni jauheliha linjaa, ei lapset opikaan mitään.



Maustehyllyyn ei kohta enää tämän takia mahdu yhtään purkkia. Mutta hyvin menee melkein mikä vaan alas.

flunssassa ja tuolle hyvin syövällekään ei maistu mikään niin en edes viitsi laittaa ruokaa. Syököön vaikka kylmiä nakkeja jos ovat nälissään. Tympii tosissaan kun ei mikään koskaan kelpaa ilman narinoita.

Vierailija:

Kaikkea pitää maistaa, mutta en vaadi, että inhokkiruoka syödään viimeistä murua myöten. Kun on maistanut ja jos ei tykkää, annan leivän.

Minä toimin muuten samoin, mutta en antanut leipää vaan annoin huutaa seuraavaan ateriaan asti. Aika pian alkoi maittaa. Kun yleensä ruokaan kuuluu useita osia, aina on mm salaattia, niin joku aina menee, mutta mitään yliannoksia en anna siitä mikä menee enkä mitään korvaavaa sävellä.

Sun ongelma on siinä, että lapsesi tietävät että on olemassa vaihtoehto ja sen saa kun tarpeeksi märisee..

makaroni-jauheliha -linjalle. En kyllä tarjoile mitään " extremeä" (pakko ruokalaskua pitää toisinaan kurissa, mutta tämä ei tarkoita mitään askeesia), peruskotiruokaa, jossa on kasviksia joukossa, jne. Hedelmiä tarjoan päivittäin ja luonnollisesti salaatteja. Niiden menekissä nyt ei valittamista olekaan.



Olen myös sanonut lapsille, että jos ei kelpaa, seuraava tarjoilu on sitten seuraavana ruoka-aikana, eikä ylimääräisiä tipu. Yksi lapsista menee vaan niin järkyttävän aggressiviseksi nälässä, että sitä ei voi katsella. Silloin yleensä armahdan ja lämmitän eilistä tai teen mikropuuron.



Helpottaa, kun saa jotain " vertaistukea" . Alan hommaan panostaa uusin voimin. En ole intohimoinen ruoanlaittaja ja usein kaupassa olen niin hukassa, mitä nyt syödään. Pitäisi olla suunnitelmallisempi, että olisi aina ase tätä " mitätänäänsyötäisiin" -ongelmaa vastaan.



ap

oikeutta ja laita hoitoon. Loppuu nirsoilu!

Vaan meillä on tiukkatahtoinen tyttö joka käytännössä katsoen paastosi viikon eli joi vain maidon ruualla kun ei tykännyt. Sitten oli jo pakko luovuttaa ja laittaa ruuaksi makaronia ketsupilla sillä tyttö on pienikokoinen ja alipainoinen jo valmiiksi.



T:3

VAnhin osaa tämän kanssa pelata tosi hyvin ja hänelle tuota armopalaleipää en myönnäkään. On tosi herkkusuu muutenkin ja eläisi pastalla ja jäätelöllä sekä leivällä. Kuten em. tämä toinen lapsista tulee niin sekopäiseksi, kun verensokeri laskee, että on pakko pitää pientä takaporttia. Hän ei itse ymmärrä, mistä raivo johtuu ja kun homma menee toisaan yli, on täysi työ, että suuhun saadaan jotain ja poika sitä myöten rauhoittumaan.

Niin teinkin vanhimman kanssa, tosin muista syistä kuin ruokailujutuista johtuen. Päiväkodissa söi hyvin ja vieläkin puhuu kuinka pk:ssa oli niin hyvää ruokaa (ja kaikki muutenkin paaaljon paremmin kuin kotona).



Paljastan, kyseessä kohta 6-vuotias tyttö, joka kyllä temput osaa.

Kiitän pk-vinkistä, mutta tuskin oikotie onneen. ; )

T:3

Kuulostaa ihan hyvältä tuo " pitää maistaa, mutta ei ole pakko syödä" . Eli omasta kokemuksesta voisin sanoa, että mikään ei ole kamalampaa kuin se, että jossain on pakko syödä jotain sellaista joka maistuu suussa aivan hirvittävälle.



