Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Masennus lasketun ajan jälkeen

Vierailija
10.08.2006 |

Olen todella itkuinen ja masentunut. Raskaus reippaasti yliajalla, ja en halua enää mennä synnyttämään tai nähdä koko vauvaa. Pää ei kerta kaikkiaan kestä tätä tylsyyttä, mökkihöperyyttä ja odotusta.

Mitäköhän sitten tapahtuu kun vauva on ulkona?



Erittäin masentunut äiti-80

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
10.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äläkä ahdistu, kun 2-4 päivää synnytyksen jälkeen hormonit on taas sekaisin, ja tulee itkuisuutta ja herkkyyttä. Se kuuluu asiaan. Moni äiti on synnytyksen jälkeen erittäin herkkä, ja sitä sanotaankin herkistymiseksi. Äiti tavallaan virittäytyy kuuntelemaan vauvan viestejä.



Jos olosi jatkuu huonona (on masennusta, univaikeuksia, itkuisuutta, epätoivon tunteita) vielä 1-2 kuukauden päästä synnytyksestä, puhu olostasi neuvolassa, miehellesi, äidillesi, ystävillesi.. Yksin ei kannata noiden negatiivisten tunteiden kanssa jäädä, vaan jakaa niitä tukiverkoston kanssa.



Mie vähän luulen, että siulla juuri se aiheuttaa pahaa oloa, että vauva ei ole vielä syntynyt ja olet jo turhautunut raskaana olemiseen. Mie olin kans ihan rikki loppuraskaudesta, kun en halunnut olla enää raskaana, olo oli kamalan vaikea ja olin muutenkin todella kiukkuinen, väsynyt ja vielä kaiken lisäksi todella kipeä (flunssaa ja yskää oli jatkunut 4 viikkoa). Mutta kummasti se olo sitten synnytyksen ja vauvan kanssa olemisen jälkeen parani, ja olin erittäin onnellinen omasta vauvasta.



Kaikkea hyvää siulle, voi hyvin :)



Vierailija
2/3 |
10.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaksi kertaa olen ollut raskaana ja molemmat raskaudet menivät yli la:n, ensimmäinen 7 päivää ja toinen 10 päivää. Oloni paheni sitä mukaa kun yliaikaispäivät lisääntyivät. Tuli sellainen olo, että elimistöni on pettänyt minut, eikä osaakaan synnyttää, ja että en varmasti osaa enää kiintyä vauvaan ollenkaan, kun hän on minua niin odotuttanut... Hassuja ajatuksia näin jälkeenpäin mietittynä, mutta NIIN kovasti sitä vauvaa silloin odotti, että jokainen päivä lisää tuntui vähintään kuukaudelta.



Mutta, vaikka tiedän ettei välttämättä paljon lohdutakaan, kyllä se sieltä tulee! Ajattele, viikon tai viimeistään kahden (riippuen siitä, millä viikoilla nyt olet) päästä sinulla on jo sylissäsi tuhiseva nyytti. Tee sitä ennen jotain kivaa ihan itseksesi, nyt kun vielä voit.



Tsemppiä ja onnea synnytykseen! :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
10.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itkeskelin aamuisin, kun tajusin että kotona ollaan eikä yöllä lähdetykään. (42+1 käynnistys), masennus oli kyllä vielä muutaman kuukauden synnytyksen jälkeenkin (kuten ekastakin, 39+6).

Kolmannesta ei sit enää masentanutkaan, ei ennen eikä jälkeen, vaikka sekin yli meni (41+2).



Tsemppiä vaan!