Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tuntuu pahalta pienen tyttäremme puolesta.
19.10.2007 |
Lapsemme ovat saaneet uuden tyttöserkun. Mieheni veljellä on ennestään poika joka syrjäytti meidän poikamme mummon huomiosta täysin, ja nyt sama kohtalo odottaa tytärtämme =' (. Tyttömme tykkää kovasti mummostaan ja pelkään jo etukäteen sitä päivää jolloin lapsi hoksaa ettei olekaan enää mummolle yhtä tärkeä kuin ennen...
Tämä on ihan totta, ei mikään hormonihuuruissa esitetty provo. Miehen veli on se lempipoika ja hänen lapsensa automaattisesti lempilapsenlapsia. Pitäisi olla iloinen heidän puolestaan mutten pysty, olen vain katkera anopilleni tuosta valikoimisestaan. Itku herkässä nyt...
Kommentit (13)
En suoraan sanottuna TAJUA teitä mammoja, joiden pitää oikein vahdata isovanhempia, että kenelle he antavat eniten lahjoja, aikaa, karkkia, tms. Sekuntikellon kanssako te siellä mummolla pyöritte?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppi on ainoa lapsiemme isovanhempi ja luulen, että hän siksi pitää meitä vähän erityisasemassa. Hän onkin todella tärkeä lapsillemme.
Ollaan autettu anoppia vaikeina aikoina ja ollaan hyvissä väleissä päinvastoin kuin toinen perhe. Ollaan päästetty anoppi elämäämme eri tavoin, lähemmäs positiivisessa mielessä. Suosiminen tai lelliminen on väärä sana tässä tapauksessa, kaikki lapset saavat tasapuolisesti huomiota, lahjoja ym. Se näkyy lasten ja anopin parempina väleinä. He tuntevat toisensa hyvin ja kemiat kohtaavat.
Anopilla on suosikkinsa lastenlasten joukossa. Ei hirveästi enää kiinnosta kyläillä siellä lasten kanssa. Onneksi mun vanhemmat rakastaa tasapuolisesti.
Kysykääpä joskus mieheltänne, mitä mieltä hän on äitinne suhtautumisesta lapsiinne ja mahdollisiin sisarusten lapsiin. Ehkä se mies näkee sellaista, mitä te ette näe.
Suoraan on sanonut että mun vanhemmat on ne ykkösisovanhemmat. Heille kaikkien lastenlasten kohteleminen tasa-arvoisesti on todella tärkeää. t 7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epätasaisuus näkyy esim. siinä ketä lasta mummo ottaa mieluiten hoitoon. Poikamme ei ole koskaan päässyt mummolaan hoitoon mutta serkkupoika on ollut jo 1-vuotiaana viikonloppuhoidossa. Tyttöämmekään ei kuulemma " jaksa" yöhoitoon ottaa. Anoppi auttaa kälyäni mutta ei minua vaikka pyytäisin miten. Ja samanlaisissa tilanteissa. Mun mieheni auttaa vanhempiaan jatkuvasti mikä syö meidän perheen hyvinvointia, veli taas ei auta mitenkään. Käly saa sanoa ja tehdä ihan mitä vaan eikä kukaan tunnu pistävän pahakseen, minä jos vähän valitan mieheni heihin uhraamasta ajasta niin anoppi on katkaisemassa välejä. Ei koskaan kysele poikamme kuulumisia mutta kertoo kovasti toisen pojanpoikansa juttuja. Tästedes mummoa tuskin kiinnostaa enää tyttömmekään kuulumiset.
En halua puhua tästä langon ja kälyn kanssa, tuskin he ainakaan haluavat muutosta tilanteeseen kun kaikki on heidän kannaltaan niin hyvin.
En ole hankala ihminen enkä mikään pahansuopa noitaminiä, en oikeasti ymmärrä miksei anoppi pidä minusta!
Ja etenkin jos lapsi sen huomaa. Mutta sille nyt ei vaan voi mitään, jos anoppi suosii toisia lapsia. Ja jos anoppi käytöksellään/suosimisellaan aiheuttaa paljonkin pahaa mieltä lapsissa, niin kannattaa miettiä minkä verran on sitten anoppiin päin tekemisissä.
Oletko jutellut miehesi kanssa asiasta, onko hän samaa mieltä suosimisesta? Ehkä hän voisi jutella äidilleen, jos lapsille tulee paha mieli. Ehkä hän pitää toisia lapsenlapsia tärkeämpänä, mutta ei hänen sitä tarvitse lapsille näyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
etkä ehkä koskaan saakana tietää. Toinen vaihtoehto on, että teidän välillänne on jotain. Niin se ylensä selittyy.
Aina silloin tällöin täälläkin valittavat ihmiset, joiden murheet ovat naurettavan pieniä. Niin on tämäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Aina silloin tällöin täälläkin valittavat ihmiset, joiden murheet ovat naurettavan pieniä. Niin on tämäkin.
On meillä ollut suurempiakin huolia ja murheita, mutta juuri nyt tämä palsta oli ainoa kanava minne pystyin purkamaan tämän asian.
Anteeksi jos loukkasin jotain mitättömällä murheellani.
Kiitos kannustavista neuvoista!
Vierailija:
Suoraan on sanonut että mun vanhemmat on ne ykkösisovanhemmat. Heille kaikkien lastenlasten kohteleminen tasa-arvoisesti on todella tärkeää. t 7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta miehen veljellä ei ole lapsia jotka olisivat ne tärkeämmät, vaan omien lastenlastensa ohi anoppi valitsee ystävättärensä sekä työnantajansa lapset! Näin on ollut aina, ja varmaan tulee olemaankin. Anoppi ei ikinä ole tarjoutunut hoitamaan lapsiamme ja käy katsomassa heitä meillä kotona 1-2 kertaa vuodessa. Ystävänsä ja pomonsa lapsia hoitaa kerran-pari kuussa, käyttää heitä leffassa, teatterissa, huvipuistoissa yms. KERRAN anoppi on pyynnöstä tullut hoitamaan lapsia meille, ja silloinkin kysyi saako kutsua ystävänsä meille kylään siksi aikaa ettei ole niin tylsää... Jos menemme heille viikonlopuksi, anopilla on harrastuksia ja kampaajakäyntejä ja manikyyrejä ja mitä ikinä aina juuri silloin. Ja jos vahingossa ei ole mitään varattuna, hän siivoaa koko talon meidän ollessamme siellä. Sitten kun lähdemme, hän valittaa kun taas ehti niin vähän leikkiä lasten kanssa. Ja meillä myös mies on huomannut asian, ettei ole mikään oma keksintöni... Luulen myös että on useammin juuri anoppiongelma siksi, ettei (kuulemani mukaan) ne pojan lapset tunnu niin omilta, vaan ovat enemmänkin miniän lapsia. Tyttären lapset ovat jotenkin lähempänä. Toki ap:n tapauksessa kyse ei ole tästä, että suosikkilapset olisivat miehen siskon... Valitettavaa, mutta meillä lapset eivät oikeastatan ikinä kaipaa toista mummuaan lainkaan, kyselevät vain milloin pääsevät minun vanhempieni luo tai milloin he tulevat käymään.
Alue: Aihe vapaa
Minkälaiset välit sinulla ja miehelläsi on anoppiin? Mitä olette itse tehneet tilanteen korjaamiseksi?