Uskallattako tehdä mitä haluat vai elätkö ulkoisten arvomittareiden mukaista elämää?

Jälkimmäinen on hanskassa, kesämökkiä aloitetaan rakentamaan keväällä. Matkaillaankin kerran vuodessa, lähinnä kaupunkikohteisiin, missä rutkasti kulttuuria ja historiallisia rakennuksia ja maisemia tarjolla.



Mutta ap sulla on pointti, ei pitäisi ' taipua' ulkoisten paineiden edessä vaan jokaisen pitäisi rakentaa sellainen elämä kuin mitä itse toivoo :)

Me tehdään töitä miehen kanssa vuoroissa, joten jää paljon aikaa lapsille.



Meillä ainakin toimii näin hyvin.

Nykyään jo paljon vähemmän kuin ennen mutta silti liikaa.



En esimerkiksi uskaltanut antaa pojallemme erikoista haluamaani nimeä, koska ajattelin ihmisten kummeksuvan sitä. Nyt harmittaa! :)

Ihmettelen suuresti niitä jotka piittaavat pätkääkään siitä, mitä muut ihmiset heidän elämästään ajattelevat. Toki täytyy osata käyttäytyä ns. ihmisiksi enkä nyt tarkoitakaan normaalia kohteliasta käytöstä, tilanteeseen sopeutuvaa pukeutumista vaan lähinnä suuria asioita kuten asuinpaikan/ammatin/puolison/lapsiluvun jne. valintaa. (siinä määrin kun niihin itse voi vaikuttaa)

Miten niin suurissa asioissa antaisi päätösvallan muille ihmisille?

Esim. sitä missä asun ja miten pitäisi asua. Mieheni on vieläkin enemmän riippuvainen toisten mielipiteistä. Hänet on jotenkin kasvatettu tosi nöyräksi ja sellaiseksi että aina pitää toisia miellyttää. On todella vaikea elää sellaisen henkilön kanssa, etenkin nyt kun olen itse pääsemässä eroon tästä " mitä muutkin ajattelevat" -tavasta!



Oikeasti asun maalla vaikka viihtyisin paremmin kaupungissa. En viihdy lainkaan tässä missä nyt asumme ja onneksi olen saanut miehen painostettua siihen, että muutamme täältä pikkuhiljaa pois ja rakennamme paremmalle paikalle (ei kaupunkiin mutta lähemmäs ja palvelut lähellä).



Nyt ihmiset sitten tuntuvat ihmettelevän sitä, miksi muutamme tästä pois ja rakennamme uuden talon. " voi mitä vaivaa ja miten jaksatte" . Jotenkin nautin siitä, että ihmettelevät energiaamme ja unelmiamme:-). Siinäpähän ihmettelevät sitten. Eiväthän he meidän tilannettamme voi tietää.



Minä olen myös irtisanoutunut omasta vakipaikastani ja aloin freelanceriksi. Sitä luulen että moni ihmetteli aikoinaaan. Mieskin on nyt aloittamassa jotain uutta työsaralla ja sitä varmasti moni tulee päivittelemään että miten hän uskaltaa mennä epävarmalle alalle...

tätä elämää ihan omilla ehdoillamme. Ei tartte kenenkään kyllä alkaa sanelemaan, mitä pitäs milloinkin tehdä ja miten menetellä. :)

Ensinnäkin meitä on perheessä 3 henkilöä, jotka on otettava huomioon päätöksiä tehdessä. Toisekseen en uskalla tehdä mitään radikaalia. Olen vaan riippuvainen tutuista asioista, joten en uskaltaisi muuttaa esim. ulkomaille vaikka haluaisin. Tää pääkaupunkiseudulle muuttaminenkin oli todella vaikeaa, ja muutinkin tänne sillä ehdolla että muutetaan takaisin kotiseudulle muutaman vuoden sisällä. Silläkin uhalla että sieltä ei löydy töitä.

Tämä on yhtä kompromissaamista puolelta toiseen.

perheestämme ja minusta. Tuntemattomat ihmiset eivät ole osa elämääni millään tavalla, joka kiinnostaisi minua hirveästi. Kyse on identiteetistä ja sosiaalisista rajoista. Nne ovat elämänkokemusten takia erittäin selvillä. Ja raja menee juuri siinä mihin minä sen määrään.

mutta paineista huolimatta eletään aikalailla omaa elämäämme :)



Esim. olen lestadiolainen, mutta en aio perustaa mitään kymmenpäistä laprikatrasta (sikäli kun asiaan itse voin vaikuttaa), eli siis suomeksi käytän ehkäisyä.

rennosti ja unohtanut hieman sitä lapsuutensa " konservatiivista hienostelua" .



Elämä on aivan liian lyhyt, minä ainakin haluan oman lyhyen elämäni elää niin kuin tahdon, mikä tuntuu mielekkäältä ja mistä olen onnellinen. En halua elää elämää, jossa muut ihmiset määrittelevät miten pitäisi elää ja olla.



Ehkä minun ratkaisuni ovat toisinaan rohkeita, kummallisia, valtavirrasta poikkeavia ja provosoivia.



Jokainen täällä elää ja joskus kuolee, se on vain se fakta, mikä pätee ihan kaikkiin. Sitten sen ulkopuolella olevan, voi jokainen muovailla sellaiseksi kuin haluaa - jos haluaaa.