Huono omatunto, kun ei jaksa lähteä lasten kanssa ulos joka päivä!

mulla yöunet niin olemattomia ettei vaan jaksa lähtee ulos vaikka lapset tarvitsevat ulkoilua. Pyrin käymään joka päivä ulkona mutta esim nytkin olisi hyvää aikaa lähteä ulos muttei vaan jaksa. Mennään sitten iltapäivällä vaikka voisi ihan hyvin käydä vaikka kahestikkin.

Meillä oli hölmö tilanne silloin kun esikoinen oli puolipvhoidossa ja kuopus ihan vauva. Vein esikoisen hoitoon, vauva kävi heti sen jälkeen ekoille unille. Sitten kun heräsi, syötiin ja lähdettiin hakemaan esikoista. Sitten kävi esikoinen nukkumaan, ja kun hän heräsi niin kohta olikin taas vauvan toisten unien aika... HUH!

Vauvat kasvaa niin nopeasti ja tilanteet muuttuu...ulkoilette sitten kun paremmin jaksat.

Nouse ensin 4kk joka yö 4-6krt ylös ja ole puoltuntia hereillä. Mene nukkumaan kello22 ja herää 6.30. Tee ruokaa, siivoa, pese pyykkiä.... Voit sitten miettiä kumpaa teet mieluummin, istut tai makaat kun vaan voit.



Kiitos asiallisista kommenteista, ehkä osa tietää mistä puhuu, univelka on kamala asia:(



-ap-

Ihan normaalia olla väsynyt ja mennä siitä alimman aidanpienan kohdalta, kun on pieni vauva. Ei vanhempi lapsi siitä niin valtavasti kärsi, jos ei kuitenkaan koko elämäänsä joudu sisällä viettämään.



Onko teillä päin muuten mitään leikkipuistomeininkiä? Siis sellaista valvottua? Se voisi olla kiva ratkaisu teillekin. Mä olen myös aika huono ulkoilija talvisin, mutta lapsi vajaa 3-v on aamupäivisin käynyt leikkipuistossa hillumassa tunnin-puolitoista. Mäkin saan siinä vähän hengähtää, kun olen viimeisilläni raskaana, ja tuntuu välillä, että tarvitsen omaa aikaa, ettei pää pimahda.

Kyllä sitä helpommalla pääsis tohon omalle pihalle. No tänään täytyy hoitaa asioita kaupungilla, joten kävelyreissu edessä ja raikasta ilmaa edes vähän:)



-ap-

mutta siitä huolimatta oon sitä mieltä, että kun sinne ulos raahautuu, vaikka miltei viimeisillä voimillaan, se aina piristää. ihan oikeesti. joten siltä kannalta mielestäni jaksamista vaatii enemmän sisälläolo ja kenties lastenkin levottomuus kun eivät pääse purkamaan energiaansa ulkona. en ole mikään kuntoilu/raittiinilmanfriikki, mutta oikeasti se piristää mieltä.



tutkimuksissakin on todettu, että puolen tunnin ulkoilu päivittäin on yhtä tehokasta masennukseen kuin lääkitys.

apua masennuksen hoidossa ja ehkäisyssä, mutta silloin kun tilanne on niin paha, että tarvitaan lääkitystä, niin silloin todella tarvitaan lääkitystä. Ei se auta vaikka asuisi ulkona. :)

on ilmeisesti siunattu vähän villiintyvillä lapsilla, koska meillä kyllä lapset alkaa mennä pisin seiniä jos ei pääse ulos... ja itten vasta väsyneenä onkin äidillä kivaa..



mutta älä syyllisyyttä pode... ei se ulkoilu ole maailman tärkein asia.



ja muista että kun oikein väsyttää, niin on hyvä pitää välillä vaikka 1 päivä lomaa ja jättää mies hoitamaan lapsia. se piristää kummasti.

Kattoo TV:tä ? Mun vajaa 2 vee hyppii seinille jos ei mennä ulos...aamulla touhuaa omiaankin hetken - ja äiti antaa huonolla omallatunnolla pienen kattoo piirrettyjä että sais jotain tehtyä ja ennenkaikkea juotua aamukahvin tässä koneella rauhassa...:)



Nii, mitä te touhuilette jos ette käy ulkona ?

kun oli tosi vaikea elämäntilanne itsellä ja joka päivä todellakaan ei jaksettu ulos mennä. Näin oli yli vuoden.



Terve ja reipas ekaluokkalainen on nyt, joka harrastaa paljon liikuntaa ja ulkoilua.



