Lue keskustelun säännöt.
Mä en jaksa!!!!!!!!!! Pakko purkautua, jos vaikka helpottas...
02.08.2006 |
Mies on aina töissä, tai ainakin siltä tuntuu. Tekee viittä vuoroa joten kyllä välillä on pitkät vapaatkin, ne vaan tuntuu menenvän niin nopeeta. Meillä yksi lapsi 2,5 vuotias poika, joka on välillä todella rasittava. Olen raskaana viikolla 39 ja ihan kamalan väsynyt tähän kaikkeen: en oo saanut nukutuksi moneen yöhön, pelottaa miten jaksan kahden lapsen kanssa, pelottaa miten sujuu imetys( viimeksi ei sujunut ja neuvolassa ja muuallakin syyllistettiin) pelottaa synnytys, viimeksi oli todella vaikea. Kukaan ei kuuntele.
Lisäksi meillä vielä asunnon etsiminen menossa ja sekin stressaa vielä lisää. En jaksa tavata ketään, vaivoin jaksan pojan kanssa lähteä ulos päivittäin.
Kommentit (15)
Ei jaksaisi tehdä oikein mitään, uloslähteminenkin on vaikeaa lapsen (3v.) kanssa, eikä huvita puhua muiden äitien kanssa, joten menemmekin puistoon illalla kun puisto on tyhjä :(
Pelottaa myös tuleva. Olen myös raskaana. Nyt rv30 menossa.
Tunteetkin on ihan sekaisin. Pelottaa etten pysty rakastamaan toista lastani yhtä paljon kuin tytärtäni, koska tyttö on minulle niiin rakas! :(
Toivottavasti kaikki menee hyvin ja kumpa pystyisikin olla stressaamatta kaikesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaiva jo tulevaisuutta varten lastensuojeluviranomaisten puhnro lähettyville.
ap, jos maitoa ei tule niin otat korvikkeet käyttöön. Niin helppoa se on. Kukaan ei syyllistä ellei itse anna siihen aihetta. Sanoo reilusti että en imetä koska se ei suju ja piste. Kyllä ne on korvikkeilla ennenkin kasvaneet.
ja nro 3. Varmaan kivaa tuolle 3 vuotiaalle olla päivät sun kanssa kotona näkemättä ihmisiä... jos sinä et halua nähdä muita aikuisia varmaan hän haluaisi nähdä muita lapsia.
Outoa valitusta molemmilta. Varmaan kun vauvat syntyy olette niin avuttomia ja huudatte päivät pitkät esikoisillenne koska jos ette nyt jaksa ulkoilla niin miten vauvan jälkeen????? Nyt ottakaa niskasta itseänne kiinni ja ryhdistäytykää.
mutta myötätuntoa ja sympatiaa lähetän roppakaupalla ja toivon että elämä helpottaa jossain vaiheessa.
Mulla on ollu melkein sama tilanne, mies aina töissä (siis viikot toisella paikkakunnalla) ja kaksi pientä lasta alusta alkaen yksin hoidettavana. Nyt on alkanut esikoisen uhmis ja väsyttää taas. Ei kuitenkaan niin paljon kuin ap:lla.
VOIMIA!!!
Vierailija:
kaiva jo tulevaisuutta varten lastensuojeluviranomaisten puhnro lähettyville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritä saada sen verran apua, että saat nukuttua tarpeeksi edes joskus. Se auttaa jo paljon, kun ei ole koko ajan väsynyt. Toisen aikuisen seura on myös muuten piristävää.
Ongelma on ennemminkin se, että se ensimmäinen tekee kaiken " hankalan" eka ja toinen on vaan se suloinen vauva... Eli välillä harmittaa, kun hermostuu esikoiselleen, vaikka tämä vain käyttäytyy ikänsä mukaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viestiäsihän ap varmaan kaipasikin. Tuliko hyvä mieli, kun sai ilkeillä?
jotka kokevat parhaina kesäpäivinä ulos lähtemisen 3-vuotiaan lapsen kanssa raskaaksi. En kerta kaikkiaan ymmärrä. Jos ihminen on henkisesti sairas eikä pysty huolehtimaan lapsestaan, hänen pitäisi saada apua. Toivoisin, että lapset saisivat elää normaalia elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoinko jossain välissä etten käy lapseni kanssa ULKONA?
Kyllä ulkona voi jumalauta käydä vaikkei sinne puistoon menisikään muiden mammojen pällisteltäväksi, vai olenko väärässä?
t3
tämä kusipää lainasi vain suoraan tekstiäsi, jossa kerroit ulos lähtemisen olevan vaikeaa. Vaikeaa ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
ap, jos maitoa ei tule niin otat korvikkeet käyttöön. Niin helppoa se on. Kukaan ei syyllistä ellei itse anna siihen aihetta. Sanoo reilusti että en imetä koska se ei suju ja piste. Kyllä ne on korvikkeilla ennenkin kasvaneet.
Vierailija:
tämä kusipää lainasi vain suoraan tekstiäsi, jossa kerroit ulos lähtemisen olevan vaikeaa. Vaikeaa ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sitten hait viestillä nro 4? Et ainakaan ap:lle muuta kuin pahaa mieltä. Eikö se ole tässä tilanteessa itsekkyyttä?
Ja vaikka oisit kuinka väsynyt, niin raahaudu vaikka väkisin seurakunnan perhekerhoon tai perhekahvilaan. Voin kokemuksesta sanoa, että se kuitenkin virkistää, kun näkee muita ihmisiä. Yksin tulee mökkihöperöksi ja kuvittelee, ettei kellään muulla ole samanlaista, vaikka pikkulapsiaika on suht samanlaista kaikilla.