Alkaisko joku mun kans tupakkalakkoon?

mä alan heti kun ilmat kylmenee:D

Just plussasin ja tupakanpoltto siis pitää lopettaa.

mut ei sekään tunnu auttavan :S

Joskus harmittelen sitä, että hitsi kun tuli lopetettua, kun ei saa enää polttaa...



Mutta, hyviä puolia: henki ei haise, iho ei haise, vaatteet ei haise. Rahat nyt menee johonkin muuhun, ja terveys ei ole niin konkreettinen juttu, kun on kuitenkin itse terve... Mutta tuo haju on mulle se tärkeä juttu, eikä lasten tarvitse haistella pahanhajuisia vanhempia.

Voi itku, ehdin pettyneenä jo käydä tupakalla, mutta voinhan mä aloittaa nyt! (Tai jos vielä yhden: menenkö, en mene, menen, en mene...)

Minä haluan lopettaa, koska

- haisen pahalle

- en halua olla tupakoiva äiti (en polta ikinä lasten nähden)

- henki ei kulje

- olo on väsynyt ja tunkkainen

- olen polttanut 15 vuotta: minua pelottaa

Vieläkin kyllä tekee välillä niin pirusti mieli. Varsinkin silloin kun hermot menee.

Nyt aion taas lopettaa. Se on kyllä ihme koukkuaine, pääseköhän ikinä kokonaan eroon??

Tiedän mistä puhun, sillä erinäisten lakkojen ja uudelleen aloitusten jälkeen, lopetin vajaa kolme vuotta sitten tupakoinnin kokonaan, eikä ole tarvinnut energiaa käyttää sen miettimiseen polttaisiko yhden vai eikö polttaisi, jos nyt kuitenkin yhden maistaisi...