Kyllähän se ulkoilu tärkeää on, mutta joskus on niitäkin aikoja, kun sinne ei juuri pääse, eikä se lapseen mitään traumoja jätä, että älä huoli.

Meillä 2v ja jos ei mennä ulos niin piirrellään, käydään kylvyssä, luetaan kirjoja, kellitään sängyssä ja leikitään kutitusleikkejä, lauletaan (lapsi " tilaa" laulun ja äiti laulaa). Tehdään kotitöitä lisäksi, pyykkejä laitetaan, tehdään ruokaa (tyttö katsoo kun äiti tekee ja saa maistella jne). Lapsi leikkii aika paljon myös yksin omilla leluilla, itse en hirveästi piittaa niillä leikkiä. JA katsoo usein videota 30-60 minsaa päivässä, joskus katsoo kokonaan ja joskus lähtee menemään.



Mekään ei läheskään aina käydä ulkona kun meillä ei tässä pihassa ole kavereita ja leikkipuistoon on pari kilometriä. Ja meilläkin siis 3kk vauva on talossa, hänen unet oikeastaan määrää mennäänkö ulos, vauvaa en rupea herättämään.



Tyttö ei koskaan hypi seinille eikä hirveästi kaipaa edes näin talvisin ulos, tänään piti jo suostutella toden teolla kun itse halusin mennä. Hyvin pirtsakka ja eläväinen tyttö on, mutta ymmärrän että enemmän tekemistä on täällä sisällä kun nyt on pakkaslunta vaan ulkona, hanskoilla ei saa kunnolla tartuttua mihinkään, hangessa vaikea kävellä jne.

ulos lähtö on vaikeeta. Mä en vaan kertakaikkiaan tiedä mitä siellä ulkona voisi tehdä. Nyt talvena mulla jäätyy varpaat ja sormet hetkessä vaikka on paljon villasukkia ja lapasia. Sitten on vielä rauhallinen lapsi joten me tyyliin seistään molemmat paikoillaan ja vihellellään ja sitten äkkiä sisälle..

kuin ap:llä.

Apua saatiin naapureilta ja neuvolasta.

Oletko neuvolassa sanonut että vauva heräilee usein ja että olet kovin väsynyt. Heidän kuuluu järjestää sinulle apua.

Me saatiin ihana perhetyöntekijä käymään kerran viikossa. Hän ulkoili ja leikki lasten kanssa. Vauvankin kanssa pärjäsi vaikka tämä ei tuttipullolle koskaan oppinut, lusikalla antoi vettä tai maitoa vauvalle tarpeen tullen :)

Minä sain sen aikaa nukkua. Kaupungillekin olisin voinut lähteä, mutta silloin unen puute oli niin kova etten olisi jaksanut mihinkään lähteä.

Lapsistasi kasvaa terveitä aikuisia huolimatta siitä, vietkö heidät joka päivä pihalle vai et. Itse tykkään ulkoilusta, mutta ei muakaan aina huvita. Ja jos ei huvita, niin sitten ei mennä ulos. Ja mulla ei ole enää edes kyse univelasta, lapsi 2v ja toista odotan.



Joku kyseli (ihmetteli), että mitä sisällä voi tehdä. Meillä ei ainakaan katsella töllöä, paitsi PikkuKakkosta. Piirretään, lauletaan, rakennetaan palikoista ja legoista juttuja, siivotaan, kokataan, leivotaan, löhötään ja luetaan. Uusi suosikki tyttärellä on ruuanlaitto- ja syömisleikki, kun sai lahjaksi astiaston. Eli kyllä jotain muutakin kai voi sisällä tehdä, kuin katsella televisiota...

usta on. Hienoa jos apua saa, mutta aikakaan täällä pk:seudulla ei tosiaankaan ole mitään apuja tarjolla jos kyseessä terve/normaali perhe.



Ap:lle: Meillä siis oli sama tilanne viime talvena (eli vauva syntyi talvella ja esikoinen oli 1,5 v). En ottanut mitään stressiä ulkoilusta, mentiin kun tuntui siltä. Esikoinen ei mitenkään " hyppinyt seinille" , viihtyi sisällä kun puuhattiin kaikenlaista. Se alkuaika kahden pienen kanssa on väsyttävää ja hankalaakin, joten menkää reilusti siitä missä aita on matalin! Kun kevät koittaa ja säät suosivat ja lapset kasvavat niin alatte sitten ulkoilemaan enemmän!



Jaksamista, ole armollinen itsellesi (lapsesihan kuullostavat tyytyväisiltä joten ole itsekin :))!



t. " kohtalotoveri" :)