Kaveri pitää 9kuista lasta hoidossa 17 asti vaikka itse pääsee klo 15

Siis joka päivä? Ymmärtäisin yhden päivän viikossa.

pahemmalta se että työtön yh-mamma kuskaa kersansa joka h*lvetin aamu päiväkotiin (yhteiskunnan rahoilla) ja siten itse makoilee ja shoppialee päivät...

Ja mun nuorimmainenkin on kohta 3.

Parempi viedä päiväkotiin jos ei itse jaksa hoitaa. Ahneutta on viedä lapsi päiväkotiin, jos yhteistulot ylittää toimeentulon rajan.



Kulutuksen pienentäminen on mielestäni kestävänkehityksen perusta.

Siis 9 kuinenhan on ihan vauva vielä!!! :(

vaikka lapsi oli jo 5 vuotta pienempänä tietysti vielä kovempi kiire oli toista hakemaan! Enkä koskaan valittanut oman ajan puutteesta. Ei taida äitiys oikein olla kaverini juttu : ( lasta käy todella sääliksi.

Se työtön yh-mamma ei saisi työttömyyspäivärahoja, jos ei kuskaisi vauvaansa hoitoon. Työkkäri olettaisi, että " mamma" on täysipäiväinen kotiäiti, eikä valmiina ottamaan vastaan töitä, jos ei hoitopaikkaa olisi.



Pakonsanelema juttu siis joillekin.



Ja miksi pitää yh-äitejä edelleenkin tässä maassa mollata?? Miksei kukaan ihmettele missä ne isät ovat?

Ja sehän loppuu juuri tossa kun lapsi täyttää 9kk...

Itse en missää tapauksessa veisi niin pientä hoitoon. Kyllä vähemmälläkin rahalla tulee toimeen...

ja nauttia lomastani = ottaa aurinkoa ja lukea hyvää kirjaa kylmän kivennäisveden ja karkkipussin kera ilman, että lapsia tarvii koko ajan katsoa ja jakaa karkit niitten kanssa :)



No, haen kyllä lapset heti kotiin kun töistä pääsen.



Mieheni on kotona tänään, huomenna ja ylihuomenna klo 13 saakka, silti vein aamulla lapset hoitoon klo 8, usein mies myös on kotona koko päivän, mutta vien silti lapset hoitoon.. kyllä me ollaan karmeita vanhempia kun otamme itsellemmekin aikaa

Minulla ei ollut tälläistä vaikka olin yh. Lapsi aloitti hoidon 2-vuotiaana kun aloitin opiskelun. Vähemmällä rahalla tulee toimeen jos niin haluaa ja se on juuri niin. Jos joku muuta väittää niin arvot on vain muualla kuin kotihoidossa ja se on ok, mutta turha kenekään sepittää taloudellisella pakolla! Taloutta voi ja pitää suunnitella kun on lapsia!

Ikävämpää mielestäni on se, että tiedän tapauksen, jossa äiti vei lapsensa kokopäivähoitoon vuoden ikäisenä päästäkseen itse päiviksi viettämään omaa laatuaikaa itsensä kanssa. Siis todella, ei ironisoiden. Hän käy shoppailemassa, kauneushoidoissa ja lounaalla/kahvilla kavereiden kanssa - ja nauttii päivistään täysin rinnoin vailla minkäänlaisia omantunnon tuskia.

Mikä on lapsen paras? Se että hänet myrkyteään kuoliaaksi tai lyödään ja piestään. Vai se, että äiti ei sorru mihinkään epäinhimilliseen, koska saa hoitoapua.

itse olin kotona siihen asti, että kuopus oli 1v1kk enkä kaempaa olisi jaksanut olla, ensinnäkin; rahasta oli koko ajan puutetta ja sai miettiä tarkkaan, mitä ostaa ja koska. toisekseen, mulla olisi hajonnut pää jos olisi tarvinnut roikkua kotona, minä kun kaipaan aikuistakin seuraa ja puistot ym. ei ole vaihtoehto; minä kun en muiden kakaroita jaksa katsella, vaikka niiden vanhemmat ne hoitaisikin; joten nyt kaikki on tyytyväisiä; on rahaa, eikä tarvii kituuttaa kuukaudesta toiseen, minulla on päivittäin aikuista seuraa ja lapset ovat tyytyväisiä, kun heillä on kavereita hoidossa :) Mikä tässä on ongelma?

