Kokemuksia avoimesta yliopistosta

Mä suoritin ekan appron (filosofia) kun olin lukion tokalla ja kolmannella. Ei siihen vaadita kuin istumalihaksia. Ja avoin on järkevä homma siinäkin mielessä,että oot askeleen lähempänä varsinaista yliopistoa, saatat päästä tulevaisuudessa avoimen väylää sisään, jos ei pääsykokeissa onnista.



Sinä vuonna kun kolmannella yrityksellä viimein pääsin sisään, sain valita kahdesta yliopistosta; toiseen pääsin kokeella, toiseen väylällä.



Ja jos kun kun aloitat, niin konsultoi avoimen opoa jo alkuvaiheessa. Hän auttaa valitsemaan sivuaineita, yms niin että voit tulevaisuudessa sujahtaa kivuttomasti avoimesta varsinaiseen. Ja jos innostut avoimesta ja opiskelet tutkintotavoitteisesti, tee pakolliset kieli- ja yleisopinnot jo valmiiksi avoimen puolella: lähes kaikissa varsinaisissa esim. kielikurssit on täyteen ahdettuja ja opetus huonoa. Avoimessa paljon laadukkaampaa.



Lukion käyneenä pärjäät varmasti, puolet avoimen opiskelijoista on ihan peruskoulu tai ammattiopinto pohjalla liikkeellä ja hyvin pärjäävät.



Opiskeluintoa :)

Entisistä koulukavereistani ne parhaimmat hakivat ja osa pääsikin yliopistoon ja siksi minulle tuli fiilis " p**kele mustakin tulee vielä jotain" . Eniten huolettaa se etten ole mikään kympin oppilas (mutten mikään huonokaan.)



Saanko udella minkätasoinen opiskelija sinä olet?

luin sosiaalipolitiikkaa

rahat ei ikinä mene hukkaan avoimessakaan



olet varmasti ihan tarpeeksi älykäs sinne lukemaan ja selviät tenteistä ja kirjoitelmista ihan ok. kunhan muistat tehdä vähän hommia niiden eteen, menestys on kiinni perslihaksista ennemmin kuin päästä

Siis luin avoimessa sivuaineet samalla kun olin pääaineopiskelijana kirjoilla yliopistolla. Mun kokemuksen mukaan tuskin tarvii huolehtia. Avoimen kursseilla oli sekä oikein fiksuja tyyppejä että täysiä tolloja, jotka ei tajunneet mitään tieteellisestä opiskelusta.



Opiskelutehtävät oli mun mielestä enemmän lukiotyyppisiä kuin niitä mitä pääaineen yhteydessä tehdään. Sai enemmän opastusta ja paremmin niitä kontrolloitiin. Tentit oli helpompia.



Luin sosiaalipsykologiaa ja kasvatustiedettä. Tai korjataan sen verran että sospsykan opiskelu oli pääasiassa tenttikirjojen lukua, kasvatustiede oli tuota hyvin opastettua ja valvottua.

on ihan tavallista porukkaa, samoin avoimessa, eipä sen puolesta tarvii pelätä. Harvat siellä mitään superälykköjä on

Tuntuu, että kyselen tyhmiä, mutta lähipiirissä lähes kaikkien mielestä vain huippuälykkäät ja ne jotka ovat olleet aina hyviä koulussa. Voin yo:han on samaa tasoa kuin " oikeakin" .



En ole edes uskaltanut kertoa kenellekään tästä päähänpistosta, koska itse olen ehkä vain keskitasoa (ellen jopa huonompi!) lukon perusteella.



Mitä kannattaisi valita ensiksi, että saisi tuntuman sosiaalityöntekijäksi tai lastentarhanopettajaksi opiskelusta? On vähän epäselvää mistä koulutuksesta saa minkäkin pätevyyden.

vielä että tiedän erään joka pääsi A:n papereilla yliopistoon, tosin sille alalle ei ole tunkua mutta siis ei tarvitse olla mikään L:ien kirjoittaja jotta yliopistossa olisi

Pähkäilin edellistä viestiäni niin kauan etten huomannut ollenkaan että vastauksia oli tullut useampia.



Kiitoskiitoskiitos positiivisista kommenteista!

ja rohkeasti mukaan, sitä vartenhan sitä opiskellaan että opitaan. Ei kenenkään tarvitse etukäteen aiheesta paljoa tietää, kiinnostus alaan riittää.

Ei yliopisto-opiskelijat ole mitään ihmeolentoja, eikä opiskelu vaadi huippuarvosanoja lukiossa. Aivan tavallisia talliaisia yliopistossa pyörii. Suurin osa päätyy yliopistotasolle opiskelemaan, koska kiinnostavaa alalta löytyy koulutusta juuri yliopistoista; uteliaisuus ja opiskelunhalu, perslihakset oleellisempia kuin superarvosanat tai jokin elämää suurempi älykkyys. ;-)



Avoimen kautta kannattaa ehdottomasti pyrkiä haluamalleen alalle jos kiinnostusta löytyy! Ja metsikköön kaikki sukulaisten puheet. Ap:n on itse uskottava itseensä ja nähtävä mahdollisuudet jotka tarjolla eikä etsittävä turhia esteitä - joita todellisuudessa vain omassa mielessä sekä asenteissa, ei mahdollisuuksissa. :-)

voi mennä ihan kuka vaan, eli voi mennä myös peruskoulupohjalta. Ja hyötyä on monenlaista. Ensinnäkin itsellesi voi olla hyvin kasvattavaa ja kehittävää sekä nautinnollista oppia jotain uutta, lisäksi siitä voi olla hyötyä töitä haettaessa kun voi todistaa että on valmis oppimaan lisää/omaa juuri alalle tarvittavaa tietoa, ja monesti jos päättää hakea yliopistoon niin avoimessa suoritetuista kokonaisuuksista saa lisäpisteitä

että yhteiskuntapolitiikka on pääaine ja gradu työn alla.



Ei tosiaan tarvitse pelätä olevansa " tyhmä" yliopistoon, oli kyseessä varsinainen tai avoin. Sinne sekaan vaan ;D

Taidanpa laittaa heti ensimmäisten joukossa hakemuksen vetämään..!



Sairastin paljon lukiossa, joka vaikutti arvosanoihin paljon. Ammattikorkeakouluihin en pääse opiskelemaan sosiaalialaa, koska todistus on huono(hko).



Haluan uuden mahdollisuuden näyttää, että minustakin tulee vielä jotain!

Mitä AMK:t menettävät katsoessaan todistusta liian tiukasti, yliopistot voittavat saadessaan sinusta sinnikkään hakijan ja opiskelijan! Äläkä luovuta vaikka matkan varrella tulisi kompurointia, opiskelu vaatii pitkää pinnaa eivätkä yliopistonkaan ovet avaudu kaikille ensimmäisellä yrittämällä. Harva vain asiaa viitsii muistella sisään päästyään. ;-)

Mitä enemmän olen ajatellut tätä vaihtoehtoa, sitä paremmalta se tuntuu.



Huomasin eräältä toiselta keskustelufoorumilta, että varsinkin helsingissä on tunkua avoimeen ja kurssit täyttyvät nopeasti. Onko niin?

niin älysi riittää ihan varmasti yliopisto-opintoihin. Eipä niissä tosiaan tarvita kuin hyviä istumalihaksia, lähes aineesta riippumatta.