Ajattelisin niin päin, että pääasiassa sitä tuttua turvallista ruokaa ja siihen ujutetaan lisukkeeksi aina jotain uutta (ei tarvi olla ihmeellistä vaikka porkkanaraastetta jos niikseen tulee).



Minulla on enää yksi ruoka-aine jota en syö eli nirsoilu ei ole jatkunut aikuisikään saakka - jos olis pakotettu syömään niin ehkä olis jatkunutkin.



Mulla myös kaksi nirsohkoa tyttöä. Meillä tarjotaan ruuan kanssa äärimmäisen harvoin leipää - se kun helposti sivuuttaa ruuan. Leipää tarjotaan lähinnä keiton kanssa - joskus. Sama juoman kanssa eli laitan ruokailun alussa vain hieman maitoa tai vettä lasiin ja lisää saa sitten kun on vähän syönyt (ettei vatsa täyty juomasta).



Jos on äärimmäisen nirsoja niin silloinhan maistelusta voisi tehdä " leikin" eli tehdä yhdessä lasten kanssa " jänniä" maistiaisia (vaikka raakaa kukkakaalia, juustoa, sinisistä perunoista tehtyä perunamuusia, josta tulee muuten violettia, bataatista tehtyä muusia josta tulee oranssia (on muuten todella hyvää makeaa), uppomunaa jne. Maistiaisista voisi tehdä vaikka jonkun lappusen, että kuka tykkäsi mitä mistäkin laadusta. Jos siitä tulee kivaa niin se voi olla seuraavana arkipäivänäkin vähän kivempaa. Ja pointtina on se, että lapset oikeasti oppivat maistelemaan MILTÄ se ruoka maistuu eikä niin kuin yleensä, että ennen kuin se ehtii suuhun niin tulee jo huuto, että " pahaa en tykkää, hyi" .

...soppaan tutustumista voi jatkaa välipalalla ja vielä päivällisellä.



Päätä vaan, kuka teillä ruokalajit päättää. Jos se olet sinä, niin sitten päätät. Kaikesta ei tarvitse neuvotella.

joten mun on todella vaikee kokeilla lasten takia uusia juttuja! =(

meillä ei ole koskaan syöty esim. sieniä tms...

ja lapset on aika huonoja syömään ja laihoja!

mutta kun itse nirsoilen, ei vaan voi mitään!!! =(

tuohon niin kuinka kauan voi lasta pitää ilman ruokaa?



Meillä ei ole ruualla koskaan leipää (aamu ja iltapalalla on ja välipalalla joskus). Tosin tuo nirsi tyttö ei tykkää leivästäkään. Maitoa tms. juo ruualla ehkä 1/3 lasillisen jos sitäkään. Ei syö vihanneksista kuin hiukan kurkkua. Ollaan yritetty tehdä esim. vihannestikkuja joita voisi napostella tai dippailla mutta ei uppoa. Maistaa on aina pitänyt kaikkia ruokia mutta ei vaan tunnu tottuvan uusiin makuihin. Nyt sentään jo vuoden syönyt mustikkaa ja mansikkaa. Eli jotain uutta saatu menemään. Leikin varjolla on yritetty syödä mutta noin isoa tyttöä ei jaksa enää " houkutella" syömään kun on muitakin lapsia ja hommia tehtävänä.



Käytiin jo lääkärilläkin asiasta ja tytöllä kaikki arvot todella hyvät ja lääkäri vaan sanoi kuin kyselin huolissani mitä tuolle syömiselle pitäisi tehdä että kun on kaikki arvot kunnossa niin syököön sitä mitä syö tai jos ei halua syödä niin ei tarvitse.



Minusta vaan in todella tylsää laittaa ruokaa kun ei lapsi sitä syö. Myös juhlissa ym. on aina noloa kun ei tytölle kelpaa ja aina vaan sille yritetään tuputtaa. Toinen lapsemme syö hyvin ja kolmas joten kuten. Että ei pitäisi ihan hirveesti olla syömistavoissakaan ongelmia kun kerran ainakin yksi lapsista tykkää kaikesta ja syö hyvin.



T:3