Lue keskustelun säännöt.
Sektiolla synnyttänyt äiti vastailee, jos on jollakulla jotain kysyttävää :0)
08.08.2006 |
Sektioni oli suunniteltu ja erittäin miellyttävä kokemus!!! Jännitti tietenkin ihan älyttömästi, mutta muuten ei ollut yhtään kamalaa. Haava lähti kyllä vuotamaan uudestaan osastolla, mutta sekään ei pelottanut, kun oli asiantuntevaa henkkilökunthaa paikalla.
Kysykää, jos on jotain kysyttävää!
Kommentit (7)
Käännöstä en missään nimessä halunnut, kun mielestäni siihen on oltava jokin luontainen syy, että vauva on väärinpäin :0)
Sektioon varauduin koko raskauteni ajan, en edes hetkeäkään ajatellut, että alateitse joutuisin synnyttämään.
-ap-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunpa sen olisi joku minullekin sanonut, kun omani oli pt:ssa. Ja yritettiin kääntää -> lyhyt napanuora kiristyi -> hapenpuute -> hätäsektio!!
Onko sinun arpesi vaalentunut? Minulla on edelleen 4,5 vuoden jälkeen tumman punainen, runsasta arpikudosta, leveä, ruma ja näkyvä arpi.
Mutta lapseni selvisi hengissä, joten ei tuolla ole väliä.
tarkastaako joku silti alapäätäsi osastolla jne? Entä jälkitarkastus?
Mutta tosi ihanaa, että kaikki meni kuitenkin ihan ok :0).
Ja tarkastetaanko osastolla alapäätä ja jälkitarkastus: ei osastolla oikeastaan mitään tarkastuksia tehty... vaan sitä jälkivuotoa tarkkailtiin. Siis niin, että raportoin, jos jotain erityistä tuli. Ja haavaa kävivät vain katsomassa, ei muuta.
Jälkitarkastus oli kyllä ihan normaalisti sitten n. 2kk päästä, ja siellä normaali alatutkimus.
-ap-
vai saiko lapsi (ja isä?) seurata mukanasi heräämöön?
Miten pian pääsit jalkeille?
Tekikö kipeää?
Kuinka pian kotiuduitte?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jouduitko olemaan erossa vauvastasi
vai saiko lapsi (ja isä?) seurata mukanasi heräämöön? 8.30 vauva syntyi, 8.45 menin heräämöön ja sielät klo 11 osastolle, jossa mies ja vauva odottivat :0). Olin vähän tokkurassa puudutteista ja kipulääkkeistä, joten tuo pari tuntia heräämössä meni kuin siivillä.
Miten pian pääsit jalkeille? Jalkeille nousin heti seuraavana päivänä.
Tekikö kipeää? Ennen sektiota aloin yhtäkkiä täristä kuin horkassa, ja se ei loppunut ei sitten millään! Puudutuksen laittanut lekuri joutui tökkäämään kolme kertaa selkärankaan, kunnes puudute meni. Mutta ei sekään oikeastaan sattunut, tuntui vain epämukavalta.
Se vähän sattui, kun osastolla haava lähti vuotamaan, ja lekuri joutui koko painollaan painamaan haavaa. Sekään ei ollut mitään kiljutaan-koko-keuhkojen-voimalla kipua, vaan sanotaanko siedettävää kipua.
Lähinnä vain jännitti aina se, kun aivasti tai yski, ettei tikit leviä.. mikä oli tietenkin typerä pelko, koska eihän ne nyt yskimisestä levahda!!
Kuinka pian kotiuduitte? Kotiuduimme kuuden päivän jälkeen leikkauksesta. Vauva oli hieman kellertävä, ja halusivat varmistaa, ettei mitään ole vinossa. Lisäksi tuon diabetekseni takia halusivat tarkkaila verensokereita ja olla kaikinpuolin varmoja, että meillä molemmilla on kaikki ok. :0)
-ap-
ap