Vierailija:

Se työtön yh-mamma ei saisi työttömyyspäivärahoja, jos ei kuskaisi vauvaansa hoitoon. Työkkäri olettaisi, että " mamma" on täysipäiväinen kotiäiti, eikä valmiina ottamaan vastaan töitä, jos ei hoitopaikkaa olisi.

Pakonsanelema juttu siis joillekin.

Ja miksi pitää yh-äitejä edelleenkin tässä maassa mollata?? Miksei kukaan ihmettele missä ne isät ovat?

Jos meinaat olla työmarkkinoiden käytettävissä eli valmiina ottamaan tarjotun työn, niin lapsellasi pitää olla myös hoitopaikka. Eihän sitä lasta voi heitteille jättää??? Etkä voi koskaan tietää, milloin voit saada työpaikan??? Minusta ihan ymmärrettävä ratkaisu, jos lapsella ei ole muuta hoitomahdollisuutta äidin yllättäen työllistyessä. Ymmärrän toki, että tämä hiertää hoitopaikkajonossa olevien mieltä, joilla työpaikka valmiina jo odottaa.

Kotiäiti on kuitenkin ihminen, joka ei saa työttömyyskorvausta, vaan kotihoidontukea. Siinä on se ero, että työttömyyspäivärahaa saadessasi sitoudut työllistymään, jos sinulle töitä tarjotaan. Moni unohtaa tämän ja miettii vaan sitä, miten yhteiskunnan palveluita käytetään hyväksi, mikä on surullinen ajattelutapa.

Mm. ystävälläni (yksinhuoltaja) oli periaate, ettei aio jäädä kotiin veronmaksajien rahoilla (sossu), vaan hankkii rahat jolla elää rehellisesti työtä tekemällä. Eikä tämä pelkästä periaatteesta, vaan ei olisi ollut varaa jäädä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Mä en nää tossa yhtää mitää pahaa, tekisin varmaan ittekki jos pystyisin.

Itse olen siitä oiva esimerkki.

Lapsi (1v1kk) on kotona kanssani, ja silti olen työtön. Saan kelalta kotihoidontukea ja työkkäristä päivärahaa, kotihoidon tuki tosin vähennetään työkkärin rahasta että voitolle tässä ei jää. Lapsi on päivähoitotoimiston listoilla, joten jos työpaikka löytyy niin hoitopaikkakin on kaupungin järjestettävä.

Työtön-työtön-työtön- lappuja lähetetään siis ihan samalla tavalla ja tukea nostetaan vaikka lapsi kotona onkin.



Eli hoitoon ei kenenkään työttömän ole lastaan tukien menetyksen pelossa vietävä. Soittakaapa vaikka kelaan ja kysykää.



Nii perkele.

kun sain työpaikan järjestyi lapselle kunnallinen päivähoito alle kahdsessa viikossa. äkillisen työllistymisen tapahtuessa ainakin tampereen kaupunki takaa hoitopaikan kahdessa viikossa. muutenhan se jono on kai nelisen kuukautta.

kotona hoitamassa lastaan niin sitten on automaattisesti sossun asiakas. Itse olin kuusi vuotta kotona (kolme lasta), pienipalkkainen mies eikä kertaakaan sossussa käyty. Ei ne suuret tulot vaan pienet menot... Ja komppaan sitä joka sanoi että taloudellisesta tilanteesta se ei voi olla tässä maassa kiinni vaan arvoista.

av-mammoille tuli taas hyvä mieli siitä, että huonompiakin äitejä on.....vai mikä oli tämäntyyppisen aloituksen tarkoitus?



itse haen lapseni kyllä heti töiden jälkeen kotiin, koska ikävä on kova mutta tarpeen vaatiessa saatan kyllä käydä matkalla vaikka vaatekaupassa, jonne taas en väsyneitä lapsia kyllä pakota.