kumman antaisit anteeksi: pettämisen vai lyömisen?
Jos jommastakummasta pitäis valita?
Ja kumpaa katsot enemmän kieroon: naista jonka mies on kerran pettänyt ja silti suhde jatkuu, vai naista jota ukko on lyönyt ja silti suhde jatkuu?
Kommentit (23)
Kumpaakaan ei tule hyväksyä jos itseään kunnioittaa!
Kumpaakaan kohdannutta naista en katsoisi kieroon. Väkivaltaa kokenutta yrittäisin auttaa ja toisen antaisin elää niin kuin tykkää.
Olinpa kovasti ennen sitä mieltä ettei anteeksi anneta, mutta käytäntö opetti toisin. Poikaystäväni löi minua yhden ainoan kerran, poskiluu murtui ja jouduin leikkaukseen. Kävimme asiasta tosi pitkät keskustelut ja terapiat (aluksi olimme " erossa" ) mutta huomasimme, että vasta kaiken tämän jälkeen todella opimme tuntemaan toisemme! Tietenkään lyömistä ei voi puolustella mutta meillä oli aiemmin vakavia kommunikaatio-ongelmia. Nyt viisi vuotta myöhemmin olemme kahden ihanan pojan vanhempia, naimisissa ja suunnittelemme oman kodin ostoa! Eikä ole tarvinnut pelätä enää lyömistä, mikä on pääasia!
Pettämisestä en tiedä. Vaikeeta joka tapauksessa olisi jos suostuisinkin vielä yrittämään.
En antaisi kumpaakaan anteeksi. Jos mieheni pettäisi tai löisi, lopettaisin rakastamisen välittömästi. Silloin tuntemani rakas ihminen olisikin muuttunut ihan toiseksi.
Vierailija:
En antaisi kumpaakaan anteeksi. Jos mieheni pettäisi tai löisi, lopettaisin rakastamisen välittömästi. Silloin tuntemani rakas ihminen olisikin muuttunut ihan toiseksi.
Mä oon siitä pettämisestä sellasta mieltä, et en taida täällä sitä sanoa..
Mutta lyöminen siis monta monta kertaa pahempi juttu.
Eli sillon kertositte miehelle ja ottasitte eron?
valitsen pettämisen.
Kun kerran antaa lyömisen anteeksi niin se on silloin hyväksytty asia. Oikeasti näin on myös pettämisen laita, mutta kun kysymys oli näin aseteltu, niin vastaus on tämä.
ton kokeneena niin lyömisen antasin anteeks
Mutta vain kerran. Jos jompikumpi toistuu, niin anteeksi on turha anella. Anteeksi anto ei muuten tarkoita sitä, että asian hyväksyy.
Olen pettämisen kokenut ja sitä todella neljän lapsenkin tähden yrittänyt antaa anteeksi, mutta nyt vuodenkin jälkeen se ei tunnu täysin onnistuvan. Lyömisestä' en todellakaan osaa sanoa, koska sitä en ole kokenut, mutta nyt tuntuu, että pettämisestä jäis syvemmät haavat itseeni. Siinä kuitenkin loukataan niin voimakkaasti koko naista itsessäni, että siinä ainakin minä menin täysin hajalle. En ole enää se sama ihminen, joka olen ollut aina aikaisemmin. Siinä loukkaus on niin henkilökohtainen. Tosin samat tunteet voisivat tulla löymisessäkin, en siis tiedä!
Molemmissa tapauksissa en jäisi odottamaan seuraavaa kertaa, vaan lähtisin HETI. Kokonaan. Pysyvästi.
Lyömistä en ikinä. Enää.
Mua on petetty ja lyöty ja molemmat tuntuivat ihan helvetin pahoilta. Mutta jos pitäisi sanoa, kumpi vahingoitti mua enemmän, naisena ja vaimona ja muutenkin, niin se oli lyöminen.
molemmat mutta lyömisen voisin antaa anteeks.
Lähtisin suhteestä jo silloin, jos niin todella tekisi mieli tehdä! Ja tästä voin mennä takuuseen. Niitä ei tee vahingossa!!! Vastasin vaan sille yhdelle.
Jos noista kahdesta ois todella pakko valita niin pettäminen. Minuahan ei kukaan lyö!
Ja olen auttanutkin. Kännipanon voisin antaa anteeksi, mutten syviä, sisintä riipaisevia riuduttavia tunteita toiseen.