Ajatus työtaistelun aikana synnyttäville.
Kun hoitajista on pulaa, niin miettikää olisiko mahdollista lähteä synnytyksen jälkeen vähän nopeammin kotiin. Siis esim. 12 h synnytyksen jälkeen, kun on saant nukuttua jne. Auttaisi varmasti paljon tilannetta sairaalassa.
Suomessa varsinkin ensisynnyttäjät viettävät pitkän tovin ilman varsinaista tarvetta sairaalassa lapsen kanssa. Onko tämä tosiaan tarpeen? Onko sairaala edes se mukavin paikka " toipua" synnytyksestä?
Itse olen synnyttänyt Tanskassa, synnytys oli kohtalaisen hankala synnytys, lähes tunnin ponnistusvaihe ja lapsi vedettiin lopulta imukupilla. Epparin joutuivat tekemään ja paljon tuli tikkejä. Lapsen synnyttyä olin kuitenkin sairaalassa vain 14h. Aiemmin olisin lähtenyt, mutta hoitajat toivoivat, että olen vuoronvaihdon yli, kun olivat vähän kiireisiä. Tanskassa suurin osa synnyttäjistä, myös ensisynnyttäjistä, lähtee kotiin alle vuorokauden kuluessa synnytyksestä, vaikka täällä saakin olla sairaalassa ihan niin kauan kuin haluaa ja lähes kaikilla on vielä oma huone ja sairaalassa olosta ei tarvitse maksaa mitään.
Ja meillä ei todella ollut mitään apujoukkoja kotonakaan. Miehen kanssa kahden oltiin ja hyvin pätjättiin, vaikka ei aiempaa kokemusta lapsista olekaan.
Toki jokainen tekee mitä tahtoo, mutta miettikää tätäkin vaihtoehtoa :). Ihan jo itsennekin kannalta. Ei siellä sairaalassa pakko ole montaa päivää olla, vaikka Suomessa kaikki yleensä on.
Kommentit (9)
pitää varmistaa että vauva ja äiti voivat molemmat hyvin. Minäkin olisin hyvin äkkiä lähtenyt kotiin, laitoksella oli niin TYLSÄÄ, mutta eivät päästäneet, vaikka kaikki ok. Taisi johtua mun iästä (17v)
Ei siinä vaiheessa mietitä, että olisiko mahdollista vai ei.
JOS satut osastolle mahtumaan, tulee kotiinlähtö hyvin pikaisesti halusit tai et.
Synnäreitä suljetaan, joten voi käydä niin, että ei pääse sallin eikä osastollekaan.
Saa lähteä muistaakseni 12h:n päästä kotiin.
Ajatteleeko moni mikä muutos sikiöajan ja meidän muiden verenkierrolla on? Adaptaatiohäiriöt voivat yllättää muutamaan vrk saakka. Siksi tätä suositellaan " vähimmäisajaksi" sairaalassa. Tai kunnes pediatri on kuunnellut ductuksen olevan kiinni. En itse haluaisi olla kotona kun vauva menee äkkiä siniharmaaksi ja elottomaksi. Ei millään pelottelulla. Onhan tietty POVA:t olemassa, mutta omaani en riskeeraisi! Ja meillä ei ole samanlaista hoitojärjestelmää kuin muualla. Th saattaa tulla kotikäynnille 12pvä synnytyksestä. Uudet vanhemmat katselee kun vauva nukkuu tyytyväisenä 12h putkeen; onkin matalat sokerit, infektio, kuiva, kellastunut, jne. Onko kaikilla, varsinkin ensarilla kykyä ottaa moista vastuuta. Ja kuuluuko se heille. Eikö meillä juuri siksi ole alhaisimmat äiti-lapsi kuolleisuudet koska pidämme niin pirun hyvää huolta. Toistaiseksi.
että uskaltaisinko ottaa sen riskin, että lapselle tapahtuisi sitten kotona jotain. Kyllä se on fiksuinta olla niin pitkään sairaalassa kun tarvitsee.
Esikoisen kun sain, niin jouduin kyllä lojumaan sairaalassa aivan turhaan. Lapsi oli teholla ja minä yksin huoneessa monia päiviä. No onneksi oli lyhyt matka teholle niin ravasin siellä jatkuvasti, mutta ei ollut kiva katsella toisten terveitä vauvoja huoneessa kun itse oli ihan yksin :(
omalla vastuulla, en ole halunnut ottaa siinä vaiheessa sitä vastuuta.
Ja kun sitten lähdettiin pari tuntia ennen tuota ikää niin piti parin päivän päästä käydä polilla lääkärin tarkastuksessa vaikka vauvalla oli kakki ok kun lähdettiin. Tuo polikäynti oli edellytys sille että sain kotiutua vauvan kanssa ennen kuin 2vrk tuli täyteen.
että vauva kellastuu tms. kotona ja en huomaa sitä.
Sairaalassa on ihana olla, saa ruokaa ja hoitoa.
Kotona muita lapsia hoidettavana ja mies ei saa lomaa joten aion olla sairaalassa niin kauan kuin pitävät- sen aikaa kotona kodinhoitaja!
mutta pirulaiset eivät mua päästäneet vaan monta päivää makuuttivat